perjantai 17. helmikuuta 2012

Eläkejärjestelmän rakenteellisen korruption hämärät jäljet johtavat EK:n isokenkäisiin

Rakenteellinen korruptio Suomen eläkejärjestelmässä tarkoittaa mutkikasta taustarakennetta, jossa vallankäytön jäljet johtavat kohti Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) ja sen lähelle pysyväksi muodostunutta isokenkäisten korruptioverkkoa.
Verkosto hyödyntää julkista instituutiota, yhteistä, lakisääteistä eläkejärjestelmää, jonka varallisuuspottia tulisi hallinnoida kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi - ei johtajien keskinäisiin asuntokauppoihin tai miljoonaluokan vuosituloihin.
Mukana olevat henkilöt ovat niin vaikutusvaltaisia, että valtamedia on toistaiseksi liki kokonaan vaiennut asiasta.
Salaisuuksien verhoa avaa Olli Pusan kirjoitus us.fi:n Puheenvuoro-blogilla.



Pitkään työeläkejärjestelmän hallinto- ja asiantuntijatehtävissä toiminut yhteiskuntatieteitten tohtori Olli Pusa sanoo:
"Vain sellainen, jolla on valtaa, voi touhuta tällaista. Ja sellainen, joka luulee valtaansa rajattomaksi tekee niin."

"Kauheinta tässä on se, että tuollaisessa asemassa olevat ja tuollaisia ansioita saavat henkiöt lähtevät mukaan tällaiseen touhuun eivätkä ilmeisesti edes ymmärrä, että se on väärin."

Yhteistä rahaa holtittomasti käyttävä mafia täytyisi mitä pikimmin hajottaa, siitä ovat monet asioita seuranneet yhtä mieltä. Nykyisin ei edes tiedetä missä kunnossa eläkejärjestelmä oikeasti on. Ulos saadaan vain ne tiedot, jotka vakuutusyhtiöt haluavat antaa.

Pusa kirjoittaa:

"Kyse on ehkä 100 yritysjohtajan muodostamasta verkostosta, joka vuorollaan on toistensa esimiehiä. Siinä roolissa he nostavat vuorollaan toistensa palkkoja, bonuksia ja muita etuja."
"Hyvin ovat kehittyneetkin. Oman yrityksen johtamista tärkeämpää on se, millainen asema on tuossa valtaverkossa. Valitettavasti useilla tehtävänkuva rakentuu valtaverkostossa luovimisen lisäksi toimintojen karsimisesta ja yritysten myynnistä."

" Useimmat työeläkejärjestelmässä merkittävässä asemassa olevat ovat myös merkittävässä asemassa EK:ssa (Elinkeinoelämän keskusliitto)."
"Julkisuudessa on viime vuosina ihmetelty isojen yritysten intoa lopettaa eläkesäätiöitään ja siirtää vakuutusmiljoonat Ilmariseen tai Varmaan. Syy on tätä taustaa vasten varsin ilmeinen. Samalla yritysjohtajat ovat neuvotelleet itselleen paikan eläkeyhtiön hallinnossa ja ovat päässeet pöytiin joissa asioista päätetään."

Suomalainen ammattiyhdistysliike ja poliitikot ovat ujuttautuneet hallintoneuvostoihin maan tapaa noudattaen. Edusmiehet seurailevat hampaattomina työeläke- ja elinkeinoelämää hallitsevan mafian toiveita. He nostavat mittavia kokouspalkkioita ja käyttävät valtaa puolueidensa toiveiden mukaisesti.

Joko verkoston itseoikeutettuun vallantäyteyteen ollaan puuttumassa?

Eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen roolista Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen työsuhdeasunnon ostajana nousi pieni kohu, joka mahdollisesti pakottaa Suomen valtion jonkinlaisiin toimiin.
Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on Vehviläisen esimies Finnairin hallituksen puheenjohtajana ja Vehviläinen istuu Ilmarisen hallintoneuvostossa.

Ilmarisen Harri Sailas osti eläkeläisten rahoilla miljoona-asunnon ylihintaan Finnairin pomolta Mika Vehviläiseltä ja sitoutui myymään sen tälle myöhemmin takaisin vaikka tappiolla.
Asiaa kehystää asuntomarkkinoiden kiristyvä laskusuhdanne, joka pidentää loistoasuntojen myyntiaikoja ja alentaa niistä saatavia hintoja.
Toinen ikävä seikka toimijoiden kannalta on, että Finnair ajaa kovaa vauhtia alas matkustajapalveluitaan, ja valtio harkitsee omistuksensa vähentämistä tappiollisessa yhtiössä.

Tuliko pääjohtaja Vehviläiselle kiire myydä asuntonsa ennen kuin Finnair häviää alta?

Helsingin keskustassa sijaitseva arvokiinteistö on tällä hetkellä suomalaisten työeläkesäästöjen katteena Ilmarisen kiinteistösijoitussalkussa.
Ilmarisen mukaan kyseessä on täysin normaali kiinteistösijoitus.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan asunto ehti olla myynnissä pitkähkön ajan vuoden 2010 puolella.
Hyvästä sijainnista huolimatta yli 270 neliöinen asunto kävi huonosti kaupaksi, koska Vehviläinen itse halusi jäädä siihen asumaan.
Kotvan kuluttua ostajaksi ilmaantui Suomen toiseksi suurin eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Asunnon omistus siirtyi Ilmariselle 10.2.2011 hintaan, jota kaupan osapuolet eivät halua kertoa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan asunnon markkinahinta liikkui 1,4 miljoonan euron ja 1,8 miljoonan euron välillä.
Arvoasunnon oston jälkeen Harri Sailas hyväksyi hallituksen puheenjohtajana Finnairin maksaman hulppean ylivuokran, jotta kauppa näyttäisi Ilmarisen kannalta paremmalta. Finnairin Vehviläisen ei tarvinnut koskaan muuttaa asunnosta, jonka Finnair vuokrasi toimitusjohtajalleen työsuhdeasunnoksi, johon tämä luonnollisesti jäi asumaan.
Mika Vehviläinen hyötyi kaupasta maallikkojärjenkin mukaan monin tavoin.

- Asunnon markkinahintainen käypä vuokra 6800 euroa/kk hoituu tästedes työnantajan eli suureksi osaksi veronmaksajien pussista.
- Ja asunnosta maksettiin ilmeisesti paras mahdollinen hinta, joka jää hänen käyttöönsä vaikkapa sijoitettavaksi tuottavasti edelleen. Sijoitusvoitot hän tietenkin saa pitää.
- Jos pääjohtajan virka menee alta, Vehviläinen saa ostaa asunnon takaisin, varmaankin huomattavasti myyntihintaa halvemmalla, ovathan kiinteistöjen hinnat laskussa.

Toisin sanoen, kaveri auttoi Vehviläisen asuntopinteestä. Esimies pelasti hänet edustamansa yhtiön rahoilla, joiden käytössä tulisi noudattaa kansalaisten enemmistön etua.
Asuntojen ostaminen kavereilta ei ehkä juridisesti ole moitittavaa, mutta kansalaisten eläkerahoja tuskin on isokenkäisten omiin asuntokauppoihin tarkoitettu.

Ilmarinen ja Finnair kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin, sillä Finnair on yksi Ilmarisen suurimmista asiakkaista. Ilmarinen on Finnairin neljänneksi suurin omistaja.
Lisäksi, Ilmarinen rakennuttaa paraikaa Finnairille uutta pääkonttoria. Miten sen hankinta kilpailutettiin? Kuinka hanke päätyi Ilmariselle? Miten asiaan mahtoivat vaikuttaa yritysten keskinäiset suhteet?
Suomalaisten eläkeyhtiöiden pääjohtajien, Ilmarisen Harri Sailaksen ja Varman Matti Vuorian, vuositulot hipovat miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan luottamustehtävistä tulevat palkkiot.
Summat ovat suuria, sillä työeläkeyhtiöt hoitavat lakisääteistä sosiaaliturvaa, luonnollista monopolia, jolla ei ole huolenaan aitoa kilpailutilannetta markkinoilla.
Vertailukohtana Euroopan keskuspankin (jota myös poliittiseksi ja juridiseksi hirviöksi kutsutaan), pääjohtajan vuositulojen kehdataan ilmoittaa olevan vain noin puolet suomalaisten eläkejohtajien tuloista.

Kuka tässä nykyisessä kapitalismissa on omistaja?

Piensijoittajien vaikutusvalta on rajallista, sillä suuria omistajia ovat työeläkeyhtiöt, sijoitusrahastot ja valtio, Olli Pusa sanoo. Sijoitusrahastot eivät pääsääntöisesti halua osallistua pörssiyhtiöiden vallankäyttöön, joka jätetään eläkeyritysten haltuun.

Käytännön esimerkki siitä, kuinka ristikkäisiä sidoksia vallankäytön sisäpiireissä syntyy:

- Firman x toimitusjohtaja siirtää yrityksensä eläkesäätiön vakuutukset Varmaan (riippumatta siitä onko se taloudellisesti järkevää tai ei). Samalla hän sopii, että saa paikan Varman hallituksessa.

- Varma taas on pörssiyhtiön omistaja, ja sen toimitusjohtaja istuu pörssiyhtiö x:n hallituksessa. Siis pörssiyhtiön toimitusjohtaja on Varman toimitusjohtajan esimies päättämässä tämän asioista Varmassa,

- ja Varman toimitusjohtaja on pörssiyhtiön x toimitusjohtajan esimies päättämässä tämän asioista pörssiyhtiö x:ssä.

Tämä ei liene tervettä toimintaa.
Kun tällaisia vallankäytön rinkejä muodostuu, niiden vaikutus yhteiskuntaan on paljon laajempi kuin suoraan osoitettavat kytkökset.
Tilintarkastajienkin kädet ovat sidotut, sillä keikat isoissa yhtiöissä loppuvat, mikäli sukset menevät ristiin toimeksiantajatahon kanssa. Tämä ei suinkaan ole normaalitilanne.
Se, että valtionyhtiöt on kytketty peliin mukaan osoittaa poliittisen korruption laajuutta Suomessa. Ehkä pahimmillaan peli on juuri pörssiyhtiöissä, joissa valtio on suuromistaja. Silloin Varma ja Ilmarinen voivat vivuttaa omistustaan poliittisilla kanavillaan.

Suomen korruptiotutkimusta hallinnoi EK:n johtaja.

Suomalainen omistajuus on paljolti kasvotonta ja siihen kätkeytyy helposti vallan väärinkäyttöä. Professori Ari Salminen on tutkinut ryhmineen suomalaista korruptiota.

Lakipykäliin tuijottaminen ajaa Suomessa usein eettisen pohdiskelun edelle, kirjoittaa Vaasan yliopiston tutkijaryhmä Transparency International Suomi-Finland -järjestön teettämässä raportissa. Se selittää ryhmän mielestä Suomessa ilmenevää korruptiota ja etenkin sitä, miksi suomalainen johtaja eroaa tehtävästään harvoin.
"Hyvä että asioita selvitetään, vaikka Transparency itsekin taitaa olla joutumassa valokeilaan rakenteellisessa korruptiossa", Olli Pusa kirjoittaa.
Pusan edellä kuvaamassa kähminnässä langat johtavat Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK).
"Melkein kaikilla EK:n johtavilla toimihenkilöillä tai keskeisillä luottamushenkilöillä on paikka eläkeyhtiöiden hallinossa, ja EK on nimenomaan ollut asiaa edistävä voima suhteessa poliitikkoihin."

Toisaalta myös korruptiotutkimuksen hallitsevan järjestön Transparency International Suomi-Finland ry:n hallituksen puheenjohtajana on EK:n johtaja, Pentti Mäkinen.
Mäkinen ilmoittaa Transparencyn nettisivulla saavansa rahallista korvausta Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtajana. Hän saa tuloja myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys MAKE:n hallituksen puheenjohtajana sekä Suomalaisen työn liiton johtokunnan jäsenenä.

Olli Pusa kysyykin, mistä johtunee, ettei Transparency ole saanut aikaan kantaa esimerkiksi hankkeeseen piilottaa suomalaisten osakeomistukset pois julkisuudesta hallintarekistereihin.
Hallintarekisteri on menettely, jossa rekisteriin merkitään arvopaperin todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hallintarekisteröinnin hoitaja. Näin sijoitusten ja omistusten määrä voidaan laillisesti salata ja välttyä veroseuraamuksilta.

Suomalaisen suuryhtiö-omistajuuden koneistossa aktiivisesti mukana olevat eivät voi sanoa ääneen mitä tietävät. Heidän kriittisiä kommenttejaan kuulee vain kahden kesken, Pusa sanoo.
"Mutta ilahduttavasti julkinen keskustelu asiasta alkaa kasvaa."
Pusa kehottaa ihmisiä valpastumaan ja kysymään miksi "puolueenne ei ole aktiivisesti ajamassa korruption purkamista? Kertokaa muillekin kuulemanne meriselitykset".
Ja ammattiyhdistysihmiset voivat kysyä omien liittojensa johdolta, miksi he ovat pelissä mukana.
"Voitte sitten muistella niitä, kun eläketurvaanne seuraavan kerran karsitaan, oletettavasti aika pian."


Jälkikirjoitus:

Tänään 17.2.2012 iltapäivällä Suomen valtion omistajaohjauksen ministeri Heidi Hautala tapasi Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen.
Tapaamisen jälkeen Hautala ilmoitti asian olevan loppuun käsitelty.
Ministeri Hautala on vakuuttunut siitä, että kaikki on sujunut hyvän hallintotavan ja lakien mukaan, tiedotteessa kerrotaan.
Vielä eilen Hautala epäili eduskunnassa, pystyykö Harri Sailas toimimaan tehtävässään Finnairin edun mukaisesti.
Tämä käänne on pettymys niille, jotka povasivat jo potkuja Sailakselle.
Mahtaako asian puinti julkisuudessa päättyä tähän.

2. Jälkikirjoitus 18.2.2012

Kansalaisten tuohtuneita äänenpainoja ministeri Heidi Hautalan äkillisestä mielenmuutoksesta ja korruption laajuudesta kuuluu blogeissa ja keskusteluissa.

Suomen kuvalehti haastatteli Jacob Södermania, joka yksiselitteisesti pitää Finnairin johtajan asuntokauppaa korruptiona.
- Mutta onko korruptio laitonta, jutussa omituisesti järkeillään.
Suomen kuvalehti kysyy: Toimiiko Suomessa hyvä veli -verkosto, joka vaikuttaa päätöksiin liike-elämässä ja politiikassa?
Jacob Soderman sanoo: ”Meillä on yhteiskunnassamme eliitti, joka ei aina piittaa kohtuudesta tai säädyllisyydestä. Esimerkiksi talvimyrskyjen aikaan kymmenet tuhannet ihmiset olivat ilman sähköjä ja jotkut jopa viikkoja. Samaan aikaan lehdissä kerrottiin Fortumin johdon satumaisista palkkioista. VR taas on toiminut jo kaksi talvea todella huonosti ja toteutti sekavan maksu-uudistuksen. Pian VR:ssä päätettiin nostaa johtajien palkkoja asianomaisen ministerin ihmetellessä vieressä.”
”Ruotsissa ja Englannissa johtajien ylimääräisiä bonuksia ja etuisuuksia on jouduttu vähentämään tuntuvasti esimerkiksi pankkisektorilla julkisen närkästymisen ja voimakkaan yleisen mielipiteen vuoksi. Tämä on meillä vasta edessä.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jacob-soderman-finnair-johtajan-asuntokauppa-oli-korruptiota

Blogillaan nimimerkki suvituuli jatkaa keskustelua:
http://suvituuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97938-ministeri-heidi-hautalan-uskottavuus-mit%C3%A4-tapahtui
Kommenteissa ihmetellään, mikä muutti ministeri Hautalan mielen.
Onko hän istunut riittävän pitkään isokenkääisten pöydissä, ja onko hänet saatu ehkä ottamaan vastaan etuisuuksia, joiden päivänvaloon tuominen ei olisi ministerille tai hänen taustaryhmälleen mukavaa?
Kommentoija huomauttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Hautala nimenomaan jätti käyttämättä valtaansa torjua korruptiota tässä ilmiselvässä tapauksessa.

Lähteet:
Yhteiskuntatieteiden tohtori, filosofian kandidaatti ja vakuutusmatemaatikko Olli Pusa on toiminut hallituksen jäsenenä useissa eläkesäätiöissä sekä asiantuntijana eläkejärjestelmää selvitelleissä komiteoissa, toimikunnissa ja työryhmissä. Hänellä on työkokemusta hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa kiinteistö- ja asuntoyhtiöissä ja häneltä on ilmestynyt kunnallishallinnon, eläketurvan, työeläkkeiden sekä sosiaaliturvan alaan kuuluvaa kirjallisuutta.
http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97843-rakenteellinen-korruptio-el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4

Tuomo Pietiläisen juttu HS:ssa johtajasta, joka myi asuntonsa:
http://www.hs.fi/talous/Finnairin+johtaja+myi+asuntonsa+el%C3%A4keyhti%C3%B6lle++j%C3%A4i+itse+asumaan/a1305555599838

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harri_Sailas

Taloustoimittaja Jouko Marttilan blogi:
http://taloudentulkki.com/2012/02/17/kultapossukerho-paineessa/

Ministeri Heidi Hautala ensin epäröi, mutta katsoo 17.2.2012 Sailaksen asuntojutun loppuunkäsitellyksi:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120239-hautala-tukee-finnairin-johtoa-%E2%80%93-al-kansanedustaja-suuttui
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120208-hautala-arahti-asuntosotkusta-finnair-pomolle

Esko Seppänen ja Iiro Viinanen kuuluvat eläkejärjestelmän kriittisiin ääniin. He julkaisivat hiljattain keskustelukirjan Vasen oikea - oikea vasen ja panevat siinä merkille Olli Pusan kirjoittaman nettikirjan Renkien kaappaus, joka kertoo toisenlaisen tarinan suomalaisesta työeläkejärjestelmästä.
Kirja on vapaasti ladattavissa netistä:

http://www.pusa.fi/

Transparency Suomi-Finland ja korruptiotutkimus, us.fi:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120209-suomen-sokea-piste-%E2%80%9Dlaillinen-voi-olla-eettisesti-vaarin%E2%80%9D

Transparency Suomi-Finland -yhdistyksen hallituksen pj. Pentti Mäkinen on EK:ssa johtajana:
http://www.transparency.fi/pentti-makinen

Hallintarekisteri tekee mahdolliseksi voittojen ja arvopaperiomaisuuksien salaamisen muunmuassa verottajalta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hallintarekisteri

Ykkösen aamutv:n jälkiviisaissa puitiin 17.2.2012 Finnairin ja Ilmarisen johtajien kähmintää. Tietokirjailija ja entinen Nokian johtaja Kalle Isokallio ilmaisi mielipiteen: Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen pitäisi lähteä ja luopua myös hallintoneuvostopaikastaan Finnairissa.
http://areena.yle.fi/video/1329463566256

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onko Harri Sailas Raimo Sailaksen veli?

Hilda K. kirjoitti...

Anonyymin täsmäkysymys ei kuulu blogin varsinaiseen aihepiiriin, ja tämäntyyppinen tieto löytyy helposti hakukoneella
http:
//yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/sailas_kreikan_tilanne_hoidettu_huonosti_2998682.html
Sailaksen vljekset ovat marraskuussa 2011 uutisen mukaan odotetusti valtionjohdon linjausten takana. He kannattavat miljardien imuroimista kansainvälisille luotottajapankeille maksattamalla
petokapitalismin laskun tavallisten eurooppalaisten verovaroista, kriisiavun varjolla.

Ja he kumpikin haluavat korottaa eläkeikää Suomessa, koska pitävät tärkeämpänä kansainvälisten pankkien vaurastuttamista kuin suomalaisen sosiaalisektorin ja muun hyvinvoinnin säilyttämistä.

..."Ohjelmassa myös vieraillut Raimo Sailaksen veli, Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas, arvioi Kreikan tilanteen erittäin huolestuttavaksi. Jos Kreikka hylkää kansanäänestyksessä EU:n tukipaketin, tilanne on " katastrofaalinen, hän sanoi. Sen merkitystä on mahdotonta "simuloida" etukäteen.
Molemmat totesivat eläkkeistä, ettei Suomessa ole varaa pitää eurooppalaisittain verrattain alhaista eläkeikää."