Nyt ovat suomalaiset oikeusoppineet sanoneet asiasta mielipiteensä, kun on älytty heiltä lähteä asiaa erikseen kysymään.
Kesäkuumilla näitä journalismin helmiä putkahtelee esiin. Hyvä, toimittaja Ari Mölsä!
Julkisten tehtävien lisääntyvä yksityistäminen huolestuttaa perustuslakiasiantuntijoita.
Miksi sitten virkamies tai viranomainen on jotenkin parempi julkisten tehtävien hoitaja kuin yksityinen yritys?
- Virkamieheen ja viranomaiseen kohdistuu perustuslaista ja hallintolaista alkaen suuri joukko sellaisia laadukkaan ja luotettavan toiminnan vaatimuksia, joita ei yksityisiin toimijoihin automaattisesti kohdistu.
Onko talousliberalismi jo karannut käsistä, onko yksityistäminen mennyt överiksi?
- Perustuslain 124. pykälä on kirjoitettu nimenomaan sen varmistamiseksi, että privatisointi ei menisi överiksi.
YLE Uutiset / Ari Mölsä
------------------------------------------------------------------------------------
Kesäkuumilla näitä journalismin helmiä putkahtelee esiin. Hyvä, toimittaja Ari Mölsä!
Yle uutisten jutusta selviää lisäksi, että Suomessa on todella perustuslakiasiantuntijoita, vaikka he eivät pidä meteliä itsestään.
Heidän tietämystään kaivattaisiin enemmänkin näinä perin kummallisina aikoina.
Heidän tietämystään kaivattaisiin enemmänkin näinä perin kummallisina aikoina.
Ensiksi, tietoisku:
Perustuslain 124 §
Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle:
"Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.
Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."
"Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.
Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Yle/uutiset/Ari Mölsä:
Julkisten tehtävien yksityistämistahti hirvittää oikeusoppineita
Julkisten tehtävien lisääntyvä yksityistäminen huolestuttaa perustuslakiasiantuntijoita.
YLE Uutisten haastattelemat professorit pelkäävät, että harkitsematon yksityistäminen johtaa markkinavoimien mielivaltaan.
Vaarassa ovat jopa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Valtio ja kunnat yksityistävät palvelujaan. Valtiosääntöoikeuden professorit katselevat nykyistä menoa huolestuneena.
Suomessa privatisoinnin raamit on kirjattu perustuslakiin, mutta kaikki eivät aina jaksa sitä muistaa.
Suomessa privatisoinnin raamit on kirjattu perustuslakiin, mutta kaikki eivät aina jaksa sitä muistaa.
Tuori: Privatisointivimma pelottaa
Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta tunnetaan demokraattisen oikeusvaltion sitkeänä puolustajana.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
Tuori muistuttaa, että nykyiseen perustuslakiin säädettiin nimenomainen säännös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Perustuslain 124 § sanoo, että julkisia hallintotehtäviä saa yksityistää, kunhan siitä päätetään eduskunnassa. Merkittävää julkista valtaa ei saa antaa viranomaisten käsistä pois laisinkaan.
- Kyse on demokratian itsepuolustuksesta markkinavoimia vastaan. Viimekätinen päätösvalta julkisia tehtäviä yksityistettäessä kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.
Professori Tuoria privatisoinnin nykytahti hirvittää.
Professori Tuoria privatisoinnin nykytahti hirvittää.
- Kyllä minua hieman pelottaa. Esimerkiksi vartiointiliikkeiden ja yksityisten järjestyksenvalvojien toimivaltaa on lisätty hissun kissun, liki vaivihkaa. Se on perustuslain vinkkelistä hyvin problemaattista.
Tuori näkee vakavia uhkakuvia myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- Sosiaali- ja terveyshallinnossa on menossa aikamoinen yksityistämisbuumi. Muistetaanko siinä rytäkässä yksityisten ihmisten perusoikeudet ja oikeusturva? Pahalta näyttää.
Tuori näkee vakavia uhkakuvia myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- Sosiaali- ja terveyshallinnossa on menossa aikamoinen yksityistämisbuumi. Muistetaanko siinä rytäkässä yksityisten ihmisten perusoikeudet ja oikeusturva? Pahalta näyttää.
Viljanen: Eriarvoistuminen lisääntyy
Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on kollegansa kanssa samoilla linjoilla.
Viljanen tuntee perustuslakimme koukerot poikkeuksellisen hyvin. Hän vastasi nykyisen perustuslakimme pukemisesta sanoiksi. Hän oli perustuslakikomitean pääsihteeri.
- On muistettava, että julkisen toiminnan luonne poikkeaa yksityisestä. Kun julkisia tehtäviä siirretään yksityisille tahoille, tehtävien hoitaminen ei saa muuttua pelkän markkinalogiikan mukaiseksi.
- Julkishallinnon privatisointi kaiken kattavana ideologiana on yksittäisten ihmisten kannalta vaarallinen.
- Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut julkisina palveluina sisältävät ajatuksen myös siitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus näihin palveluihin. Yksityisessä palvelutuotannossa yhtäläisten palvelujen takaaminen on liki mahdotonta.
Viljanen tuntee perustuslakimme koukerot poikkeuksellisen hyvin. Hän vastasi nykyisen perustuslakimme pukemisesta sanoiksi. Hän oli perustuslakikomitean pääsihteeri.
- On muistettava, että julkisen toiminnan luonne poikkeaa yksityisestä. Kun julkisia tehtäviä siirretään yksityisille tahoille, tehtävien hoitaminen ei saa muuttua pelkän markkinalogiikan mukaiseksi.
- Julkishallinnon privatisointi kaiken kattavana ideologiana on yksittäisten ihmisten kannalta vaarallinen.
- Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut julkisina palveluina sisältävät ajatuksen myös siitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus näihin palveluihin. Yksityisessä palvelutuotannossa yhtäläisten palvelujen takaaminen on liki mahdotonta.
Ojanen: Virkamies aina tarkassa valvonnassa
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen tunnustautuu suosiolla markkinaskeptikoksi.
- Talousliberalismi on ottamassa valtaansa suomalaisenkin yhteiskunnan.
- Meillä on niskan päällä ajattelutapa, että heti kun jokin julkinen palvelu hoidetaan viranomaiskoneiston ulkopuolella niin se on kertaheitolla hoidettu paremmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen tunnustautuu suosiolla markkinaskeptikoksi.
- Talousliberalismi on ottamassa valtaansa suomalaisenkin yhteiskunnan.
- Meillä on niskan päällä ajattelutapa, että heti kun jokin julkinen palvelu hoidetaan viranomaiskoneiston ulkopuolella niin se on kertaheitolla hoidettu paremmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Hyvän hallinnon periaatteet ja ihmisten perusoikeudet ovat kuitenkin jatkuvassa vaarassa, Ojanen sanoo.
Miksi sitten virkamies tai viranomainen on jotenkin parempi julkisten tehtävien hoitaja kuin yksityinen yritys?
- Virkamieheen ja viranomaiseen kohdistuu perustuslaista ja hallintolaista alkaen suuri joukko sellaisia laadukkaan ja luotettavan toiminnan vaatimuksia, joita ei yksityisiin toimijoihin automaattisesti kohdistu.
Onko talousliberalismi jo karannut käsistä, onko yksityistäminen mennyt överiksi?
- Perustuslain 124. pykälä on kirjoitettu nimenomaan sen varmistamiseksi, että privatisointi ei menisi överiksi.
YLE Uutiset / Ari Mölsä
------------------------------------------------------------------------------------
Professori Michael Hudson:
"Yksityistäminen tekee elämästä surkeampaa"
New York Timesissa yli 20 vuotta sitten julkaistun artikkelin sisältämät kaavailut yksityistämisen vaikutuksista ovat käyneet toteen, kirjoittaa professori Michael Hudson sivustollaan uudelleenjulkaisemansa tekstin Perestroika Goes South johdannossa.
Professori Michael Hudson otti osaa yli 20 vuotta sitten IMF:n ja Maailmanpankin vuotuiseen kongressiin, jossa käsiteltiin yksityistämistä.
Hudson kirjoitti havainnoistaan:
Professori Michael Hudson otti osaa yli 20 vuotta sitten IMF:n ja Maailmanpankin vuotuiseen kongressiin, jossa käsiteltiin yksityistämistä.
Hudson kirjoitti havainnoistaan:
(Tekstin on editoiden vapaasti kääntänyt blogisti)
- Valtiot, jotka tarvitsivat luotottajavaltioilta sekä IMF:ltä ja Maailmanpankilta lisää lainaa saivat kuulla, että lainansaanti onnistuu ainoastaaan sillä ehdolla, että valtiot luovuttavat taloudellisten peruselinehtojensa ja kansallisen selviytymisensä kannalta olennaiset toiminnat luotonantajille.
- Brasilian ja Argentiinan tapaisten valtioiden piti myydä pois maasta julkisen sektorin toimintaansa, tuottoisaa teollisuuttaan sekä palveluteollisuuden toimialoja kuten lentoyhtiöitä.
Michael Hudson pani tuolloin 1989 merkille, että IMF:n ja Maailmanpankin vuosittaisessa kokouksessa, jossa asiaa käsiteltiin, oli läsnä runsaasti asianajajia, kun osanottajina oli aiemmin ollut etupäässä pankinjohtajia.
- Huonosti hoidetulle julkiselle sektorille on muitakin parannusvaihtoehtoja kuin yksityistäminen, Hudson sanoo ja luettelee monipuolisen antitrust-sääntelyn, parhaiden mahdollisten johtajien rekrytoinnin ja lainsäädännön monet mahdollisuudet.
- Kun niinsanotun luonnollisen monopolin maksutaakkaa siirretään valtiolta yksityiselle toimijalle, hyödyt ovat paljolti kuvitteellisia.
- Jos valtio tässä säästäisikin erinäisiä kuluja, ne koituvat kuitenkin kuluttajien maksettaviksi kohonneina sähkön, puhelimen, teleliikenteen ja liikkumisen kustannuksina, joiden hintaa toimialojen uudet omistajat voivat nostaa.
- Jos valtio tässä säästäisikin erinäisiä kuluja, ne koituvat kuitenkin kuluttajien maksettaviksi kohonneina sähkön, puhelimen, teleliikenteen ja liikkumisen kustannuksina, joiden hintaa toimialojen uudet omistajat voivat nostaa.
- Nykyään (vuonna 1989, edit.) kovin suositun yksityistämispuheen taustalta on aina etsittävä tahoa, joka yksityistämisestä hyötyy. Qui bono? Kuka käärii taskuihinsa voitot suotuisista talouden näkymistä?
- Olen sitä mieltä, että näistä kuvioista hyötyvät varakkaat sekä luotottajapankit, Michael Hudson kirjoittaa.
- Kansalaisille sekä ammattiyhdistysliikkeen piirissä olevalle työväestölle (hah, ay-liike onkin pantu multiin viime 20 vuoden kuluessa. Edit.) yksityistäminen tarkoittaa elämisen muuttumista kalliimmaksi.
Lue koko juttu:
"Privatizing Will Make Life Worse
July 1, 2011By Michael Hudson
November 12, 1989, New York Times
PERESTROIKA GOES SOUTH
This article was published in the NYT more than 20 years ago, forecasting precisely what has happened.
I attended the annual meetings of the International Monetary Fund and World Bank in Washington
last month. When the meetings ended, I was left with the impression that no further writedowns
would be forthcoming for Latin America’s debtor countries unless they followed the lead of Mexico.
To do this, countries like Brazil and Argentina would have to sell off their public utilities, some
potentially profitable industrial corporations and some service industries like airlines.
In the past, one met mostly bankers at these big international meetings. Now there are a lot of
lawyers.
For Latin America the foreclosure process has begun, but for the time being it is called privatization
or debt-for-equity swaps. Countries hoping to borrow more money from creditor-nation
governments, the I.M.F. and the World Bank, are being told to help themselves by relinquishing
ownership of their basic economic infrastructure..."
Kertausta:
Ilman sitovaa kansanäänestystä IMF;n ja keskuspankkien yksityistämis- ja muu tyranniadoktriini ei velvoita EU:n jäsenvaltioita saati muitakaan valtioita yhtään mihinkään.
Sitovaa kansanäänestystä ei Suomessa ole toistaiseksi tehty.
November 12, 1989, New York Times
PERESTROIKA GOES SOUTH
This article was published in the NYT more than 20 years ago, forecasting precisely what has happened.
I attended the annual meetings of the International Monetary Fund and World Bank in Washington
last month. When the meetings ended, I was left with the impression that no further writedowns
would be forthcoming for Latin America’s debtor countries unless they followed the lead of Mexico.
To do this, countries like Brazil and Argentina would have to sell off their public utilities, some
potentially profitable industrial corporations and some service industries like airlines.
In the past, one met mostly bankers at these big international meetings. Now there are a lot of
lawyers.
For Latin America the foreclosure process has begun, but for the time being it is called privatization
or debt-for-equity swaps. Countries hoping to borrow more money from creditor-nation
governments, the I.M.F. and the World Bank, are being told to help themselves by relinquishing
ownership of their basic economic infrastructure..."
Kertausta:
Ilman sitovaa kansanäänestystä IMF;n ja keskuspankkien yksityistämis- ja muu tyranniadoktriini ei velvoita EU:n jäsenvaltioita saati muitakaan valtioita yhtään mihinkään.
Sitovaa kansanäänestystä ei Suomessa ole toistaiseksi tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti