Tunnelma yli 2.100-päisen yleisön joukossa Riminin urheiluhallissa oli hieno.
Monet kuulijoista olivat perehtyneet rahakriisin uusiin ratkaisuihin (Modern Monetary Theory, MMT) netissä, luennoitsijoiden sivustoilla.
Professoreiden tunnelmat kohosivat jo alkuhetkistä, kun nelikko käveli kohti mikrofonejaan ja täysi katsomo Riminin koripalloareenalla huusi heidän etunimiään.
"Se oli kuin sisääntulo Oscar-gaalaan", Michael Hudson sanoo.
Monet kuulijoista olivat perehtyneet rahakriisin uusiin ratkaisuihin (Modern Monetary Theory, MMT) netissä, luennoitsijoiden sivustoilla.
Professoreiden tunnelmat kohosivat jo alkuhetkistä, kun nelikko käveli kohti mikrofonejaan ja täysi katsomo Riminin koripalloareenalla huusi heidän etunimiään.
"Se oli kuin sisääntulo Oscar-gaalaan", Michael Hudson sanoo.
Italia kärsii pahenevasta rahajärjestelmän kriisistä kuten muukin Eurooppa. Tosin Italian kriisiä helpottaa kansallinen järjestäytynyt rikollisuus, jonka kyky rahoittaa ja tukea taloutta saattaa olla jopa kymmeniä prosentteja lainakannasta. Nämä luvut eivät suoraan ole mukana kansainvälisissä talouden tilaa koskevissa vertailuissa.
Tavalliset kansalaiset kuulivat Riminin koripalloareenan kolmipäiväisessä rahaseminaarissa viikonloppuna 24.-26.2.2012 jotain täysin vastakkaista sille, mitä poliitikot ja media euroalueen finanssikriisin syistä ja ratkaisuista päivittäin puhuvat.
Professori Michael Hudson kollegoineen kertoi MMT:n perustalta, ettei:
Tavalliset kansalaiset kuulivat Riminin koripalloareenan kolmipäiväisessä rahaseminaarissa viikonloppuna 24.-26.2.2012 jotain täysin vastakkaista sille, mitä poliitikot ja media euroalueen finanssikriisin syistä ja ratkaisuista päivittäin puhuvat.
Professori Michael Hudson kollegoineen kertoi MMT:n perustalta, ettei:
- kansantalouksien ole pakko vajota kärsimyksiin uusliberalistisen niukkuustyrannian vuoksi. Ja,
- ettei poliitikkojen väite "ei ole vaihtoehtoja" pidä paikkaansa!
- ettei poliitikkojen väite "ei ole vaihtoehtoja" pidä paikkaansa!
- "Poliitikot ovat vain päättäneet, että näin on hyvä", Hudson sanoo.
Italialaiset tilaisuuden järjestäjät olivat keränneet rahaa luennoitsijoiden matkakustannuksiin. Atlantin takaa matkanneet vieraat asutettiin Federico Fellini’n nimeä kantavaan Grand Hotel'iin rantaviivan tuntumaan.
Professori Hudson kuvailee tapahtuman harvinaislaatuista, toivon sävyttämää tunnelmaa erääksi yliopistouransa hienoimmista kokemuksista.
Professori Hudson kuvailee tapahtuman harvinaislaatuista, toivon sävyttämää tunnelmaa erääksi yliopistouransa hienoimmista kokemuksista.
"Me neljä luennoitsijaa Missourin yliopistosta Kansas Citystä ja Levy-instituutista kerroimme Euroopan rahaongelman syistä ja osoitimme vaihtoehdon sille, että alle yksi prosenttia väestöstä tekee suunnattoman suuren varallisuuksien ryöstön, jonka kohteena ovat ne muut 99 prosenttia ihmisistä.
Kyse ei ole luonnonlain kaltaisesta vääjäämättömyydestä."
Kyse ei ole luonnonlain kaltaisesta vääjäämättömyydestä."
Michael Hudsonin mukana olivat talousasiantuntija Stephanie Kelton, (blogilta New Economic Perspectives), valkokaulusrikollisuuteen perehtynyt karismaattinen professori William K. Black sekä sijoituspankkiiri Marshall Auerback.
Esiintyjien tunnelmat kohosivat jo alkuhetkistä, kun nelikko käveli kohti mikrofonejaan ja täysi katsomo Riminin koripalloareenalla huusi heidän etunimiään.
"Se oli kuin sisääntulo Oscar-gaalaan. Jotkut kertoivat lukeneensa kaikki talousblogimme. Stephanie vitsaili ymmärtävänsä nyt, miltä The Beatlesista tuntui. Aplodit yhä vain jatkuivat - ja oli sentään kyseessä älyllinen urheilutilaisuus fyysisen liikunnan sijaan", Michael Hudson kertoo.
Paikalla ei tiettävästi ollut luennoitsijoiden ideologista vastaleiriä edustavia euroteknokraatteja eikä pankkien edustajia, jotka sanelevat tätä nykyä Euroopan talouspolitiikan.
Euroteknokraatit ovat uusliberalisteja, joiden etujen mukaista on vaieta niukkuustyrannian vaihtoehdoista, koska kansalaisten havahtuminen oikeuksiaan puolustamaan vaikeuttaisi meneillään olevan ryöstöoperaation saattamisen päätepisteeseensä.
"Uusliberalisteja edustavan Chicagon koulukunnan oppi-isät kuten Milton Friedman tai Paul Krugman eivät edes keskustele talouspolitiikan vaihtoehdoista. He eivät edes siedä kuulla puhuttavan asioista muilta kuin omalta kannaltaan. Yhden vaihtoehdon periaate kuuluu heidän oppinsa perusrakenteeseen", Michael Hudson sanoo.
Konferenssin puuhamies, toimittaja Paolo Barnard, opiskeli aikanaan modernia rahateoriaa ja sai ajatuksen tilaisuuden järjestämisestä Italiaan, jossa vieraita kieliä osaamattoma kansalaiset elävät samanlaisessa tiedonpuutteessa kuin muuallakin EU-maissa.
Barnard halusi italialaisten kuulevan syntymässä olevasta eurooppalaisesta talouseliitistä, joka toivoo voivansa kriisiä hyväksikäyttämällä nousta uudeksi rahaylimystöksi.
Rikkaat rahalordit jakavat nyt Euroopassa keskenään nautintaoikeuksia ja läänityksiä yksityistämällä valtionomaisuuksia ja luonnollisia monopoleja, joita valtioiden edusmiehet ja hallitukset myyvät heille sopuhintaan.
Kansallisomaisuutta kaupittelevilla valtioiden edustajilla ei ole enää (EU-EMU:uun liittymisen jälkeen) omaa kansallista keskuspankkia turvaamassa budjettialijäämiä, ja ministerit ja edusmiehet ovat traagisella tavalla kiitollisuudenvelassa uusliberalistisille eurokraateille ja heidän joukkovelkakirjoilleen.
Kolmipäiväinen seminaari, jonka järjestäjiksi oli kertynyt suuri tulkkien ja avustajien joukko, sai kuulla historiaan nojautuvan lähestymistavan raha- ja veroteoriaan.
Aihepiiri oli sattumalta vain viikkoa aiemmin esillä the Washington Post'issa, joka julkaisi katsauksen moderniin rahateoriaan (MMT). Artikkelia seurasi pitkä keskustelu the Financial Times'issa. Näistä ei liene Suomen media kertonut mitään.
Perusviestinä seminaarissa oli, että valtiot voivat jälleen ryhtyä luomaan omaa rahaa oman keskuspankkinsa avulla (kuten ne tekivät ennen omituiseksi tuhomekanismiksi synnytettyä Euroopan keskuspankkia ja euron rahaliittoa).
Valtioiden ei tarvitse lainata rahaa yksityispankeilta, koska ne voivat luoda rahaa itse pitkän tähtäyksen investointeihin ja infrastruktuuriin, terveyteen ja muihin perushyvinvoinnin rakenteisiin.
Näin vältettäisiin koko talouden joutuminen vuorotellen kuplan paisumiseen ja sitä seuraavaan omaisuusarvojen vähenemiseen, konkursseihin, vararikkoihin, velkadeflaatioon, sisäiseen devalvointiin, leikkauksiin ja supistuksiin. Vältettäisiin Euroopan vajoaminen velkaorjuuteen, jonka suhteen pahimmat näkymät ovat Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan kansantalouksilla.
Baltian maat, Latvia, Viro ja Liettua, sekä Islanti on nekin upotettu velkoihin jo niin täysin, että väki joutuu muuttamaan ulkomaille löytääkseen työtä ja karistaakseen niskastaan arvonsa menettäneestä kodista jääneet velat.
Miksi talousasiantuntijat eivät kerro tästä, Michael Hudson kysyy.
Syinä ovat poliittinen ideologia ja ajattelulliset silmälaput.
Johtavat taloustieteilijät kuten nobelisti Paul Krugman jättävät säännönmukaisesti käsittelemättä Euroopan keskuspankin merkillisen pakkopaidan, ehdottoman kieltäytymisen luotottamasta suoraan valtioita, vaikka se samaan aikaan rahoittaa yksityispankkeja. Tällä mekanismilla valtiot ajetaan lakki kourassa yksityispankkien velallisiksi.
Hämärää perua oleva kieltopykälä on EKP:n säännöissä ja sen kirjoittivat sinne EU:n peruskirjan luojat.
Michael Hudson sanoo, ettei eurosta eroaminen vielä riitä valtioiden kurjuuskierteen katkaisuksi. Hänen viestissään on tietoisku myös meille suomalaisille, jotka havittelemme markkaa takaisin.
Omaan valuttaan siirtyminen on hyvä ajatus, mutta vain silloin, jos se tehdään luopumalla koko uusliberaalin talousajattelun tuhoisasta toiminta-arsenaalista, joka jäytää euroa ruton tavoin. Omaan valuuttaan ei ole järkevää siirtyä, jos siitä tehdään uusi velkapyramidihuijaus edellisen perään.
Hudson sanoo:
- "Kuvitellaanpa, että eurosta luopuneen valtion keskuspankki yhä sitkeästi kieltäytyy rahoittamasta omaa budjettialijäämäänsä ja näin pakottaa valtion ottamaan yksityispankeilta korollista lainaa?"
- "Kuvitellaan, että valtionhallinto pitää itsepintaisesti päämääränään ensisijassa tasapainottaa tulo- ja menoarviota sen sijaan, että se ottaisi tärkeimmäksi tehtäväkseen luoda rahaa kulutukseen ja talouden kasvuun?"
- "Ja, kuvitellaan, että hallitus leikkaa sosiaalimenot, antaa rahaa pankeille niiden normaalien liiketoimintariskien kattamiseksi ja siirtää yksityiset riskisijoitustappiot veronmaksajien kustannettaviksi kuten Irlannissa?"
- "Tai, entä, jos hallitukset eivät tue ensiasunnonhankintaa eivätkä kunnioita periaatetta, jonka mukaan velalliselta ei peritä enempää kuin minkä hän pystyy maksamaan, kuten Islannissa on tehty?"
Jos asiat jäävät uusliberalistiselle tolalle, ei pelkkä eurosta eroaminen ja oman valuutan käyttöönotto auta mitään. Tuloksena on edelleen velkadeflaatio, omaisuuksien pakkomyynti, työttömyys ja maastamuuttajien joukot pakenemassa kutistuvaa taloutta.
Mikä on ratkaisu?
"Oma keskuspankki, joka toimii niin kuin keskuspankit ennen vanhaan toimivat: Ne rahoittivat valtion omia hankkeita ja budjettivajetta. Raha pääsi kiertoon talouden eri sektoreille, joilla se parhaalla mahdollisella tavalla edistää talouskasvua ja työllisyyttä", Michael Hudson sanoo.
Tässä pääkohtia Riminin seminaarista, jonne tultiin aina Espanjasta, Ranskasta ja kaukaa Italian perukoilta saakka.
"Vaikka tapasimme median edustajia, radio- ja tv-toimittajia, meille kerrottiin, että valtamediaa oli neuvottu jättämään tapahtuma uutisoimatta, sillä meitä ei pidetty poliittisesti korrekteina henkilöinä", Hudson sanoo.
Uusliberaalin rahajärjestelmän sensuurihenkisyys on juuri tätä. Ei ole vaihtoehtoja, doktriini väittää, ja haluaa tilanteen pysyvän muuttumattomana.
Uusliberaali oppi haluaa vaientaa keskustelun paremmista vaihtoehdoista, koska se toivoo ihmisten enemmistön alistuvan vaieten elinolojensa heikkenemiseen ja siihen, että vauraus ja varallisuus imetään omistajuutta edustavan eliitin haltuun.
"Yleisön innokkuus ja suuri määrä Riminin urheiluareenalla osoittivat, etteivät hallitusten aivopesuyritykset ole tehonneet kansalaisiin", Hudson sanoo.
Yliopistojen taloustieteen osastot silti edelleen tuottavat näitä todellisuudesta irrallaan eläviä yksilöitä, joita opetetaan piirtämään käyriä taloudesta siten, että analyysista jäävät puuttumaan velanhoidon kustannukset, omaisuuden tuotolla, keinottelulla ja koroilla elävien ilmaiset lounaat sekä taloudellinen loiskäyttäytyminen.
Lähteet:
http://michael-hudson.com/2012/02/mmt-theory-as-an-ecb-alternative/
Michael Hudson kertoo Riministä Max Keiserille, kohdasta noin 12.50 eteenpäin:
http://michael-hudson.com/2012/03/keiser-hudson/
Tunnelmaa Riminin seminaarista:
http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs
Blogi, jolta luennoitsijat löytyvät:
http://www.neweconomicperspectives.org/
http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html
http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/
"Uusliberalisteja edustavan Chicagon koulukunnan oppi-isät kuten Milton Friedman tai Paul Krugman eivät edes keskustele talouspolitiikan vaihtoehdoista. He eivät edes siedä kuulla puhuttavan asioista muilta kuin omalta kannaltaan. Yhden vaihtoehdon periaate kuuluu heidän oppinsa perusrakenteeseen", Michael Hudson sanoo.
Konferenssin puuhamies, toimittaja Paolo Barnard, opiskeli aikanaan modernia rahateoriaa ja sai ajatuksen tilaisuuden järjestämisestä Italiaan, jossa vieraita kieliä osaamattoma kansalaiset elävät samanlaisessa tiedonpuutteessa kuin muuallakin EU-maissa.
Barnard halusi italialaisten kuulevan syntymässä olevasta eurooppalaisesta talouseliitistä, joka toivoo voivansa kriisiä hyväksikäyttämällä nousta uudeksi rahaylimystöksi.
Rikkaat rahalordit jakavat nyt Euroopassa keskenään nautintaoikeuksia ja läänityksiä yksityistämällä valtionomaisuuksia ja luonnollisia monopoleja, joita valtioiden edusmiehet ja hallitukset myyvät heille sopuhintaan.
Kansallisomaisuutta kaupittelevilla valtioiden edustajilla ei ole enää (EU-EMU:uun liittymisen jälkeen) omaa kansallista keskuspankkia turvaamassa budjettialijäämiä, ja ministerit ja edusmiehet ovat traagisella tavalla kiitollisuudenvelassa uusliberalistisille eurokraateille ja heidän joukkovelkakirjoilleen.
Kolmipäiväinen seminaari, jonka järjestäjiksi oli kertynyt suuri tulkkien ja avustajien joukko, sai kuulla historiaan nojautuvan lähestymistavan raha- ja veroteoriaan.
Aihepiiri oli sattumalta vain viikkoa aiemmin esillä the Washington Post'issa, joka julkaisi katsauksen moderniin rahateoriaan (MMT). Artikkelia seurasi pitkä keskustelu the Financial Times'issa. Näistä ei liene Suomen media kertonut mitään.
Perusviestinä seminaarissa oli, että valtiot voivat jälleen ryhtyä luomaan omaa rahaa oman keskuspankkinsa avulla (kuten ne tekivät ennen omituiseksi tuhomekanismiksi synnytettyä Euroopan keskuspankkia ja euron rahaliittoa).
Valtioiden ei tarvitse lainata rahaa yksityispankeilta, koska ne voivat luoda rahaa itse pitkän tähtäyksen investointeihin ja infrastruktuuriin, terveyteen ja muihin perushyvinvoinnin rakenteisiin.
Näin vältettäisiin koko talouden joutuminen vuorotellen kuplan paisumiseen ja sitä seuraavaan omaisuusarvojen vähenemiseen, konkursseihin, vararikkoihin, velkadeflaatioon, sisäiseen devalvointiin, leikkauksiin ja supistuksiin. Vältettäisiin Euroopan vajoaminen velkaorjuuteen, jonka suhteen pahimmat näkymät ovat Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan kansantalouksilla.
Baltian maat, Latvia, Viro ja Liettua, sekä Islanti on nekin upotettu velkoihin jo niin täysin, että väki joutuu muuttamaan ulkomaille löytääkseen työtä ja karistaakseen niskastaan arvonsa menettäneestä kodista jääneet velat.
Miksi talousasiantuntijat eivät kerro tästä, Michael Hudson kysyy.
Syinä ovat poliittinen ideologia ja ajattelulliset silmälaput.
Johtavat taloustieteilijät kuten nobelisti Paul Krugman jättävät säännönmukaisesti käsittelemättä Euroopan keskuspankin merkillisen pakkopaidan, ehdottoman kieltäytymisen luotottamasta suoraan valtioita, vaikka se samaan aikaan rahoittaa yksityispankkeja. Tällä mekanismilla valtiot ajetaan lakki kourassa yksityispankkien velallisiksi.
Hämärää perua oleva kieltopykälä on EKP:n säännöissä ja sen kirjoittivat sinne EU:n peruskirjan luojat.
Michael Hudson sanoo, ettei eurosta eroaminen vielä riitä valtioiden kurjuuskierteen katkaisuksi. Hänen viestissään on tietoisku myös meille suomalaisille, jotka havittelemme markkaa takaisin.
Omaan valuttaan siirtyminen on hyvä ajatus, mutta vain silloin, jos se tehdään luopumalla koko uusliberaalin talousajattelun tuhoisasta toiminta-arsenaalista, joka jäytää euroa ruton tavoin. Omaan valuuttaan ei ole järkevää siirtyä, jos siitä tehdään uusi velkapyramidihuijaus edellisen perään.
Hudson sanoo:
- "Kuvitellaanpa, että eurosta luopuneen valtion keskuspankki yhä sitkeästi kieltäytyy rahoittamasta omaa budjettialijäämäänsä ja näin pakottaa valtion ottamaan yksityispankeilta korollista lainaa?"
- "Kuvitellaan, että valtionhallinto pitää itsepintaisesti päämääränään ensisijassa tasapainottaa tulo- ja menoarviota sen sijaan, että se ottaisi tärkeimmäksi tehtäväkseen luoda rahaa kulutukseen ja talouden kasvuun?"
- "Ja, kuvitellaan, että hallitus leikkaa sosiaalimenot, antaa rahaa pankeille niiden normaalien liiketoimintariskien kattamiseksi ja siirtää yksityiset riskisijoitustappiot veronmaksajien kustannettaviksi kuten Irlannissa?"
- "Tai, entä, jos hallitukset eivät tue ensiasunnonhankintaa eivätkä kunnioita periaatetta, jonka mukaan velalliselta ei peritä enempää kuin minkä hän pystyy maksamaan, kuten Islannissa on tehty?"
Jos asiat jäävät uusliberalistiselle tolalle, ei pelkkä eurosta eroaminen ja oman valuutan käyttöönotto auta mitään. Tuloksena on edelleen velkadeflaatio, omaisuuksien pakkomyynti, työttömyys ja maastamuuttajien joukot pakenemassa kutistuvaa taloutta.
Mikä on ratkaisu?
"Oma keskuspankki, joka toimii niin kuin keskuspankit ennen vanhaan toimivat: Ne rahoittivat valtion omia hankkeita ja budjettivajetta. Raha pääsi kiertoon talouden eri sektoreille, joilla se parhaalla mahdollisella tavalla edistää talouskasvua ja työllisyyttä", Michael Hudson sanoo.
Tässä pääkohtia Riminin seminaarista, jonne tultiin aina Espanjasta, Ranskasta ja kaukaa Italian perukoilta saakka.
"Vaikka tapasimme median edustajia, radio- ja tv-toimittajia, meille kerrottiin, että valtamediaa oli neuvottu jättämään tapahtuma uutisoimatta, sillä meitä ei pidetty poliittisesti korrekteina henkilöinä", Hudson sanoo.
Uusliberaalin rahajärjestelmän sensuurihenkisyys on juuri tätä. Ei ole vaihtoehtoja, doktriini väittää, ja haluaa tilanteen pysyvän muuttumattomana.
Uusliberaali oppi haluaa vaientaa keskustelun paremmista vaihtoehdoista, koska se toivoo ihmisten enemmistön alistuvan vaieten elinolojensa heikkenemiseen ja siihen, että vauraus ja varallisuus imetään omistajuutta edustavan eliitin haltuun.
"Yleisön innokkuus ja suuri määrä Riminin urheiluareenalla osoittivat, etteivät hallitusten aivopesuyritykset ole tehonneet kansalaisiin", Hudson sanoo.
Yliopistojen taloustieteen osastot silti edelleen tuottavat näitä todellisuudesta irrallaan eläviä yksilöitä, joita opetetaan piirtämään käyriä taloudesta siten, että analyysista jäävät puuttumaan velanhoidon kustannukset, omaisuuden tuotolla, keinottelulla ja koroilla elävien ilmaiset lounaat sekä taloudellinen loiskäyttäytyminen.
Lähteet:
http://michael-hudson.com/2012/02/mmt-theory-as-an-ecb-alternative/
Michael Hudson kertoo Riministä Max Keiserille, kohdasta noin 12.50 eteenpäin:
http://michael-hudson.com/2012/03/keiser-hudson/
Tunnelmaa Riminin seminaarista:
http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs
Blogi, jolta luennoitsijat löytyvät:
http://www.neweconomicperspectives.org/
http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html
http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/
4 kommenttia:
Jaksoi...eli jotain uuttakinko...? Mielestäni Talousdemokratia näyttää olevan pitkälti samaa kuin ylistetty MMT.
Hieno artikkeli. Sinua varmasti kiinnostaisi blogini uusisuomi.fi
- Aki Airomaa
Kiitos, Aki. Kävin eilen viimeksi blogiasi tutkimassa. Kiinnostavia juttuja. Mukavaa, väkeä tulee lisää taloudesta kirjoittamaan.
..."Talousdemokratia näyttää olevan pitkälti samaa kuin ylistetty MMT."
Olen Anonyymin kanssa samaa mieltä.
Olette nähneet varmaankin myös Riikka Söyringin jutu MMT:sta Verkkomediasta:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=3090
Lähetä kommentti