Puheenjohtaja Timo Soini, opettelisitteko sanomaan: Vallankumous ei ole kuollut

Luin pitkästä aikaa Timo Soinin blogikirjoituksen Selvät numerot – paluu asialinjalle
6.2.2012 ja jäin kysymään, onko espoolaismaisteri ja pitkän linjan kokenut poliitikko Timo Soini itse sen mahtanut kirjoittaa.
Blogiteksti on hajanainen, ponneton ja lukijan kylmäksi jättävä esitys oppositiojohtajalta hetkellä, jolloin häneltä on lupa odottaa enemmän.
On liian vanha vitsi Soinilta ilmoittaa pelkästään sarkastinen suhtautumisensa talouskriisiin, kuin uutena asiana. 
Kaivataan konkreettista toimintaa. Avauksia. Tekoja. 



Kirjoittaja kutsuu vihreää vallankumousta hypeksi joka jäi kehäteiden sisään ja sanoo vaaleissa konservatismin ottaneen voiton liberalismista.
Mitä kirjoittaja tarkoittaa suurilla, laajoilla käsitteillä tässä yhteydessä, ei selviä.

Kirjoittaja muistuttaa "jytkystä, joka ei ole hävinnyt". Ja täytyy ihmetellä, miksi puolueen puheenjohtaja yhä vain suostuu käyttämään taannoisesta mahtavasta PS-vaalivoitosta tätä vähättelevää muka leikillistä ilmausta, vaikka pitäisi puhua kansalaisten rajusta vastalauseesta tai vallankumouksesta.
Hyvä puoluejohtaja Soini, opettelisitteko sanomaan: Vallankumous ei ole kuollut.

Kirjoittaja kalastelee sameissa vesissä tuodessaan mieliin Suomen jääkiekon ensimmäisen maailmanmestaruuden vuodelta 1995. "Se on ja pysyy. Se on ainutlaatuinen historiallinen tapahtuma." Ovatpa todella keinot lopussa, kun 17 vuotta sitten tapahtuneella jääkiekkovoitolla yritetään vakuuttaa lukijalle - niin, mitä?

Kirjoittaja heittää Hesaria kohtaan syytöksen politiikan teosta vaalien aikaan. Mutta, "Paluu asialinjalle on alkanut." Ettäkö syytös näin löperösti heti seuraavassa lauseessa perutaan ja PS-kannattajakunnalle suositellaan huoletta jatkoa valtakunnan suurimman päivälehden lukijoina? Eikö Soinilla ole varaa tosimielessä arvostella Hesaria, jonka vahva tuki PS:n ja Soinin nousussa on kiistaton.  

Kirjoituksen aihe poikkeaa yhä kevyempien yhdentekevyyksien pariin:
"Perussuomalaisten vaalivoitto ei ole vahingoittanut Suomen mainetta ulkomailla, yhtä vähän Pekka Haaviston vaalitulos palauttaa sitä, mitä ei ole menetetty. Ja sama ruotsiksi."
Ja miksi historian pölystä nostetaan nämäkin kulahtaneet kuviot: "Me emme kaipaa paluuta neuvostoaikoihin, jolloin kotikommunistit ramppasivat Moskovassa mustaamassa omaa maataan."

Kirjoittaja Soini hyppää seuraavassa kappaleessa ulkomaille:
"Kirjoitan tätä plokia Brysselistä. Seuraan täällä ”EU:n taloudellista menestystarinaa“, hän kirjoittaa tuomatta mitään uutta tietoa paikan päältä kirjoituksensa lukijoille. Mitä hän on Brysselissä seurannut? Eikö siellä tapahtunutkaan mitään? Ei tainnut tapahtua, mutta sepä olisikin ollut jutun aihe kuten tiedämme.
Soini olisi voinut kirjoittaa blogiinsa: Siellä syötiin ja juotiin kalliisti veronmaksajien rahoilla, poseerattiin ja puhuttiin potaskaa lehdistölle, mutta kriisin lopettaminen jäi teeskentelyksi, mikä ei ollut yllätys.
Mutta ei kirjoittanut.
On liian vanha vitsi Soinilta ilmoittaa sarkastinen suhtautumisensa talouskriisiin kuin uutena asiana. Lisää lihaa luiden päälle olisi saatava, puheenjohtaja Soini. Moni suomalainen panee yhä toivonsa Teihin.

Lauseiden onttous kumisee, kun kirjoitus jatkuu.
"Viime viikolla päivitin tilannetta Lontoossa. Johtopäätökseni on, EU:n talouskriisi jatkuu, jopa pahenee. Suomen ei pidä olla mukana vakausmekanismissa. Perussuomalaiset haastavat hallituksen EU-politiikan pitävin perustein."
Soini ei kerro, miten ja milloin PS haastaa hallituksen EU-politiikan. Olisi hienoa saada kuulla nuo pitävät perusteet.
Soini jatkaa:
"Parin vuoden kauteni EU-parlamentissa oli sekä minulle että Perussuomalaisille puolueena arvokas. Nyt meillä on kontaktit ja pääsy tiedon lähteille."
Kontaktit ja tiedon lähteille pääsy ovat paljolti samaa tyhjää kapulakieltä kuin keskeiset pöydät ja päättävät ytimet. Ilmaisut johtavat meitä tavallisia pulliaisia harhaan, koska ne sumeilematta liioittelevat pienen valtion mahdollisuuksia EU:n vallankäyttöön.
EU-propagandasanontojen käyttö oppositiojohtaja, maisteri Soinilta on outoa, koska hän tietää hyvin, ettei puheenvuoron käyttöön rajoittuva muodollinen vallankäytön rippunen käytännössä vaikuta EU:ssa juuri mitenkään.
Oppositiojohtajalta odottaisi EU:n ei-demokraattisen ja läpinäkymättämän keskusjohtoisen sanelupolitiikan väläyttämistä lukijalle sen sijaan, että hän sanoo:
"... Sampo Terho on jatkanut työtäni täällä hyvin ja istuu ainoana suomalaisena tärkeässä ja vaikutusvaltaisessa talous- ja raha-asiainkomiteassa. Ajatelkaa, että täytyy olla perussuomalainen päästääkseen edustamaan Suomea tässä tärkeässä ja halutussa komiteassa."
Tämä on lukijoiden ja äänestäjien ymärryskyvyn tökeröä aliarviointia, arvoisa puoluejohtaja Soini.

Soini sanoo:
"Presidentinvaaleissa näkyy karusti Suomen alueellinen kahtiajakautuminen. Tämä on vaarallista. Kysymys on nyt enemmän äänestysinnosta kuin siitä ketä selkosilla äänestettiin."
Hämärää logiikkaa. Miksei kirjoittaja tarkenna, mikä vei äänestysinnon. Siinäpä kysymys ja kenties seuraavan blogikirjoituksen aihe? Onko Suomi jo diktatuuri, plutokratia, pankkijärjestelmän omistama oligarkia?
Ja, mitä seurauksia Soinin mielestä Suomen alueellinen, jo toteutunut kahtiajakautuneisuus aiheuttaa. Miten PS aikoo toimia asian korjaamiseksi ja maaseudun voimaannuttamiseksi?

Lyhyehkö kirjoitus alkaa olla lopuillaan. Kirjoittaja Timo Soini puhuu edelleen kuin taputtaisi lapsen päätä:
"Taistelu on käyty ja usko on säilytetty. Toisella kierroksella äänestämäni ehdokas voitti. Sauli Niinistö tuli valituksi. Tuen aina istuvaa Tasavallan Presidenttiä, hän työskentelee Suomen hyväksi. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana minulla on siihen hyvä mahdollisuus. Hullumminkin olisi voinut käydä. Suomi siirtyi Saulin aikaan. Soini oli Suomen niinistöläisin kunta. Ei nimi miestä pahenna!"

Näin voimatonta kirjoitusta ei odottaisi puolueensa puheenjohtajan Timo Soinin kykenevän saamaan aikaan juuri nyt. Kuka nuo Soinin plokit mahtaa kynäillä? Kun ei niihin voi kommentoidakaan.
Tiedämme, että puolueiden ja kärkipoliitikkojen media-asioita ja linjanvetoja tehdään suuressa maailmassa mainos- ja tiedotusammattilaisten toimin, rahapiirien toiveiden mukaisesti.
Iso  konsulttiyritys McKinsey on auttanut Suomen hallitusohjelman laadinnassa jo useiden vuosien ajan ja toteutettavina on jo monen hallituksen voimin ollut IMF-tyylisiä sosiaalisektorin leikkauksia, kuntien yhdistämistä ja yksityistämistä.
Ehkä myös tiedotus ja mediasuhteet kuuluvat tämän keskusjohdetun ohjauksen piiriin?

Soini tietää, että kansakunnan asiat ovat kriisissä ja hänellä olisi oppositiojohtajana hyvä mahdollisuus kerrata kirjoituksissaan huolenaiheita kuten Suomen kohtuuttomia kriisivastuita, jotka tuotiin eduskunnalle ilmoitusasioina, vaikka on kyse valtiosopimuksen tasoisista velvoitteista.

Kuten tiedämme, Irlannissa ja Tanskassa vaaditaan kansanäänestys vakausvälineisiin ja kriisisopimuksiin menosta.
Irlannissa oppositio on luvannut viedä sopimusasian oikeuteen, jos oikeusministeri sanoo, ettei kansanäänestystä tarvita.
Tanskassa sekä oikeisto että vasemmistopuolueet ovat halukkaita kysymään kansalta.

Eikö tällaisia otteita voisi odottaa myös Timo Soinilta? 
Hän voisi yhdistää oppositiovoimat ja aikaansaada jotain todellista muutosta.



- Oppositiojohtaja Soini voisi yhdessä Mari Kiviniemen (keskusta) kanssa tutkituttaa oikeusoppineilla Suomelle epäedullisten, kyseenalaisella tavalla solmittujen vakaus- ja kriisisopimusten lainvoimaisuuden ja velvoittavuuden.
- Soini ja Kiviniemi voisivat vaatia kansanäänestystä kaikista valtiosopimuksista (ERVV, EVM), joihin Suomi on oikeistolaista politiikkaa tehneiden pienten piirien avulla sekä kriisin varjolla ajettu.
- Soini voisi tuoda esiin asioiden puoluepoliittista luonnetta, jonka voi muuttaa.
- Timo Soinin ja muun opposition luonnollinen tehtävä olisi koota kansanliike perustuslakituimioistuimen saamiseksi vihdoin myös Suomeen.
Kaikissa länsimaisissa sivistysvaltioissa on perustuslakituomioistuin. On turhaa odottaa että oma poliittinen eliittimme sellaisen perustaisi omien toimiensa lainmukaisuutta tutkimaan. Aloitteen on tultava hallituksen ulkopuolelta.

Kun oppositio kokoaisi joukkonsa ja saisi maahan perustuslakituomioistuimen, voitaisiin
- poliittiset virkanimitykset,
- valtion monopoliyhtiöiden myynti yksityisfirmoille,
- kohtuuttomat optio-ohjelmat,
- veroprogression purku ja monet muut yhteiskuntasopimusta rapauttavat ilmiöt tuomita lainvastaisiksi ja siirtää nämäkin maan tavat historiaan.

 Professori Michael Hudson mainitsee usein, että valtion kansalaiset voivat ottaa takaisin valtion omistukseen veden, sähkön, maan ja muut luonnolliset monopolit, kun poliittinen voimasuhde eräänä päivänä muuttuu. Sellaista on tapahtunut historiassa lukemattomia kertoja.
Tällainen keikaus on mahdollinen, koska valtio on vallankäyttäjistä sittenkin vahvin ja voimakkain.
Meiltä on hämärtynyt se, että asiat voisivat olla toisin, koska elämme ties kuinka monetta sataa vuotta nurinkurisessa todellisuudessa, jonka tunnuspiirre on, että valtion edusmiehet luovuttavat vapaaehtoisesti valtion ja kansalaistensa elämän pankkiireille.


Juuri nyt Suomessa opposition tulisi voimakkaasti ajaa uudistuksia, jotka palauttavat vallan  kansalaisille.
Poliitikkojen salaiset rahoituslähteet on paljastettava ja tukittava lakiin jätetyt porsaanreiät.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on (2008) kertonut vaalirahaa saatavan Neitsytsaarten veroparatiisista. Demaripoliitikolle annetaan "viikunanlehtenä 2000 euroa, että porvaripuolueiden ehdokkaille voidaan antaa kymmenkertaisia summia".

Soini voisi yhdessä Keskustan ja muun opposition kanssa tutkituttaa Sveitsin mallisen suoran demokratian ja paikallisrahan WIR:in mahdollisuudet meilläkin. Ja, hävittää puolueiden ylisuuret tuet sekä turhat organisaatiot.
Näin päästäisiin eroon puoluejohtajien liian hyvästä taloudellisesta tilanteesta, joka on vapauttanut heidät sooloilemaan ja olemaan piittaamatta kannattajakunnan mielipiteistä.

Opposition tehtäviin kuuluisi tutkituttaa myös, onko läpinäkymättömäksi päästetty vaalikäytäntö ja vaalien ääntenlaskenta meillä luotettavaa, onhan vaalivilppi naapurimaassamme Venäjällä, USA:ssa sekä laajalti maailmalla jatkuvasti puheenaiheena.
Venäjää hallitseva puolue edustaa samaa oikeistoporvarismia kuin Kokoomus, jonka sisarpuolue sen on. Todisteita Suomen puutteellisesta ja vilpin mahdollistavasta vaalikäytännöstä esitti Tv-ohjelma MOT: Haamuäänet tammikuussa 2011.

Kokoomuksen viime vuosien hämmästyttävän suuret äänimäärät ja Paavo Väyrysen tuore, täpärä häviö vain 37.140 äänellä Pekka Haavistolle ensimmäisellä kierroksella, ovat herättäneet kysymyksiä siitä, olisiko vaalien ääntenlaskenta läpivalaistava ja prosessiin tehtävä vilpin mahdollisuuden poistavat muutokset.
Suomessa on ihmetystä herättänyt gallupkäytäntö, joka muovaa kansalaisten mielipidettä tiuhaan tahtiin vaalien välilläkin.
Gallupeista saatavat sekä edellisiin vaalituloksiin perustuvat kertoimet, joiden mukaan galluppeja tulkitaan edellisten vaalivoittajien eduksi, pitäisi myös avata keskustelulle.
Vaalien läpinäkyvyys on kyseenalainen siis monista syistä, joista yksi on, että sähköinen vaalitulosten tiedonsiirto on annettu ylikansallisen pörssiyhtiön ja yksityisfirman Tieto Oyj:n liikesalaisuuden piiriin. Tieto Oyj:n omistajista kerrotaan vain osa, suomalaisomistuksessa on 40%  ja ruotsalaisessa 17%.


Lähteet:
Timo Soini, blogi, 6.2.2012, Selvät numerot - paluu asialinjalle, uusisuomi.fi
http://timosoini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96781-selv%C3%A4t-numerot-%E2%80%93-paluu-asialinjalle

Prof. Michael Hudson, toimittaja Max Keiser, On imperialism (video)
http://michael-hudson.com/2012/01/hudson-keiser-on-2012-imperialism/

Kimmo Kiljunen 2008 Vaalirahaa Neitsytsaarilta
http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42302-vaalirahaa-neitsytsaarilta

MOT, Haamuäänet, toimittaja Ari Korvola 31.1. 2011, TV1
http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_haamuaanet

Paikallisraha Wörglissä
http://hildakoo.blogspot.com/2011/09/worglin-paikallisraha-jatti-pankit-ja.html

Tieto Oyj
http://en.wikipedia.org/wiki/Tieto