Huolestuttavaa on, että valtioneuvosto, kaikesta päätellen, aikoo hyväksyttää euron rahoitusvakausvälineiden riskivastuut eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä eli tavallisina lakeina.
ERVV- ja EVM-vakausvälineriskien suuruudesta ja historiallisesta erikoislaatuisuudesta kertoo, että Suomi joutuu ottamaan yksityiseltä kansainväliseltä luotottajataholta korollista velkaa kyetäkseen antamaan rahaa muille valtioille.
Asiasta muistutettiin Ylen aamutelevisiossa 30.3.2012 http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1508970 kansanedustaja Timo Soinin suulla.
Myöskään perustuslain turvaamat terveydenhoito, koulutus tai muut keskeiset elämisen edellytykset eivät ole enää turvassa jatkuvasti kohoavien riskivastuiden vuoksi.
On esitetty ajatuksia jo eläkelainsäädännön muuttamisesta, että eläkkeisiin varatut rahat saataisiin sijoitusmarkkinoille entistä suuremman suuremman riskin pelivälineiksi.
Asiasta muistutettiin Ylen aamutelevisiossa 30.3.2012 http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1508970 kansanedustaja Timo Soinin suulla.
Myöskään perustuslain turvaamat terveydenhoito, koulutus tai muut keskeiset elämisen edellytykset eivät ole enää turvassa jatkuvasti kohoavien riskivastuiden vuoksi.
On esitetty ajatuksia jo eläkelainsäädännön muuttamisesta, että eläkkeisiin varatut rahat saataisiin sijoitusmarkkinoille entistä suuremman suuremman riskin pelivälineiksi.
Valtioneuvoston käyttämä talousasiantuntemus lienee poliittisesti yksipuolista, sillä talouskriisin eteneminen ja yksinomainen paheneminen näyttää tulevan niin Euroopan unionille kuin Suomen hallitukselle joka käänteen myötä täytenä yllätyksenä.
Vaikka pelkästään huonoa kehitystä on jatkunut jo useiden vuosien ajan, valtioneuvoston päätöksenteon perusperiaatteita ei ole muutettu. Samat henkilöt, jotka vastasivat edellisistä epäonnisista päätöksistä saavat jatkaa uusien esitysten laatimisessa.
EU ja Suomen valtiovalta tulkitsevat euron kriisin virheellisesti ohimenevänä, tilapäisenä maksuvalmiuskriisinä, ei pitkäaikaisena, vakavana eurovaltioiden maksukyvyttömyysongelmana.
Tulkintavirhe hyödyttää kansainvälisiä luotottajapankkeja ja EU:n liittovaltiokehitystä, sillä jokaisen kuluvan kuukauden myötä EU:n kansalaisten velkaantuminen ja verotaakka kasvavat yhä enemmän yli kantokyvyn, ja kansalaisten varallisuus siirtyy kansainvälisten pankkien haltuun.
Perustuslakivaliokunnassa istuva Vesa-Matti Saarakkala, 28-vuotias perussuomalaisten kansanedustaja, osoittaa valtioneuvoston riskiarvioinnissa puutteellisuuksia 29.3.2012 puheenvuorokirjoituksessaan verkkolehti Uudessasuomessa.
Saarakkalan mukaan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 3/2012 vp korostanut kokonaisarvioinnin tärkeyttä Suomen vakausvälineisiin liittyvää taloudellista vastuuta arvioitaessa.
Eduskunnan budjettivalta ei ole rajatonta, ja vastuiden määrä on jo huolestuttavan suuri.
Kokonaisarviointiin sisältyvät nykytilanteessa paitsi Suomen takausvastuut ERVV:lle myös ERVV:n perustamista edeltäneet Suomen antamat rahoitustuet sekä Suomen tuleva osuus EVM:n kapasiteetista.
Lisäksi selvitetään ERVV:n ja EVM:n yhteensovittaminen, riskien kasvaminen, muun muassa ERVV:n mahdollisessa laajentamisessa niin sanotulla vivutuksella.
Perustuslakivaliokunta toteaakin Saarakkalan mukaan, että "avoinna olevien kysymysten vuoksi kokonaisarviointia Suomen taloudellisista vastuista ei ole vielä tässä vaiheessa tehtävissä."
Saarakkala kirjoittaa:
- "Lehtitietojen perusteella Suomen taloudelliset kokonaisvastuut olisivat kasvamassa, jos EVM ja ERVV päätetään sovittaa yhteen. Kun otetaan huomioon kaikki euro-kriisiin liittyvät Suomen taloudelliset vastuut, on kyse kymmenien miljardien eurojen vastuista, mikäli ne realisoituisivat täysimääräisinä korkoineen."
- "Jo tämä suuruusluokka on omiaan vaarantamaan perustuslaista johtuvien velvoitteiden (edit. kansalaisten perushyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimintojen) toteutumisen, mikäli riskit realisoituisivat täysimääräisinä."
- "Samoin vastuut sitovat merkittävässä määrin seuraaviakin eduskuntia."
Eduskunnan budjettivalta ei ole rajatonta, ja vastuiden määrä on jo huolestuttavan suuri.
Kokonaisarviointiin sisältyvät nykytilanteessa paitsi Suomen takausvastuut ERVV:lle myös ERVV:n perustamista edeltäneet Suomen antamat rahoitustuet sekä Suomen tuleva osuus EVM:n kapasiteetista.
Lisäksi selvitetään ERVV:n ja EVM:n yhteensovittaminen, riskien kasvaminen, muun muassa ERVV:n mahdollisessa laajentamisessa niin sanotulla vivutuksella.
Perustuslakivaliokunta toteaakin Saarakkalan mukaan, että "avoinna olevien kysymysten vuoksi kokonaisarviointia Suomen taloudellisista vastuista ei ole vielä tässä vaiheessa tehtävissä."
Saarakkala kirjoittaa:
- "Lehtitietojen perusteella Suomen taloudelliset kokonaisvastuut olisivat kasvamassa, jos EVM ja ERVV päätetään sovittaa yhteen. Kun otetaan huomioon kaikki euro-kriisiin liittyvät Suomen taloudelliset vastuut, on kyse kymmenien miljardien eurojen vastuista, mikäli ne realisoituisivat täysimääräisinä korkoineen."
- "Jo tämä suuruusluokka on omiaan vaarantamaan perustuslaista johtuvien velvoitteiden (edit. kansalaisten perushyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimintojen) toteutumisen, mikäli riskit realisoituisivat täysimääräisinä."
- "Samoin vastuut sitovat merkittävässä määrin seuraaviakin eduskuntia."
Valtioneuvosto on näihin saakka arvioinut riskeihin liittyvät sopimukset hyväksyttäviksi eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
"Nyt herääkin kysymys, että olisivatko valtioneuvoston mielestä aiemmin otetut riskit nyt realisoitumassa, ellei Suomen vastuita kasvatettaisi nykyisestä lisää, Saarakkala sanoo.
"Jos näin on, tämä tempoilevuus kuvastaa hyvin valtioneuvoston riskien arviointikykyä. Siihen ei voi luottaa, eikä sillä perusteella voi arvioida esimerkiksi lainsäätämisjärjestystä Suomessa."
"Ei ole mitään takeita siitä, etteikö jatkossakin voida päätyä arvioon, jossa nyt esitetty rahoituskapasiteetin kasvattaminen ei riitä, vaan kapasiteettia olisi riskien realisoitumisen pelossa edelleen nostettava."
Näin kirjoittaja Saarakkala tulee kuvanneeksi toistaiseksi maksukykyisten Suomen ja Saksan eurokansalaisia hyvästä syystä pelottavan, suunnitteilla olevan verounionin tulontasausjärjestelyn:
Valtioiden kansalaisilta pakko-otetaan, vaikka valtiot joutuisivat itse toimeentulovaikeuksiin ja kestämättömiin ylisukupolvisiin velkoihin.
Saarakkala kirjoittaa:
- "Miljardien eurojen vastuiden kasvattamista ei ymmärtääkseni tehdä kuin vain pakon edessä. On poliittinen arvio, milloin pakottava tarve syntyy."
- "Toisin kuin on väitetty, ovat Suomen riskit siis etenkin ERVV:n osalta jo aiemmin olleet merkittävät, ja tämä paljastuu viimeistään nyt esillä olevista rahoituskapasiteetin kasvattamisaikeista."
- "Niinpä esillä olevien uusien vaihtoehtojen EVM:n ja ERVV:n yhteenlasketun kokoluokan kasvattamiseksi voidaan todeta olevan jo lähtökohtaisesti sellaisia, ettei niitä ole mahdollista hyväksyä eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä yksinkertaisella enemmistöllä."
Jälkikirjoitus:
Perjantaina 30.3.2012 hallitus hyväksyi Suomen kriisivastuiden kasvattamisen.
Suomen oppositio hämmästelee hallituksen suostumusta korotukseen.
Valtiovarainministeriö ja oppositio ovat erimielisiä siitä, kasvattaako päätös Suomen vastuita Euroopassa. Ministeriö vakuuttaa, että lopputulos on Suomelle edullinen ja Suomen valtion riskit rajataan.
–Lopputulos ei lisää Suomen teoreettisia enimmäisvastuita, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) Ylen mukaan.
http://www.uusisuomi.fi/raha/121358-evm-potti-kasvaa-%E2%80%93-%E2%80%9Dhammastyttavaa%E2%80%9D
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/kriisirahastoratkaisun_suomi-vastuut_-_tuliko_lisaysta_3374872.html
http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101714-hallituksen-virheelliset-riskiarviot-ervvn-osalta-tulivat-ilmi
http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/taysistunnossa-arvosteltiin-hallituksen.html
"Nyt herääkin kysymys, että olisivatko valtioneuvoston mielestä aiemmin otetut riskit nyt realisoitumassa, ellei Suomen vastuita kasvatettaisi nykyisestä lisää, Saarakkala sanoo.
"Jos näin on, tämä tempoilevuus kuvastaa hyvin valtioneuvoston riskien arviointikykyä. Siihen ei voi luottaa, eikä sillä perusteella voi arvioida esimerkiksi lainsäätämisjärjestystä Suomessa."
"Ei ole mitään takeita siitä, etteikö jatkossakin voida päätyä arvioon, jossa nyt esitetty rahoituskapasiteetin kasvattaminen ei riitä, vaan kapasiteettia olisi riskien realisoitumisen pelossa edelleen nostettava."
Näin kirjoittaja Saarakkala tulee kuvanneeksi toistaiseksi maksukykyisten Suomen ja Saksan eurokansalaisia hyvästä syystä pelottavan, suunnitteilla olevan verounionin tulontasausjärjestelyn:
Valtioiden kansalaisilta pakko-otetaan, vaikka valtiot joutuisivat itse toimeentulovaikeuksiin ja kestämättömiin ylisukupolvisiin velkoihin.
Saarakkala kirjoittaa:
- "Miljardien eurojen vastuiden kasvattamista ei ymmärtääkseni tehdä kuin vain pakon edessä. On poliittinen arvio, milloin pakottava tarve syntyy."
- "Toisin kuin on väitetty, ovat Suomen riskit siis etenkin ERVV:n osalta jo aiemmin olleet merkittävät, ja tämä paljastuu viimeistään nyt esillä olevista rahoituskapasiteetin kasvattamisaikeista."
- "Niinpä esillä olevien uusien vaihtoehtojen EVM:n ja ERVV:n yhteenlasketun kokoluokan kasvattamiseksi voidaan todeta olevan jo lähtökohtaisesti sellaisia, ettei niitä ole mahdollista hyväksyä eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä yksinkertaisella enemmistöllä."
Jälkikirjoitus:
Perjantaina 30.3.2012 hallitus hyväksyi Suomen kriisivastuiden kasvattamisen.
Suomen oppositio hämmästelee hallituksen suostumusta korotukseen.
Valtiovarainministeriö ja oppositio ovat erimielisiä siitä, kasvattaako päätös Suomen vastuita Euroopassa. Ministeriö vakuuttaa, että lopputulos on Suomelle edullinen ja Suomen valtion riskit rajataan.
–Lopputulos ei lisää Suomen teoreettisia enimmäisvastuita, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) Ylen mukaan.
http://www.uusisuomi.fi/raha/121358-evm-potti-kasvaa-%E2%80%93-%E2%80%9Dhammastyttavaa%E2%80%9D
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/kriisirahastoratkaisun_suomi-vastuut_-_tuliko_lisaysta_3374872.html
Toimittajalta:
On ilmeisesti suomalaisten onni, ettei Veli-Matti Saarakkalaa valittu Euroopan parlamenttiin, jonne hän on pyrkinyt kahdesti. Saarakkala on tätä nykyä paitsi perustuslakivaliokunnan myös suuren valiokunnan, valtion vakuusrahaston valtuuston ja suuren valiokunnan työjaoston jäsen sekä eduskuntaryhmän kuntatyöryhmän puheenjohtaja.
Saarakkala kuuluu niihin harvoihin kriittisiin ääniin, jotka yrittävät osoittaa EU:n liittovaltioistumista kiihkeästi ajavan valtionjohdon tulkinnoissa kyseenalaisuuksia.
On ilmeisesti suomalaisten onni, ettei Veli-Matti Saarakkalaa valittu Euroopan parlamenttiin, jonne hän on pyrkinyt kahdesti. Saarakkala on tätä nykyä paitsi perustuslakivaliokunnan myös suuren valiokunnan, valtion vakuusrahaston valtuuston ja suuren valiokunnan työjaoston jäsen sekä eduskuntaryhmän kuntatyöryhmän puheenjohtaja.
Saarakkala kuuluu niihin harvoihin kriittisiin ääniin, jotka yrittävät osoittaa EU:n liittovaltioistumista kiihkeästi ajavan valtionjohdon tulkinnoissa kyseenalaisuuksia.
Kansalaisen kasvavaa levottomuutta Suomessa ja muuallakin EU:ssa kasvattaa tieto siitä, etteivät kansanedustajat nähtävästi edes ymmärrä, mitä äänestysten aiheena olevat lakitekstit sisältävät. Tietämättömyys kävi selvästi ilmi Suomen eduskunnan täysistuntokeskustelussa 28.2.2012 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_14_2012_ke_p_1.shtml, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) esittämät perustelut sopimustekstien salaamiselle eivät tyydyttäneet edes kokoomuksen kansanedustajaa, konsernijohtajaa, Eero Lehteä.
Vesa-Matti Saarakkalan puheenvuoroteksti Uudessasuomessa:
Vesa-Matti Saarakkalan puheenvuoroteksti Uudessasuomessa:
http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101714-hallituksen-virheelliset-riskiarviot-ervvn-osalta-tulivat-ilmi
http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/taysistunnossa-arvosteltiin-hallituksen.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti