Rahan liikkeellelaskuoikeus tulee lailla poistaa yksityisiltä pankeilta, joiden haltuun tämä keskeinen, kaikkia ihmisiä koskettava asia on annettu yksinoikeudella.

Suomi tarvitsee 100% oman keskuspankin ja valtion 100-prosenttisesti omistaman pankin sekä sille kattavan toimipaikkaketjun turvaamaan talous - siis tuotanto, osto ja myynti, kirjoittaa nimimerkki GRAND CHESSBOARD verkkolehti uusisuomi.fi:ssä, kommenteissa.

"Raha on strategisesti liian kriittinen väline että sen liikkeellelaskun pitäminen yksityisissä käsissä voisi olla mitenkään perusteltavissa."

"Rahan liikkeellelaskuoikeus tulee yksinkertaisesti lailla poistaa yksityisiltä pankeilta, koska se toimintana on suoraan verrattavissa rahan monistamiseen, mikä on kaikkien muiden toimesta suoritettuna rikos."
"Tuollainen mahtioikeus kuuluu vain valtiolle. Ja vain valtio joka käyttää tuon mahtioikeutensa, voi olla kansalaistensa näkökulmasta vapaa valtio."

"Valtion käsissä tuo oikeus vapauttaa valtion koroista, eikä inflaatio enää köyhdytä valtiota tai lisää sen menoja ja tarvetta verottaa."

"Inflaatiohan on nytkin vero. Mutta se on piilovero, joka maksetaan pankeille. 

Kun tuo piilovero maksetaan valtiolle, se alkaa rahoittamaan valtiota valtion saamien korkotulojen ohessa. 

Tämä kaikki tarkoittaisi kansalaisten ostovoiman dramaattista kasvua. 

Talouden vilkastumisen myötä työllisyys kasvaisi merkittävämmin kuin yksikään työministeriö urpoleppäsineen on vakavissaan osannut edes kuvitella.
Kun tuo mahtioikeus - oikeus rahan liikkeellelaskuun - on palautettu sille, jolle se yksin kuuluu, alkaa kansakunnan toipuminen kohti vaurautta.

Muutamassa vuodessa valtio on vahvempi kuin sitä nyt mielensä mukaan hyppyyttävät pankkiirit."

"Suomessa ei valtio ole historiansa aikana vielä kertaakaan käyttänyt tuota mahtivaltuutta, joka on ainoa tie siihen, että yhteiskunnasta voi tulla vapaa ja vauras niin, että vauraus jakautuu ruohonjuuritasolle - työtään tekeville suomalaisille.
Todellinen vauraus on vapautta ja se on eri asia, kuin ikivelkaan perustuva vauraus."

"Siis oma valuutta ja pelkkä ETA-jäesenyys ovat Suomen ainoa toivo tässä EU:n taloustyrannissa, jonka pyörteissä pyörimme nyt jo täysin tahdottomina."

Voisiko tähän enää mitään lisätä.

Rahan liikkeellelasku tulee poistaa yksityiseltä yrittäjältä, pankeilta, ja antaa valtion haltuun.
Vaikka sana valtio ei tuo kenellekään tällä hetkellä myönteisiä mielikuvia, se on jotain, mihin kansakunta voi hädän hetkellä turvautua.
Valtio täytyy vain tehdä kansakunnan tarpeita toteuttavaksi elimeksi.
Jälleen kerran historiassa suuri luuta lakaisee.
Esitetty rahajärjestelmän uudistus ei ole uudelleen keksitty pyörä. 

Näin on toimittu ennenkin historiassa. 

Kun valtio ottaa rahan liikkeelle laskun ja rahapolitiikan omiin käsiinsä, rahan keinotekoisesti ylläpidetty niukkuus helpottaa,

ja elpyminen saavuttaa kaikki kansankerrokset.

Saksan parlamentin ERVV-äänestys oli farssi.

Puhe Suomen vakuussaamisista jatkuu yhä valtamediassa.

Puhe vakuuksista on harvinaisen tukevasti tyhjän päällä olevaa huhua.

Ei Kreikka voi luvata maksaa mitään vakuuksia, koska se on maksukyvytön kuten käytännössä koko euroalue.

Eikä Suomi voisi todellisuudessa lainata mitään Kreikalle, koska Suomella on jo ylivelkaa.

Suomi joutuu lainaamaan itselleen tänä vuonna seitsemän miljardia euroa pelkästään omista menoistaan selvitäkseen. 

Suomi on velkaa samoille kansainvälisille yksityispankeille kuin Kreikka ja kaikki muutkin valtiot.

Kreikan ja muiden kriisivaltioiden apusirkus sekä vakausvälineet ERVV-EVM ovat peitetarinaa, jonka tarkoituksena on ajaa kriisien ja yhteisvastuun varjolla euroalue yhteiseen liittovaltioon ja keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen.

Näin toteutetaan ennennäkemättömän suuri varallisuuden siirtäminen alhaalta ylös.

On moneen kertaan todettu, että idea euroalueen keskinäisestä takausvastuusta, yhteisestä budjetista, keskitetystä talouspolitiikasta ja menokurista rikkoo EU:n peruskirjaa, Maastrichtin ja Lissabonin sopimusta, vastaan. 

Vakausvälineet ovat tästä näkökulmasta täysin laittomia hankkeita.

Laittomuuksiin on ryhdytty puoluepoliittisessa myötätuulessa. 

Kun rikokset ovat tarpeeksi suuria ja riittävän isojen organisaatioiden tekemiä, ei ole ketään joka niitä voisi viedä oikeuteen.

Ja, oikeusintuimetkin taitavat olla läpinäkymätöntä vallankäyttöä harjoittavan EU:n liittovaltion omistuksessa.

Ajatus euromaiden keskinäisestä solidaarisuudesta ei alun perin merkinnyt vastuuta toinen toistensa veloista. 

Sellaiseen ei kysytty kansalaisten tai parlamenttien suostumusta.

Euromaiden hallitukset ja parlamentit ovat kuitenkin tehneet kansalaisten tahdon vastaisia päätöksiä yhteiseen rahavastuumenettelyyn siirtymisestä ja itsenäisen taloudenpidon luovuttamisesta vaaleilla valitsemattomalle, läpinäkymättömälle keskusjohdolle.

Valtamedian edustaja uusisuomi.fi julkaisee 30.9.2011 uutisen, jossa 

"saksalainen uutistoimisto DPA kertoo, että Suomen vakuusasiassa odotetaan ratkaisua aivan lähiaikoina".

Suomalaisten veronmaksajien ei siis tarvitse odotella jännityksen vallassa pitkään, sillä uudensuomen mukaan Saksan valtiovarainministeriön edustaja Martin Kotthaus kommentoi DPA:lle, vakuusriidan olevan hyvin lähellä ratkaisua ja,

 "läpimurto Suomen vakuusvaatimuksissa Kreikka-lainan suhteen saatetaan julkistaa maanantaina euroalueen valtiovarainministereiden kokouksessa". 

Miksi suomalaislle syötetään edelleen tällaista hassutusta?

Saksan ERVV-äänestys oli farssi

Saksa, jonka toimia Suomen ministerit seuraavat esimerkkinään, ei ole yksimielisesti nielemässä parlamentin juuri nuijimaa ERVV-laajennuslakia ja sen mukana tulevaa karmeaa maksutaakkaa.

Saksalaiset merkittävät poliitikot ovat raivoissaan ja syyttävät omia lainlaatijoitaan röyhkeästä mobbauksesta. 

Lehdet ja uutissivustot kirjoittavat, että parlamentin äänestys oli farssi.

Saksan hallituspuolueen kristillisdemokraattisen CDU:n poliitikko Wolfgang Bosbach harkitsee uransa lopettamista, koska puolueen johto painosti häntä tukemaan lakiehdotusta, jossa annetaan yhä selvemmin pankkiireille ja superrikkaalle eliitille vapaa pääsy kansalaisten verotuloihin.

Oma puoluejohto kielsi kahdelta lakiehdotusta vastustaneelta kansanedustajalta, vapaiden demokraattien (FDP) Frank Schäffler'iltä ja kristillisdemokraattien Klaus-Peter Willsch'iltä, puheoikeuden parlamentin istunnossa, vaikka tuoreen mielipidetiedustelun mukaan jo 75% saksalaisista vastustaa pankkien pelastamisen lisäämistä.
Joka toinen saksalainen haluaa takaisin Saksan markan.

Jopa äärivasemmistoa kannattavan Linke-puolueen äänestäjistä 52% tahtovat D-markan takaisin (Emnid poll for Focus), mikä merkitsisi mahdollisuutta turvautua valuutan devalvaatioon ja muihin itsenäiselle valtiolle ennen EU:ta kuuluneisiin kansallisen talouden säätelykeinoihin hyvinvoinnin ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Saksalaiset eivät enää usko iskulauseeseen Euroopan kansojen solidaarisuudesta.

Saksan parlamentin puhemiehen Norbert Lammertin piti turvautua erityistoimiin, että kaksi vastustavalla kannalla ollutta kansanedustajaa kykenivät pitämään täysistunnossa puheensa.
Seurauksena Lammert sai ottaa vastaan omiensa suuttumuksen.

Puheessaan Frank Schäffler uskalsi sanoa julki, että uusi pankkiirien tukirahoitusväline rikkoo lakeja.

Schäffler myös rohkeni huomauttaa, että hallitukset, jotka rikkovat lakeja eivät itseasiassa ole lainkaan parempia kuin rosvojoukkiot.

Schäffler luetteli liittokansleri Angela Merkelin hallituskoalition petosten ja kyynisten valheiden listaa.
Hallitus oli jättänyt kertomatta kansanedustajille ja kansalle tosiseikat pankkibailouteista ja niiden kustannuksista.

Liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble liikahtelivat parlamentissa vaivautuneen näköisinä istuimillaan.
He tiesivät, että puheet menivät suorana lähetyksenä mediaan ja nettiin miljoonille katsojille.

Kristillisdemokraattien (CDU) edustaja Willsch huomautti, ettei Saksalla ole varaa pankkien ja sijoittajien pelastamiseen, joka merkitsee tähtitieteellisten korko- ja muiden maksujen virtaa pankeille ja johtaa tulevien sukupolvien velkaorjuuteen.
Lain voimaantulo lisäsi Saksalle maksuvastuita 123 miljardista eurosta 211miljardiin.
Saksa on suurin euroalueen maksajista, ja asiantuntijat ovat kertoneet, että sen veronmaksajien harteilla on todellisuudessa 800 miljardin euron taakka.

Vapaiden demokraattien (FDP) kansanedustaja Otto Fricke käytti hyökkäävää kieltä puhemies Lammertia kohtaan siksi, että tämä salli pankki- ja sijoittajabailoutia vastustavien edustajien pitää puheenvuoronsa.

Vasemmiston ja entisen kommunistipuolueen edustaja Sarah Wagenknecht, jolla on itäsaksalainen ja iranilainen tausta, piti bailouteja puolustavan puheen, jollaisia on kuultu runsaasti myös meillä vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajilta.

Lopulta 523 edustajaa äänesti Saksan parlamentissa vakausmekanismin ja bailoutjärjestelyjen puolesta ja 85 oli vastaan.
Poissaolleiksi ilmoittautui vain kolme edustajaa.

Monet havainnoijat näkevät vaarallisen repeämän Saksassa, joka on euroalueen suuri talousveturi.

Kun 85% edustajista tuki lakiesitystä, joka tuhoaa kansantaloudet tilanteessa, jossa kansalaisten enemmistö, kolme neljäsosaa, sitä vastusti, se ei povaa hyvää.
Myöskään Saksan perustuslakituomioistuimen syyskuun alussa antama päätös siitä, että kriisiapu ja euroalueen keskinäinen talousvastuu olisivat lainmukaisia, ei luo kansalaisille uskoa tulevaisuuteen.

Hallitukset ryhtyivät pankkisektorin rikoskumppaneiksi

Monet pelkäävät että juuri hyväksytty laki ERVV-vakausvälineen laajennuksesta oli vasta alkusoittoa.

Kohta olemme Kreikan toisen ison apupaketin hyväksyjäisissä ja sen jälkeen äänestetään pysyvästä euroalueen valtioiden verovarojen avaamisesta pankkien imuroitaviksi.
Pysyvän järjestelyn odotetaan toteutuvan vuonna 2012.

ERVV-vakausvälineen laajennuksen hyväksyminen tasoittaa tietä Kreikan maksukyvyttömyyskriisin pahenemiselle.
Vaikuttaa siltä, ettei EU irrottaisi Kreikkaa ulos valuuttaunionista, vaan antaisi kriisin muhia euroalueen sisällä, jolloin seuraukset ovat tilanteen pitkittyessä veronmaksajien kannalta vielä raskaammat.

Pankkien ja pääomapiirien olisi näin mahdollista saada köyhtyvältä väestöltä haltuunsa varallisuutta tuhansia miljardeja enemmän, ja Slovakian ja Hollannin parlamentit kyettäisiin pelottelemaan kauhukuvin, että ne äänestäisivät Saksan ja Suomen lailla bailouteille kyllä.
Slovakia äänestää vasta lokakuun 17. päivänä.

Eurooppalaiset pankit ovat saaneet harrastaa tuottoisaa pankkitoimintaa ilman turhia rajoituksia näihin saakka.
Ne ovat kyenneet maksamaan henkilökunnalleen huimaavan suuria bonuksia silloinkin, kun ovat saaneet korotonta rahoitusta erilaisten tukitoimien varjolla lähes niin paljon kuin ovat kehdanneet pyytää.

Viime aikoina pankit ovat jälleen kertoneet olevansa tuen tarpeessa ja romahduksen partaalla.
Eurooppalaiset pankit pyytävät rahoitustukea neljä tuhatta miljardia euroa (4.000.000.000.000) pelkästään vuodelle 2012.
Mitä tekevät euroalueen hallitukset?

Ne kertovat kansalaisilleen epätotuuden, ettei ole olemassa vaihtoehtoja.

Valtioiden hallitukset eivät aio noudattaa historiassa aiemmin hyväksi havaittuja keinoja finanssikriisin selvittämiseksi.
Näitä olisivat pankkisektorin ja rahan luonnin (osittain tai täysin korottomana ja kokonaan velattomana) ottaminen kansalliseen omistukseen ja valtioiden demokraattisesti valittujen elinten valvontaan.

Sen sijaan valtioiden parlamentit ja hallitukset ryhtyvät pankkisektorin rikolliskumppaneiksi
ja luovuttavat Euroopan kaiken varallisuuden pankkiirien ja superrikkaiden käsiin.

Riskinä on hyperinflaatio tai velkadeflaatio eli pelätty kansantalouden sisäinen devalvaatio,
jossa eliitti ulosmittaa kansalaisilta varallisuutta valtionvelan korkojen ja lyhennysten, pankkitukien, bailoutien ja muiden kohonneiden elinkustannusten muodossa.

Listaan kuuluvat työn hinnan polkeminen ja eläkkeiden hävittäminen.

Edit:
Keskustelua aiheesta käydään myös täällä:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84740-saksa-suunnittelee-eurosta-eroamista-paastokauppa-paastaa-paivilta-maakauppauksia-afrikassa#comments

Lähteitä:
http://www.stern.de/politik/ausland/finnland-fordert-weitere-garantien-1733892.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+uusi+suunnitelma+sadan+vuoden+velkakirja/a695758
http://www.freiewelt.net/nachricht-8233/lammert-muss-redezeit-f%FCr-efsf%E2%80%93kritiker-erzwingen.html
http://newsticker.sueddeutsche.de/list/id/1212205
http://birdflu666.wordpress.com/2011/09/30/germans-shocked-by-brazen-bullying-of-lawmakers-during-bankster-bailout-vote/
http://diepresse.com/home/wirtschaft/international/695878/Eurozone_Politiker-riskieren-Hyperinflation

Mauri Pekkarinen: "Aukko paperissa". ERVV-lakiesityksestä puuttuvat kokonaan vakuudet, jotka olivat mukana vielä 18.8.2011 suurelle valiokunnalle jaetussa luonnoksessa.

Eduskunnassa käytiin tiistaina 27.9.2011 iltapäivällä ERVV-puitelain muutosta koskeva toinen keskustelu, jossa kävi ilmi,

etteivät kansanedustajat ole saaneet oikeaa informaatiota ERVV-vakausmekanismista, josta heidän on määrä äänestää 28 9.2011.

Lakiin ei ole kirjattu Suomelle minkäänlaisia vakuuksia tai edes maksujen todellista määrää, vaikka asiasta jo äänestetään. 

"Mutta siinä on tuommoinen aukko tässä paperissa"

Keskustapuolueen kansanedustaja Mauri Pekkarinen kertoi eduskunnan täysistunnossa tiistaina 27.9.2011 kuinka ERVV-lakiehdotuksesta, jonka kansanedustajat ovat nyt äänestettäväkseen saaneet, 

puuttuu Suomen riskivakuuksia koskeva kohta kokonaan.

Riskivakuudet, joista media ja ministerit ovat hehkuttaneet, oli mukana vielä ERVV-lakiluonnospaperissa, joka jaettiin suuren valiokunnan jäsenille elokuun 18. 2011.

Mauri Pekkarinen sanoi täysistunnossa:

"Nyt kun minä luen tätä lakia  (uutta luonnosta, josta äänestetään 28.9.2011), tätä asianomaista kohtaa, minä näytän teille, tässä on se alakohta d, mutta siinä on tuommoinen aukko tässä paperissa. Siitä on ilmeisesti jollain tavalla jäänyt nyt tämä kohta pois."  

Poimintoja Mauri Pekkarisen puheenvuorosta täysistuntokeskustelussa: 

(Lihavoinnit ja välilyönnit blogistin).

"Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella ensimmäisen kerran menen tänne pönttöön. Olen tavallisesti tuolta toiselta puolelta puhunut. Täältä näkee erityisesti edustaja Saarisen kasvot paljon paremmin, ja ajattelin, että tästäkin syystä tulen tähän pönttöön.
Arvoisa puhemies! Näin jälkikäteenkin voidaan ihan perustellusti arvioida ja arvostellakin sitä, olivatko keväällä 2010, kesällä 2010 tehdyt toimet silloin kärjistyneen kriisin hoitamiseksi oikeita 

vai olisiko voitu menetellä toisin. 

Jälkikäteen on ihan varmaa vaikea sanoa; kuitenkin siinä akuutissa tilanteessa, missä elettiin, se tartuntavaara, kriisin leviäminen todella nopeasti ja kauas ja kovasti, oli mitä ilmeisin. 

Siinä tilanteessa niiden välineiden, jotka silloin olisivat olleet käytettävissä, etsimisessä ei ollut kovin paljon aikaa, ja niinpä päädyttiinkin ratkaisuun, jossa rajattiin tarkat rahamäärät, millä ollaan vastuita kantamassa, ja tarkat toimintamuodot, jotka vain ne tulivat kysymykseen silloin, kun apua annetaan. 

Niin ikään määriteltiin, että kun tukea annetaan, niin aina siihen tukeen liittyy sopeutusohjelma, jossa sille velalliselle pantiin kovat ohjeet. 

Maan pitää täyttää tämä ja tämä kehitysura voidakseen saada senttiäkään seuraavasta maksuerästä lisää rahaa.

Näillä pelisäännöillä lähdettiin liikkeelle, ja minun on vaikea sanoa ja tuomita, että se olisi ollut väärä ratkaisu.

Ymmärrän hyvin, että täällä on kansanedustajia, jotka sanovat, että se oli väärä ratkaisu, kuitenkin niin, että sitten nämä samat kansanedustajat nyt ovat sitä mieltä tai vaalien jälkeen olivat sitä mieltä, että kyllä Portugalia pitää tukea, että sinne pitää panna 37 miljardia euroa. 

Erityisesti edustaja Viitanen täällä on paljon puhunut, kuinka keskusta käänsi jotenkin kelkkansa tässä ja että demarit rohkeasti, siis Suomen sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, hyvin johdonmukaisesti jotenkin toimivat. 

Vaalien jälkeen SDP oli valmis hyväksymään Portugali-paketin, eikä siinä ollut mitään niitä velvoitteita, mistä te olette täällä puhuneet, puhuitte ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. 

Kun ihmiset teitä äänestivät vaaleissa, he luulivat, että te pidätte huolen siitä, että näin ei menetellä. 

Kun vaalit oli käyty, te hyväksyitte Portugali-paketin ensi töiksenne ilman minkäänlaisia ehtoja mihinkään niihin kohtiin, joista te vaalien alla puhuitte. 

Mutta sen jälkeen nyt sitten, kun on lähdetty uusia toimia hakemaan ja hallitusohjelman rakensitte, niin se on totta, että siinä ohjelmassa te puhutte nyt näistä vakuuksista. 

Hyvä homma. 

Jos kerran pitää lähteä lisävastuisiin mukaan, niin eihän se hullumpi homma ole, että silloin tavoitellaan niille vastuille sitten myöskin vakuuksia. 

Meidän mielestämme ei pidä ollenkaan lähteä niihin lisätoimiin. Mutta jos kerran lähtee niihin lisätoimiin, lisävastuisiin, niin kyllä vakuuksien niihin hakeminen on hyvä asia.

Kuinka vakavia nämä vakuuksien hakemiset pohjimmiltaan ovat? 

Yksi mittari niitten pohtimiseen on katsella, mitä me nyt tässä päätämme. 

18. päivä elokuuta tänä vuonna meille suuren valiokunnan jäsenille jaettiin luonnos siitä, minkälainen tulisi olemaan tämä laki, mitä nyt tässä käsitellään. 

Tämän luonnoksen sivulla 5 sanotaan näin - sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan uudeksi alakohdaksi d. 

Sen mukaan ERVV ja tuensaaja voivat tarvittaessa perustaa vakuus- ja muun järjestelyn, jolla jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa. 

Tämä oli juuri se, mikä siellä 21.7. päätettiin. 

Tämä oli juuri se, minkä hallitus kertoi kerran, että lakiin tullaan kirjoittamaan. 

Nyt kun minä luen tätä lakia, tätä asianomaista kohtaa, minä näytän teille, tässä on se alakohta d, mutta siinä on tuommoinen aukko tässä paperissa. 

Siitä on ilmeisesti jollain tavalla jäänyt nyt tämä kohta pois. 

No, minä lähden vakavasti siitä, että se on niin kuin ihan poliittinen päätös, että se on jäänyt, mutta se on kaiken todennäköisyyden mukaan alkuperäisesti siinä kaiken kaikkinensa ollut mukana.

Arvoisa puhemies! Minusta jo silloin, kun tämä laki täällä esiteltiin, valtiovarainministerin oikea menettelytapa olisi ollut se, että hän olisi sanonut, että hei, nyt kävi niin, että näillä ja näillä perusteilla, tästä ja tästä syystä se, mitä 18. päivä elokuuta suuren valiokunnan jäsenille, kansanedustajille, meille, näille herroille tässä ja rouville, mitä täällä salissa nytkin on osa teistä, silloin jaettiin, huomatkaa nyt, kansanedustajat, ei ole tässä mukana. 

No, me kyllä nyt huomasimme sitten muutenkin, mutta minusta nyt olisi ollut reilua kaiken kaikkinensa tämä sanoa. 

Minä uskon, että kun hallitus nyt on päätynyt siihen, että otetaan meidän piikkiin entistä laajempia ja suurempia riskejä ja vastuita jnp., minä uskon, että te jonkunlaiset vakuudet sieltä saatte. 

Mutta en minä sitä usko, että saatte likvidejä, realisoitavissa olevia täydellisiä vakuuksia, ei sitten sinne päinkään.

Eilinen eräs saksalainen aikakauslehti nettiversiossaan kertoi, että siellä oltaisiin neuvottelemassa mahdollisuutta, että pysyvän ERVM:n, siis tämän pysyvän kriisirahaston osalta, kun siellä 

Suomi joutuu maksamaan 1,5 miljardia euroa, tai saa maksaa tai joutuu maksamaan 1,5 miljardia, suoraan pääomatukea sinne ja sitten muistaakseni 11,4 tai jotain yli 11 miljardia näitä takauksia, 

tämän pääomatuen Suomi maksaakin yhdellä kertaa eikä viidessä erässä. 

Kun se tekee näin, siis sijoittaa omia rahojaan vähän enemmän kuin mitä muut tekevät, niin sitten saisi jonkunlaisia vakuuksia vastapainoksi.

Onko loppuratkaisu tämä vai mikä tahansa, olennaista oli tässä jutussa kuitenkin se, että Berliinissä valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden mukaan tämä niin sanottu etuus on luonteeltaan sellainen, että siellä ei arvioida yhdenkään toisen euromaan käyttävän tällaista mahdollisuutta hyväkseen. 

Se, että näin on, jos näin on, mielestäni kyllä kertoo, kuinka likvidistä, kuinka täyden arvon vakuudesta pohjimmiltaan on kysymys, jatkamatta siitä enempää. 

No nyt kysymys on kuitenkin vain arviosta, onko tämä se vakuus vai joku muu. 

Minä luulen, että jos ei se olekaan tämä, niin luonteeltaan tämäntapaisesta järjestelystä, 

jostakin sellaisesta, joka ei täysimääräistä reaalivakuutta kuitenkaan merkitse, 

jostain sentapaisesta viime kädessä kuitenkin on kysymys. 

Mutta uskon varmasti, että jotain Suomelle tarjotaan, 

joka sitten täällä tullaan selittämään meille, että tämä on nyt se vakuus, mikä tässä kaiken kaikkinensa tuli.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan palata siihen, miten tästä eteenpäin, kun keskusta sanoo, että ei uutta tukea, ei uusia vastuita, ei uusia tukimuotoja pankkien ja erilaisten salkunhaltijoitten taakan keventämiseen, koska nyt todella siihen avataan pää. 

Edustaja Sasi on siinä oikeassa, että eihän tämä tarkoita, että rahaa laitetaan nyt noihin tarpeisiin, ei ollenkaan, ei. 

Mutta tällä avataan se mahdollisuus, että sitten erillisillä päätöksillä noin voidaan tehdä, ja kun sillä tiellä kuljetaan, ollaan tämä mahdollisuus avaamassa, niin on sitten aina suurempi mahdollisuus, että sentyyppistä mahdollisuutta nyt myös sitten käytetään. 

Parempi tie olisi se, että nyt nämä letkut todellakin poikki, lisärahaletkut poikki, 

ja että sen jälkeen sitten euromaat päättäisivät keskuudessaan uusista ja voimakkaammista julkisen talouden tervehdyttämistoimista kaikissa euromaissa... 

...ryhdytään oikein tositoimiin omien rahoitusinstituutioittensa pääomittamiseen, mikäli tarvis on.

Minä vielä kolmannen kerran sanon, että 90-luvun alussa me teimme Suomessa näin eikä yksikään maa Euroopassa eikä maailmassa antanut meille senttiäkään rahaa tai silloista penniäkään tai markkaakaan meille rahaa. 

Me teimme itse tämän homman ja perustimme Valtion vakuusrahaston, Vvr:n,.. 

...Näillä toimin me selviydyimme kaikesta siitä taakasta, joka oli todella raskas meille meidän selviytymistämme ajatellen...

Nyt tulen lopuksi vielä siihen, että sen jälkeen kun mahdollisesti joku maa on joutunut velkasaneeraukseen, on ilman muuta selvää, että se maa ei ole valmis sitten vielä hetimmiten velkamarkkinoille. 

Me joudumme jollakin tavalla sitä auttamaan, ja siihen tilanteeseen mielestäni sen sijaan, että tällaisen ERVV:n muskeleita lisätään, on paljon parempi se, että me perustamme yksinkertaisesti tämmöisen pankin, että ERVV muuttuu tällaiseksi euromaiden yhteiseksi pankiksi...

Tämä on se malli, jota minä olen ymmärtänyt, että Saksassa esimerkiksi Schäuble pitää ihan kannatettavana ja järkevänä mallina. 

Arvoisa puhemies! Siis ei muuta kuin letkut poikki ja tervehdyttämään. 

Jokainen ottakoon vastuun omistaan, ja sitten, mitä jäljelle jää, niiden apuun tarvitaan varmasti myöskin meidän sumeiden suomalaisten toimia ja voimia. (Johannes Koskinen: Onko se happiletku vai ruokintaletku?) - Kuunnellaan, mitä Saarinen vastaa."

(Lainaus päättyy).

Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 27.9.2011 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_41_2011_ke_p_1.shtml

--------------------------------------------------------------------------------------

ERVV-vakausvälinettä koskevan lain valmistelu alkoi eduskunnan elimissä elokuussa 2010, eikä sitä ole varsinaisesti otettu vielä käyttöön.

Silti sitä jo nyt halutaan muuttaa. 

Vasemmistoa ja demareita äänestäneet suomalaiset saatiin viime vaaleissa perussuomalaisten kanssa uurnille, koska vaikutti siltä, että vasemmisto vastusti liittovaltiokehitystä sekä niinsanottua kriisiapua euroalueen pankeille.
Kansalaisille uskoteltiin ennen vaaleja, että Suomi saa korolliset vakuudet antamilleen kriisilainoille ja takauksille. 

Puhetta vakuuksista ovat jatkaneet hallituspuolueiden edustajat edelleen, vaikka väitteille ei näytä olevan katetta. 

Onko tv-ruudusta eduskunnan täysistuntoa seuraavien vaieten hyväksyttävä, että kansalaisille ja kansanedustajille puhutaan muunnettua totuutta puoluepoliittisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä? 

Toinen seikka oli Suomelle ERVV-vakausvälineestä koituvan maksuosuuden määrä.
Suomen väitettiin kärsivän lystissä vain kohtuullisia määriä, summat liikkuivat muutamissa miljoonissa euroissa.
Keskiviikkona 28.9.2011 eduskunnan eteen lykätään kuitenkin päätettäväksi ERVV-lakiluonnos, jossa vakuuksista ei puhuta mitään eikä Suomen todellisten rahavastuiden määrää osata sanoa.

On esitetty ERVV-EVM-bailout -rahaston vaativan jopa 

neljän tuhannen miljardin (4 biljoonaa) kokonaissummia.

- Nämä miljardit uppoavat pankkien tukemiseen, sanoo Daniel Gros, joka johtaa Centre for European Policy Studies tutkimuslaitosta.

- EU:n byrokraatit eivät uskalla kertoa totuutta rahasummista poliitikoille ja lainlaatijoille, The Financial Times kertoo. 

Euroalueen 91 suurinta pankkia tarvitsevat neljä tuhatta miljardia (4 biljoonaa) euroa pelkästään ensi vuoden kuluessa selviytyäkseen velkakuormasta samalla, kun rahalaitokset kieltäytyvät enää lainaamasta toisilleen Euroopan alueella. 

Jollei näitä pankkeja kansallisteta eli oteta valtioiden haltuun, ainoaksi maksajaksi jäävät euroalueen kansalaiset.

The Financial Times kertoo, ettei EU:n, EKP:n ja IMF:n päällikkötaso ole kertonut lakeja säätäville kansanedustuslaitoksille olennaisia tietoja pankkisektorin velkaantumisesta, 

vaikka parlamentit ovat hyväksymässä paraikaa hirviömäistä EVM-vakausvälinelainsäädäntöä, 

joka takaa pankeille rajattoman pääsyn veronmaksajien rahoihin.

Vakausvälinerahaston koon kasvattaminen tapahtui hiljattain ilmoitusasiana valtioille, ja se on osoittautunut hankalaksi asiaksi monissa lainanantajamaissa, eritoten Saksassa, Suomessa ja Hollannissa. 

Peter Spiegel kirjoittaa, ettei kansanedustajia haluta pelotella turhilla lisätiedoilla ja erilaisten toimintavaihtojen tai mahdollisuuksien vertailemisella, etteivät he jättäisi lakiehdotusta hyväksymättä. 

EVM-ERVV:n odotetaan valmistuvan käyttöön muutamissa viikoissa.

FT sanoo lainasummien tuhoavan lainaajavaltioiden oman talouden ja syöksevän ne ahdinkoon.

Kaavailtu, noin 440 tuhannen miljoonan euron summa, ei selvästikään riitä EVM:lle, FT sanoo.

Summa on kuitenkin järkyttävän suuri maksajavaltioiden kansantalouksien näkökulmasta. 

Vaikka 4 tuhatta miljardia pitää maksukyvyttömän pankkisektorin pinnalla vain noin vuoden päivät, se merkitsee kolmasosaa euroalueen bruttokansantuotteesta, joka on noin 12 tuhatta miljardia.

Jos euroalueen kansanedustajat äänestävät EVM-ERVV:n puolesta, koko euroalue muistuttaa kohta Kreikkaa, jonka sairaaloista loppuvat lääkkeet, verovirastosta tulostinmuste ja kouluista kynät ja paperit.

Kreikka on jo tilanteessa, jossa sen vuotuiset velanhoitokulut ylittävät koko kansallisen verokertymän.

Kansalaisilta verotetaan brutaaleilla keinoilla erilaisia uusia maksuja.

Valtio ryöstää kansalaistensa omaisuutta tavalla, jollaista ei ole nähty sitten maailmansotien...
http://www.stern.de/politik/deutschland/bundeshaushalt-2011-kabinett-billigt-spar-etat-1580707.html

Kun Suomessa eduskunta pannaan keskiviikkona 28.9. äänestämään vakausvälineestä monet kansanedustajista eivät ymmärrä, mistä äänestävät.

Surullista on, että eduskunnan virkamieskunta tai edes puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät ole kaikesta päätellen tehneet parastaan hankkiakseen joka napinpainajalle hyvissä ajoin suomenkielisen selostuksen siitä, mitä ERVV-vakausvälineeseen mukaan meno Suomelle tarkoittaa.

Käännöksen puutetta valiteltiin edustajien puheenvuoroissa vielä edellisessä täysistunnossa.

Suomella ei ole varaa ottaa lisää maksuvastuuta. 

Suomi on jo niin suurissa rahaongelmissa, että se joutuu lainaamaan ulkomaisilta pääomatakaajiltaan syömävelkaa seitsemisen miljoonaa euroa pelkästään selvitäkseen kuluvan vuoden kansantalouden kustannuksista.

Outoa on, että Suomen valtiota lainoittavat kansainväliset suurpankit ovat niitä samoja, 

jotka hyötyvät ERVV:stä eniten. 

ERVV-rahaimuri kasvattaa maksuvelvoitetta yli Suomen kantokyvyn, se on varmaa, 

mikäli hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät esityksen läpi eduskunnassa keskiviikkona 28.9.2011.

Lakiteksteistä alla ilmenee, ettei voimassa olevassa laissa eikä uudessa lakiehdotuksessa ole  mainintaa Suomen ministereiden lupaamista lainavakuuksista.

Valtionvarainministerin ja kansanedustajien puheet Suomen neuvottelemista lainatakuista ovat siis olleet väärinkäsitystä, jota valtiovarainministeri ei ole kansalaisille tai kansanedustajille toistaiseksi oikaissut.

"2 § Voimassa oleva lakiteksti:

Valtioneuvosto voi antaa vastavakuuksia vaatimatta omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja muiden velkasitoumusten, muiden Euroopan rahoitusvakausvälineen ottamien velkojen sekä niihin liittyvien koronvaihto-, valuutanvaihto- ja muiden sopimusten sekä niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Takauksia saa olla voimassa enintään 7,92 miljardin euron määräisten velkojen ja niihin liittyvien sopimusten vakuutena.— — — — — — — — — — — — — —

Ehdotus uudeksi lain sanamuodoksi:

2 §
Valtioneuvosto voi antaa vastavakuuksia vaatimatta omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja muiden velkasitoumusten, muiden Euroopan rahoitusvakausvälineen ottamien velkojen sekä niihin liittyvien koronvaihto-, valuutanvaihto- ja muiden sopimusten sekä niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Takauksia saa olla voimassa enintään nimellisarvoltaan 13 974,03 miljoonan euron määräisten velkojen ja niihin liittyvien sopimusten vakuutena.— — — — — — — — — — — — — —
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa annettuihin valtiontakauksiin siltä osin kuin kyse on tämän lain voimaantulon jälkeen syntyvistä veloista ja niihin liittyvistä sopimuksista."

Kansanedustaja: "Perustuslain pikamuutokset ovat tuttuja diktatuureista. Harvoin niihin törmää vakiintuneissa demokratioissa".

Historiaan jäävä draama näyteltiin eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 14. syyskuuta 2011.

Lähetekeskustelussa käsiteltiin ennenkuulumattoman suurta asiakokonaisuutta, jota voi verrata vallankaappaukseen:

- Sanooko Suomi lopulliset hyvästit itsenäisyydelle ja kansalliselle päätöksenteko-oikeudelle.

- Luovuttaako Suomen hallitseva poliittinen eliitti kansalaisten verotulot ja vielä syntymättömien lastenkin työstä kertyvän kansantulon ulkopuoliseen keskusjohtoiseen määräysvaltaan.

- Sitoutuuko Suomi alistavalla suurvaltapolitiikalla synnytetyn EVM-mekanismin maksajaksi, mikä tarkoittaa, ettei Suomella ole mitään oikeuksia, ainoastaan velvollisuus maksaa. 

- Ja, jollei Suomi kykene maksuvelvoitteistaan selviytymään, niitä korotetaan entisestään. 

Paikalla eduskunnan täysistunnossa ei ollut tungosta. 

Puhueenvuoroja käytettiin 52, joista vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä erotetut Markus Mustajärvi, Jyrki Yrttiaho sekä  vasemmistoliiton Anna Kontula ja perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala, Pertti Virtanen sekä muutama muu, osoittivat tietävänsä, mistä on kyse.

Vanhojen valtapuolueiden, kokoomuksen, keskustan, demareiden ja vihreiden edustajat varmaankin myös olivat perillä asioista, mutta sanailivat etupäässä toisilleen.

Lähetekeskustelu käytiin hallituksen esityksestä  HE 12/2011 vp eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä

Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan on annettava lausunto.

Periaatteessa suomalaisten kohtalo on vielä viimeistä sinettiä vailla.

Asialle voi vielä tehdä jotakin.

Täysistunnon pöytäkirja (PTK 33/2011 vp) on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_33_2011_ke_p_1.shtml#pvuoro6

Pöytäkirjan tekstistä on alla poimintoja. 

Lihavoinnit ja välilyönnit ovat blogistin:

KESKIVIIKKONA 14. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01.

Markus Mustajärvi /vr: 

Arvoisa puhemies! Eilen täysistunnossa väännettiin kättä perustuslaista, ja nytkin on vuorossa jättiläisluokan asia, joka valitettavasti on hautautunut Kreikka-vakuuskeskustelun alle. 

Yksittäisten euroalueen kriisimaiden tukeminen, Euroopan rahoitusvakausväline ja pysyvä vakausmekanismi ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joka johtaa entistä syvempään liittovaltiokehitykseen. 

Keskustelun aika on viimeistään nyt, sillä tämä päätös avaa tien pysyvän eurooppalaisen tukijärjestelmän käyttöönottoon.

Euroopan vakausmekanismi ei puutu rajoittamattoman kapitalismin tuottamien ongelmien syihin, vaan kyse on niiden jälkihoidosta. Nyt jos koska on syytä kysyä, tyytyykö suomalainen vasemmisto vain jälkiseuraamusten hoitoon. Olisiko jo aika kyseenalaistaa järjestelmän valuviat ja tunnustaa ne mekanismit, minkä vuoksi olemme kerta toisensa jälkeen vastaamassa muiden aiheuttamista ongelmista?...

Euroalueen talouskriisissä on kyse systeemikriisistä. Me olemme matkalla pahempaan ja moniulotteisempaan maailmanlamaan kuin 1930-luvulla, mutta vasemmisto pyörii neuvottomuuden tilassa. On omaa heikkoutta, jos EU-kritiikin ja jopa kapitalismikritiikin johtava rooli ja vaihtoehtojen esittäminen luovutetaan muille. Aikoinaanhan perusteltua EU- ja talouskritiikkiä esittäneet Esko Seppänen ja Paavo Väyrynen joutuivat puolueissaan sivuraiteelle, vaikka he monessa asiassa olivat aivan oikeassa ja sen on aika näyttänyt.

Nyt onneksi esimerkiksi vasemmistonuoret, muun muassa Antti Ronkainen, ovat ansiokkaalla tavalla kyseenalaistaneet Euroopan vakausmekanismin. 

Hallitusohjelman myötä molemmat vasemmistopuolueet ovat hyväksymässä hallituksen esityksen, joka sotii ainakin omaa arvomaailmaani vastaan. 

Vielä kuukausi eduskuntavaalien jälkeen vasemmistoliitto vastusti suuressa valiokunnassa yksittäisten euromaiden tukemista sekä väliaikaisia tukijärjestelyjä ja pysyvää vakausmekanismia. 

Muutama viikko siitä, niin hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että pysyvä vakausmekanismi on välttämätön.

Arvoisa puhemies! Jos minulle olisi joku sanonut, että keksi mahdollisimman mieletön organisaatio- tai yhtiömalli, niin minun mielikuvitukseni ei olisi riittänyt tällaisen vakausmekanismin luomiseen. Vaikka sen lopullista muotoa ei vielä voi sanoa kukaan, luonnos on käsittämätön. 

Jo nimi on harhaanjohtava: kyse on Luxemburgin suurherttuakunnassa perustetusta yhtiöstä, joka hallinnoi valtavaa pääomaa, joko suoraan maksettua tai takuupääomaa. 

Kokonaissumma on vähintään 700 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 12,6 miljardia euroa.

Ja millainen tämä yhtiö sitten on? 

Euroopan vakausmekanismilla on kaikkien jäsenvaltioitten alueella erioikeudet ja -vapaudet. Sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta. 

Virallisen toimintansa osalta yhtiö on vapautettu kaikista välittömistä veroista. Henkilöstö on vapautettu kansallisesta tuloverosta. Hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet, toimitusjohtaja ja henkilökunta on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, eli heillä on syytesuoja. 

Kaikilla toimessaan olevilla ja entisillä hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenillä sekä EVM:n palveluksessa olevilla tai olleilla on velvollisuus pitää salassa EVM:n toimintaa koskevat salassa pidettävät tiedot. 

Ja vielä: ulkoisen tilintarkastuksen suorittaa hallintoneuvoston hyväksymä itsenäinen ulkoinen tilintarkastaja, eli tämäkin toiminta on irrallaan Euroopan unionin pysyvistä rakenteista...

... Tällaisenko putiikin alle olemme valmiit luovuttamaan valtavan omaisuuden hallinnoinnin ja antamaan yhä suuremman osa kansallisesta päätösvallasta osakeyhtiölle? Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa talouskoordinaatiota, ja se taas tarkoittaa EU:n tunkeutumista jäsenvaltioissa työmarkkinakysymyksiin, sosiaalipolitiikkaan ja veroratkaisuihin. Se on syytä tiedostaa.

Anna Kontula /vas: 

Arvoisa puhemies! On sääli, että keskustelu ryki kesän yli Kreikan vakuuksien ympärillä. Samaan aikaan nimittäin eteni EU:n vakausmekanismi, jonka rinnalla nämä yksittäiset kriisimaiden tuet ovat taskurahoja. 

Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa, että euromaat sitoutuvat hoitamaan tulevaisuuden velkaongelmia sellaisella työkalupakilla, joka ei ole toiminut tähänkään asti. Samalla suljetaan pois koko joukko taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä vaihtoehtoja. (Ben Zyskowicz: Kuten?)...
Nyt kaavaillun Euroopan vakausmekanismin pahin ongelma ei valitettavasti kuitenkaan ole sen tehottomuus velkakriisin ratkaisussa vaan sen tehokkuus Euroopan eriarvoistamisessa. Sen sopeuttamisohjelmat leikkaavat armottomasti velkamaiden perusturvaa ja julkisia palveluja. Ja koska pankkien pelastaminen on kallista puuhaa, leikkauslistoja tarvitaan myös maksajamaissa. Euroopan vakausmekanismi ei ole rohkea ja kansalaisistaan huolta kantavan Euroopan sopimus. Päinvastoin se on sellaisen maanosan asiakirja, jolta puuttuu uskallusta arvioida virheitään ja etsiä uusia ratkaisuja toimimattomien tilalle...

...Uusien avausten sijaan Euroopan vakausmekanismilla nyt vain segmentoidaan se historiallinen käytäntö, jossa eliitti sössii ja kansalainen maksaa - niin Suomen kuin Kreikankin kansalainen. Ei ole mitään järkeä sitoa Suomen käsiä vakaussopimukseen, joka turvaa yksipuolisesti sijoittajien etuja ja jonka sivutuotteena vahvistetaan yleistä eurooppalaista kurjistumiskehitystä.
.............

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! ... Muutoksella käytännössä luodaan lainsäädäntöpohja Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan rahoitusvakausmekanismille eli toisin sanoen jälkikäteen siunataan ERVV:n perustaminen ja olemassaolo ja mahdollistetaan EVM:n synnyttäminen.

Nykyisen EU-lainsäädännön mukaanhan unionin jäsenmaata voidaan tukea taloudellisesti vain, jos jäsenmaata uhkaa jokin sellainen, mihin se ei ole voinut itse vaikuttaa, kuten luonnonkatastrofi. Tätä alleviivaa vielä Maastrichtin sopimuksen artikla 125 eli niin sanottu no bail out -klausuuli, joka kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
Pitää siis olla varsin kieroutunut käsitys rehellisyydestä, jos väittää, että Euroopan rahoitusvakausvälinettä luotaessa ei yritetty kiertää EU:n omia sopimuksia, kun kyseinen ERVV luotiin EU:n päätöksentekorakenteiden ulkopuolelle. Sitä, että sopimuksia on rikottu, alleviivaa vielä sekin, että nyt esitettävällä lisäyksellä 136 artiklaan ei lisättäisi EU:n toimivaltaa sinänsä. Toisin sanoen muutosesityksen ainut motiivi on siis se, että yritetään tehdä laittomista päätöksistä laillisia jälkikäteen ja luoda myös uutta lainsäädäntöpohjaa...

... EU-tuomioistuin pääsee mahdollisissa ristiriitatilanteissa entistä vahvemmin pohjaamaan ratkaisunsa EU:n tavoitteisiin, sillä jo nyt on olemassa oikeuskäytäntö, joka pohjaa niin sanottuun vilpittömän yhteistyön velvoitteeseen. Sillä velvoitteella voidaan perustella melkein millaista oikeusratkaisua vain, kun kyse on euron tai EU:n kannalta niin sanotusti elämästä ja kuolemasta.

Kokonaan huomiotta jäänyt on myös se, että EVM-valtiosopimuksessa on kohta, jonka mukaan EVM:n toimitusjohtaja voi esittää jäsenvaltioilleen niitä velvoittavan kutsun maksaa lisää pääomaa, mikäli jokin jäsenmaa jättää oman takuupääomansa maksamatta. Näin ollen aivan keskeisessä asiassa EVM:ään ei ilmeisestikään sisälly paljon peräänkuulutettua yksimielisyysvaatimusta. Tämä on erittäin kyseenalaista, sillä EVM:ään kaavailtujen joustavoittamistavoitteiden seurauksena EVM:n pääomien käyttämistä on helpotettu merkittävästi ja suurella todennäköisyydellä syntyy isoja tappioita, jotka tulevat laukaisemaan jäsenmaiden takuut maksettaviksi.

Arvoisa herra puhemies! Näistä edellä esitellyistä syistä johtuen näen hallituksen esityksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisen hyväksymisestä mahdottomana. Vakausvälineet ja -mekanismit eivät toimi, ja ne vievät Eurooppaa ja Suomea kohti liittovaltiota. Kaiken tämän viekkauden ja vääryyden jälkeen voi vain kuvitella, mitä kaikkea EU-jäsenyyden kirjaamisella valtiosääntöömme tullaan myöhemmin perustelemaan, jos sekin esitys hyväksytään.
....................................................

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tervettä ja vastuullista markkinataloutta, ja siihen kuuluu se, että voiton mahdollisuus ja tappion riski kulkevat käsi kädessä. On näin ollen selvää, että sen, että esimerkiksi Kreikassa on eletty yli varojen j...

...........................................

Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Pentti Saarikoski kysyi eräässä kirjallisessa tuotteessaan, että "mitä tapahtuu todella?" Se kysymys on meidänkin syytä pitää mielessä, sitä jo edustaja Saarakkala täällä valaisi. Laittomasta tehdään jälkikäteen laillista. Suomea viedään kohti liittovaltiota. Se keskustelu, mitä eilen täällä kävimme, jatkuu toisessa muodossa tänään. Miksi haluttaisiin kirjata Suomen valtiosääntöön EU-jäsenyys? Kuljemme kohti liittovaltiota. Samalla meidän on koko ajan muistettava, että ei eurovaluutta ole ollut missään vaiheessa talouden projekti, vaan pelkästään poliittinen projekti ja sellaisena mahdoton.
Ystävät, me teemme nyt kauaskantoisia päätöksiä. Nyt on peräänkuulutettava vastuullisuutta. Mitä tapahtuu todella, mihin olemme menossa? Olen pettynyt...
...että tässä salissa ei ole ministereitä, vaikka ei kyselytunti olekaan. Olisi silti vastausten paikka.

Puhemies: On syytä todeta, että eduskunta on päättänyt tämän käsittelyjärjestyksen ja eduskunnan tiedossa on ollut, että budjettiriihi on käynnissä.

.........................................................

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Pekkarinen totesi ja myöskin edustaja Kaikkonen, niin tällaisia vakausjärjestelmiä varmasti tarvitaan...

Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti ed. Pekkarisen analyysiä siitä, että tämä hallituksen esitys, siis EU:n perussopimuksen 136 artiklan muuttamisesta, on perusteltu ja tarpeen, ja olen hänen kanssaan tästä asiasta aivan samaa mieltä... 

Mutta ed. Saarakkala, väliaikainen (Puhemies: Tässäkin tulee aika vastaan!) rahasto ei ole laiton.

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Olisin vielä jatkanut keskustelua tästä velkakriisistä, mistä nyt on tosiasiassa kyse. Vaalien alla, kun Portugalista ...

Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa ei kovin hyviä ratkaisuja ole jäljellä. Meillähän Suomessa pienoiskoossa koettiin pankkikriisi, ja minun mielestäni tämä on nimenomaan pankkikriisi. Tämä on pankkien kriisi, jossa valtiot ovat eräitä asiakkaita ja ovat myös sitten lähteneet ylivelkaantumaan ihan niin kuin nämä pankitkin...

Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Valtava pyramidihuijaus on menossa Euroopassa. Maamme puolueet, paitsi perussuomalaiset, ovat valmiita upottamaan veronmaksajien rahoja, ei vain tuhansia miljoonia vaan pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia miljoonia euroina, takauksina, omat asiansa törttöilleille velkamaille ja niitä rahoittaneille pankeille. Tämä on paitsi moraalitonta myös EU:n perussopimuksen vastaista, koska mikään maa ei sopimuksen mukaan saa ottaa vastatakseen toisten valtioiden velkoja, eli no bail out -määräys... Pahimmillaan siis Suomen takauksia velkamaille tarvitaan lähes valtion budjetin verran. Lisäksi Suomen osuus on miljardeja euroja Euroopan keskuspankin, kansainvälisen valuuttarahaston ja komission myöntämistä rahoituspoteista velkamaille, sekä lisäksi olemme antaneet jopa kahdenvälisiä lainoja Kreikalle. Suomi kulkee tuhon tietä.

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Brax, oli erinomainen lupaus, että hallituspuoluetta edustava kansanedustaja lupaa käydä tulevan EVM:n erityisen kriittisesti läpi näiltä kohdin, mitä äsken tässä kerroitte...

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ymmärrän tämän Mauri Pekkarisen harmiintuneisuuden siitä, että Suomen linja kerta kaikkiaan muuttui sosialidemokraattien johdolla. Koko Suomen linjasta tuli "ei piikki auki enää" -linja. Kysymys on viime kädessä, edustaja Pekkarinen, siitä, että me turvaamme veronmaksajien edut siinä tilanteessa, jos huonosti käy, ja kukaan ei tiedä, miten tässä käy...

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Niin, mitenkähän ne asiat oikein menivät? Oli vaalit, tuli uusi aika. Ensimmäisenä tuli Portugalin avustaminen. Sisältyikö Portugalin sopimukseen jotain vakuuksia ja muita vastaavia? Ei sisälly, edustaja Viitanen. Te olitte heti valmiita hyväksymään ratkaisun, jolla kymmeniä miljardeja sidottiin suomalaisten rahaa...

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Pekkarinen, todellakin vaalien jälkeen koitti uusi aika, ja todellakin siihen tuli Portugali ensimmäisenä. Valitettavasti se meni edellisen hallituksen nuoteilla...

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! En ymmärrä, mitä se auttaa. Hyvä sinänsä, jos niitä vakuuksia saadaan, mutta jos ne ovat prosenttiluokan tasoa siitä kokonaisvastuusta, mikä Suomella on, niin silloin me kyllä hämäämme Suomen kansaa, jos me puhumme tästä isoon ääneen ja jätämme kertomatta sen, mihin muuhun on sitouduttu.

Tämänpäiväisestä asiasta. Euroopan vakausmekanismi olisi siis menetelmänä ihan hyvä, mutta se käyttötapa on todellakin väärä... Älkää viekö meitä liittovaltioon. Pieni maa ei pysty vastaamaan isojen toilailuista. Me emme halua eurobondeja, emme jälkimarkkinoille menoa, emme tämän mekanismin väärinkäyttöä. Estäkää edes ruualla spekulointi. 

(Puhemies: Ja nyt tulee aika!) Ruuan hintapiikit vievät puuronkin kehitysmaan lasten lautaselta. Ja varautukaa euron jälkeiseen aikaan.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala puhui hyvin. Hän kuvasteli perussuomalaisten näkemyksiä laajemminkin. Myös edustaja Kontula puhui oivaltavasti Euroopan vakausmekanismista ja sen ongelmista. Onko odotettavissa, että pienin eduskuntaryhmämme, vasenryhmä, saa pian kolmannenkin jäsenen, sen näyttää aika. Joka tapauksessa vaalilupauksensa pettäneiden puolueiden alamäki on alkanut. Hallituksen pohja murenee. Ei pelkästään SDP:tä voi osoitella. Räikein esimerkki vaalilupauksensa pettämisestä onkin juuri vasemmistoliitto, joka hallitukseen päästäkseen ja siellä pysyäkseen on joutunut kääntämään takkinsa jo niin monessa asiassa: EU-tukipaketissa, perustuslakimuutoksessa ja nyt myös sitten tässä Euroopan vakausmekanismiasiassa. Mikä mahtaa olla vasemmistoliittoa äänestäneen kansalaisen kuluttajansuoja, kysyn vaan.
Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Meillä on eduskunnan yhteisesti tekemä päätös niistä ehdoista, joilla vakausmekanismiin mennään, jossa lukee aika selvästi, että EVM:n lainoilla tulee olla ensisijaisuus, pankkien ja sijoittajien vastuu kasvaa ja emme missään tapauksessa lähde mukaan, jos valtioiden yhteisvastuu kasvaa. Näillä ehdoilla, niin kuin tähänkin kirjattu on, että asetetaan tiukat ehdot, meillä on mahdollisuus harkita, kun ajankohta on EVM:n osalta täällä salissa, menemmekö mukaan vai emme...

Ville Vähämäki /ps (vastauspuheenvuoro): 

Kunnioitettu puhemies! Tässä edustaja Viitanen viittasi tähän, että hallituksen linja ei todellakaan ole piikki auki -linja, mutta se näyttäisi olevan piikki lihassa -linja, ja se piikki on kansan lihassa. Näyttäisi siltä, että edustajat Kaikkonen ja Uotila nostivat sellaisen asian esiin, mistä pitäisi puhua enemmänkin. 

Tämä Ekp:n tilanne näyttäisi olevan huolestuttava. 

Jatkuvasti ostetaan Italian ja Espanjan bondeja. Mitä tässä oikein tapahtuu? 

Tässähän mennään jatkuvasti Suomen pankkivaltuustonkin ohi oikealta ja vasemmalta. Ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa enää asioihin, kun Ekp toimii näin omavaltaisesti. 

Ja tässä asiassa, mitä tässä ollaan mahdollistamassa, tässähän mahdollistetaan tämän pysyvän mekanismin luominen, ja edelleen tämä pysyvä mekanismi voi sitten näitä bondeja ostaa, ja tämä käy hyvin kalliiksi.

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tässä on oleellista kiinnittää huomio siihen, että tässä ei ole kyse mistään yksittäisestä päätöksestä, vaan tässä on kyse hyvin keskeisestä linjaratkaisusta. Nyt siirrytään yksittäisistä tukipaketeista pysyvän eurooppalaisen pankkituen suuntaan.

Kyllä tämä EU-linja on ollut ihan jatkuvaa vedätystä. Aikoinaan sanottiin, että EU-jäsenyydestä ei seuraa yhteistä valuuttaa. Yhteisen valuutan jälkeen sanottiin, että siitä ei seuraa yhteistä talouskoordinaatiota, ja nyt Euroopan vakausmekanismia perustettaessa sanotaan, että kyse on nimenomaan talouskoordinaatiosta...

Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä nyt ensimmäisen kauden kansanedustaja aivan ihmeissään. Siis mehän jatkamme edellisen hallituksen viitoittamalla tiellä. Nyt on paljon tiukemmat säännöt pelissä, meillä on paljon tiukempia vakuuksia. Tämä myönnetään jopa Euroopan laajuisesti.

Minä olen aivan ihmeissäni. Jos, edustaja Pekkarinen, menetelmänä sinänsä vakausväline on teidän mielestänne kannatettava, mutta sen keinot ja miten me käytämme niitä ovat väärät, niin mikä on se vaihtoehto, mitä te tarjoatte? Onko tämä pankkikriisi suomalaisten veronmaksajien vika? Ei todellakaan, mutta vaikuttaako se heidän arkeensa ja meidän talouteemme? Kyllä valitettavasti. Näitten faktojen valossa meidän pitää tehdä kaikki, mitä me voimme, minimoidaksemme se negatiivinen vaikutus, joka tällä on suomalaisiin ja suomalaiselle taloudelle.
Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! ... Mitä euroalueeseen, Ekp:hen tulee, puhemies, ihan lyhyesti vielä: se on myöskin väärä tie. 150 miljardia on tähän mennessä käytetty Ekp- ja eurojärjestelmän rahaa näitten ongelmamaitten velkapapereitten ostamiseen. Tämä on erittäin radikaalisti vastoin Ekp:n alkuperäistä ajatusta. Sillä tiellä tulee susi vastaan. (Puhemies: Ja nyt tuli aika vastaan!) Jürgen Stark häipyi ja monet muut kumppanit lähtivät pois.

Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Edelleenkään myöskään ERVV:llä ei ole olemassa EU:ssa lainsäädäntöpohjaa. 

Myös asiantuntijakuulemisissa on esiintynyt tällainen näkemys, eli nyt kun edustaja Brax paljon näihin asiantuntijoihin viittaa, niin tällä kertaa kyllä asiantuntijoita löytyy, jotka ovat tätä mieltä. Tässä nyt jälkikäteen haetaan tätä lainsäädäntöpohjaa ja sillä sitten perustellaan myös jatkopäätöksiä. Siinä mielessä kyllä nyt on se paikka ottaa jo tämän 136 artiklan yhteydessä kanta.

Mehän tiedämme, mikä se EVM on. Se on käynyt täällä valiokunnissa, se on lähtenyt kierrokselle. Siihen ei mitään isoja muutoksia enää tule. Siinä mielessä keskusta on tässä saanut aivan liikaakin nyt näkyvyyttä edustaja Pekkarisen taholta, koska Pekkarinenhan on hyväksymässä tätä artiklan 136 muutosta, samoin ilmeisesti koko keskustaryhmä. Siitä näkökulmasta se on kyllä ymmärrettävää, että te olette viime kaudella näitä mekanismeja ajaneet ja haette ehkä nyt sitten jälkikäteen ikään kuin lainsäädäntöpohjaa ja oikeutusta niille päätöksillenne.

Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että aika tuohon, että EVM tulisi kesällä 2013, tuntuu kovin pitkältä, koska valitettavasti siihen asti me joudumme käyttämään tätä väliaikaista mekanismia, ja tässä väliaikaisessa mekanismissa ei valitettavasti ollut tehty esimerkiksi maan velkakestävyysarviota. Sen takia demarit ovat tässä reilun vuoden verran olleet hieman eri mieltä kuin mitä oli silloinen hallitus, mutta voimme olla nykyhallituksen kanssa samaa mieltä,...

Pertti Virtanen /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen on selkeästi entisestäänkin viisastunut, tai voisi sanoa, että jälkiviisastunut, mutta ei tarpeeksi. Eli mikä tämä höpötys on tässä sitten, kun esimerkiksi edustaja Saarakkala sanoo aivan totuuden tässä asiassa monin tavoin, mutta edustaja Pekkarinen ei voi sitä myöntää. Mikä mekanismi tässä on, että tässä iso raha ajaa meidät velkojen tai sitten takauksien kautta, niin että me annamme itse niitä, liittovaltioon...

...Vielä muistuttaisin siitä, jota kukaan ei muista, että edellisen hallituksen aikana puhuttiin paljon puskurirahastoista Suomessa. Kun tuli lama, mihin ne rahat katosivat? Niistä ei puhuttu mitään, minä en tiedä, missä... (Puhemies: Aika!) Niitä otettiin pienyrittäjiltä, keskisuurilta, työntekijöiltä. Sinne ne katosivat. Minä uskon, että EU tekee saman oharin. (Puhemies: Arvoisa edustaja Virtanen, aika!)
Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minulle kävi joskus niin, kun selitin vaikeata asiaa, että vain kaksi ymmärsi ja heistäkin toinen väärin. Tässä kävi edustaja Virtasen kohdalla kyllä näin....

.........................................
Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Herra puhemies!...Nyt pitäisi kiinnittää huomiota vakuuksiin...

Liittovaltiokehityksestä: sehän on ihan luonnollista, että jos on yhteisiä ongelmia, yhteinen iso kriisi, se tiivistää toimintaa, tiivistää ajattelua, vahvistaa yhteishenkeä, niin se saattaa näyttää liittovaltiokehitykseltä....

..............................................................
Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, te olitte toukokuussa 2010 viemässä täällä 11,6 miljardin euron vastikkeettoman lainan läpi. SDP:n hylkyesitys kaatui. Kesäkuussa, juhannuksena, te runttasitte viime vuonna läpi täällä ERVV:n. Ette mahdollistaneet hallituspuolueiden kanssa edes perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Nyt puhutaan Saksan valtiosääntöoikeuden ratkaisuista. Meidän oman eduskuntamme perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei mahdollistettu näin olennaiseen budjettivaltaan liittyvässä asiassa...

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen poistui juuri salista, mutta olisin mielelläni häneltä kysynyt, koska arvostan häntä ja hän on valtiomiestason kokenut poliitikko, onko hän todella sitä mieltä, että nyt, kun näillä joustavuusmuutoksilla on muutettu sekä väliaikaista vakausvälinettä että myöskin pysyvää, sitten kun se astuu voimaan, onko edustaja Pekkarisen ja myöskin keskustan linja, että nämä joustavuutta lisäävät muutokset ovat niin pahoja, että Suomen pitäisi olla se maa, joka kaataa koko tämän pelastusyrityksen, jolla yritetään euroalue vielä pelastaa. Nyt ei auta jälkiviisastelu yhtään...

...................................................

Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies, värderade talman! Minun täytyy sanoa, että ymmärrän hyvin, minkä takia ensimmäisen kauden kansanedustaja Silvia Modig, jonka nimi muuten suomeksi tarkoittaa rohkeaa, välillä ihmettelee tätä keskustelua. Minunkin täytyy tunnustaa, että välillä ihmettelen, että rakentaako tämä tällainen keskustelu Suomen asioita ja ratkaistaanko Euroopan kriisejä näillä puheilla. Välillä tuntuu siltä, että oppositio nauttii, jos Suomi ei saa näitä vakuuksia, ja välillä nautitaan siitä, että jos kenties nämä vakuudet saadaan ja Suomi joutuu olemaan tässä paketissa...

Arvoisa puhemies! Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat. Siis Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin perustamisen seuraavilla ehdoilla, ihan hallitusohjelman mukaisesti: 1) EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet ja 2) EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin.
Värderade talman! Kristdemokraterna vill påminna om att strukturen för stabilitetsmekanismen inte får vara en sådan att euroländerna övergår till gemensamt ansvar för statsskulderna. Varje stat ska och bör själv bära ansvaret för den egna offentliga ekonomin och för sina egna skulder.
Kristillisdemokraatit haluaa muistuttaa, että EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee itse vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

Jyrki Yrttiaho /vr: 

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyyn tuotu esitys EU:n perustuslain 136 artiklan muuttamisesta Euroopan vakausmekanismin perustamiseksi on uskomattomin kiemura, jollaista ei ole ennen nähty Euroopan unionin liittovaltiokehityksen tiellä. Tietenkään tämä ei yllätä, sillä demokratian puute ja suurten jäsenmaiden sanelu ovat ohjanneet tätä prosessia tähänkin saakka.

Nyt ollaan muuttamassa EU:n perustuslakia, Lissabonin sopimusta. 

Muutoksella vahvistetaan, että jäsenvaltiot voivat hallitusten välisenä järjestelynä perustaa vakausmekanismin niin sanottua yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä noudattaen valtionpäämiesten päätöksellä Eurooppa-neuvostossa.
Perustuslain pikamuutokset ovat tuttuja diktatuureista. Harvemmin niihin törmää vakiintuneissa demokratioissa. Näin ohut on Euroopan unionin oikeusperusta, kun suurten pankkien omistajien edut vaativat jäsenmaiden yhteisvastuun kasvattamista ahneiden ja vastuuttomien liikepankkien pystyssä pitämiseksi.

Edustaja Mustajärvi ruoti puheenvuorossaan erinomaisesti tämän artiklamuutoksen pohjalta EU:n rakenteiden ulkopuolelle perustettavan osakeyhtiön mittavia erioikeuksia ja ylikansallista valtaa jäsenmaiden päätöksenteon yli. Yhtiön, tuon pankkitukilingon, tehtävänä on jakaa rahaa ylivelkaantuneille maille pankkien pelastamiseksi. Se on sen yksinomainen tehtävä. 

Suomen osuus yhtiön 700 miljardin osakepääomasta on 12,8 miljardia - tämä kaikkien tähän saakka tehtyjen sitoumusten lisäksi. Nämäkään panokset eivät riitä torjumaan Espanjan ja Italian maksukyvyttömyyden eurolle ja Euroopan rahaliitolle luomia paineita. 

Niinpä Ekp onkin vaatinut euromailta osuuksien tuntuvaa kasvattamista.
Hallituksen esitys on sitomassa Suomea yhä syvemmälle vastaamaan muiden jäsenmaiden ja suursijoittajien veloista ja riskeistä. Suomelle on luvassa lisää maksettavaa, lisää yhteisvastuuta. Se on sitä yhteisöllisyyttä, jota hallituspuolueet ohjelmassaan haluavat lisätä.

Meille vasemmistoliiton kansanedustajille ei tuota vaikeuksia hylätä tätä esitystä. Olemme jo ilmaisseet aiemmin vastustavan kantamme vakausmekanismiin. Ryhmämme selvä enemmistö äänesti myös Lissabonin sopimuksen hyväksymistä vastaan. Vasemmistoliiton periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma määrittelevät puoleen EU-kriittisen linjan. Se on sopusoinnussa eurooppalaisen vasemmiston ja Euroopan ammattiyhdistysliikkeen linjausten kanssa. Haastamme kapitalismin, vastustamme pankkien vallan kasvattamista, sisäisen devalvaation leikkauspolitiikkaa, palkkojen jäädyttämistä ja julkisten palvelujen rapauttamista. Vastustamme liittovaltiokehitystä oman periaateohjelmamme mukaisesti.

Pankit ovat saaneet kasvattaa valtaansa uusliberalismiin vihkiytyneiden poliitikkojen hallitusten avustuksella. Niistä on tullut mahtitekijä, jonka armoilla poliitikot toimittavat rahansiirtojen rutiineja ja saarnaavat veronmaksajille vastuunkannon ja uhrausten välttämättömyyttä. Tässä menossa emme ole mukana. Vasemmistoliiton periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma asettavat lisäksi tiukan vaatimuksen: Euroopan unionin perussopimuksia muutettaessa tai uudistettaessa Suomessa on käytettävä aina neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Tässä on riittävästi eväitä vaatia hallituksen esityksen hylkäämistä ja äänestää "ei" perustuslain pikamuutoksille.

Tämä esitys sivuaa siinä määrin myös Suomen perustuslakia, että esitän, että perustuslakivaliokunta tutkii esityksen perustuslainmukaisuuden, toisin sanoen esitys lähetetään myös perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten.

.................................

Miapetra Kumpula-Natri /sd: 

Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu debatin aikana paljon ehkä perustavanlaatuisista EU-kysymyksistä, ja niistä on hyväkin aina puhua. Yksi tärkein niistä on demokratia...

Pentti Kettunen /ps: 

Herra puhemies!.. Perussuomalaisten valiokuntaryhmät tulevat olemaan valiokuntakäsittelyssä kriittisiä ja vastustamaan Suomen osallistumista näihin unionin vakausvälineisiin. Olen mielenkiinnolla seurannut tässä eduskunnassa ja tässä istunnossa keskustan ja sosialidemokraattien kiemurtelua näissä EU-asioissa...

...Sosialidemokraatit pelastivat suuren vaalitappionsa hämäämällä äänestäjiä lupaamalla annettaville rahoille ja lainoille vakuuksia. Minun arvioni mukaan sosialidemokraatit ilman tätä vakuuskeskustelua olisivat menettäneet kansanedustajan paikkoja ainakin viisi lisää niiden menetettyjen lisäksi, mitä meni.

Nyt sosialidemokraateille on tullut lupauksien lunastamisen aika. On mielenkiintoista seurata, millaisia vakuuksia sieltä tulee...

......................

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! ...Kokoomus on tämän syksyn aikana saanut julkisuutta pyrkiessään kieltämään pikavipit niiden kansalaisille aiheuttaman velkakierteen vuoksi... Euroopan vakausvälineessä EVM:ssä on lähes kaikki samat piirteet kuin pikavippitoiminnassa. Yli varojensa elävät maat ottavat ja heille jopa tuputetaan pikavippejä entisten vippien maksamiseen ilman että ne suostuisivat itse laittamaan talouttaan kuntoon. Tästä esimerkkinä vaikkapa Kreikka. 

Yksi olennainen ero pikavippitoiminnan ja EVM:n välillä kuitenkin on: maksumiehen rooli on EVM:ssä yhteisvastuullinen kaikkien euromaiden kesken Suomi mukaan lukien. Suomi onkin hyvin valmistautunut tähän maksumiehen rooliinsa korottamalla jo väliaikaiseen rahoitusvakausvälineeseen ERVV:hen antamiaan takauksia 8 miljardista 14 miljardiin.
EVM-sopimuksen allekirjoittaminen siinä muodossa kuin se tuossa sopimusluonnoksessa on, on kansalaisten kannalta paljon vaarallisempi asia kuin pikavipit. 

Loppujen lopuksi kansalainen voi itse päättää siitä, ottaako pikavipin. 

Allekirjoittamalla EVM-valtiosopimuksen Suomineito voi vain sivusta katsoa, kun sen kukkarolla käydään. Siihen eivät kansalaiset voi vaikuttaa. Ja ylipäätään, mihin me tarvitsemme EVM:ää? Jos kaikki euromaat noudattaisivat niitä sopimuksia, jotka ne ovat itse hyväksyneet ja allekirjoittaneet, EVM:ää ei tarvittaisi ollenkaan. 

Toivoisin tässä EVM-asiassa kokoomukselta yhtä räväkkää ja saman sisältöistä esiintuloa kuin halutessaan kieltää pikavipit. (Ben Zyskowicz: Onko edustajalla keino, jolla ne saataisiin taannehtivasti noudattamaan näitä sopimuksia?)
Mika Niikko /ps: 

Arvoisa puhemies! ... EU:n tasolla pelataan kuitenkin täysin eri säännöillä kuin reaalimaailmassa. Taloutensa sotkeneille kriisimaille annetaan lainoja, joista ne eivät tule selviämään, tämän me kaikki tiedämme. Tällainen lainottaminen on mahdollista ainoastaan siten, että hallitus marssii kansalaisten lompakolle ja ottaa heidän rahansa kysymättä, mitä mieltä he siitä ovat.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen ajama linja EVM:n kohdalla on Suomen edun vastaista. Olemme yhä enenevässä määrin sitoutumassa osaksi kokonaisuutta, jossa määräysvalta taloudenpidostamme siirtyy tahoille, jotka eivät ole kyenneet kantamaan vastuuta tähänkään saakka eivätkä ole toimineet eivätkä tule toimimaan yhteisten, sovittujen ehtojen mukaisesti. 

Näillä ja täällä kuullun perusteella onkin helppo yhtyä täällä esitettyihin toiveisiin siitä, että tämä lakialoite kuopataan viimeistään valiokunnan käsittelyvaiheessa.
Eero Lehti /kok : 

Arvoisa herra puhemies! ... Minun on vaikea uskoa, että Kreikan hallitus, joka velkaantui, olisi tehnyt sitä vahingossa. Kirjanpitoa on väärennetty. Mutta yhtä vaikeaa minun on uskoa sitä, että lainoittajat, jotka ovat lainoittaneet Kreikkaa tavalla tai toisella, eivät olisi olleet ainakin suunnilleen tietoisia siitä, minkälainen Kreikan kokonaistaakka velallisena oli ja mitä itse asiassa seuraisi, jos Kreikka ei pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan. Taustalla oli varmaan se, että yhteinen valuutta on se väline, jolla vastuu saadaan hajautettua ja pääoman sijoittaja saa rahansa takaisin...

Lea Mäkipää /ps: 

Arvoisa puhemies! ... sanon tässäkin, että meitä viedään kuin pässiä narusta. Kun täällä hallituksen esityksessä mainitaan, että perussopimukseen ehdotettu lisäys ei itsestään merkitse mekanismin perustamista, vaan siitä on tehtävä erillinen sopimus, näin se on, mutta jos me tämän sopimuksemme hyväksymme, niin täällä jo kädet syyhyävät, että tästä eteenpäin toimitaan. Tämä johtaa vääjäämättömästi, uskokaa tai älkää, liittovaltion syntymiseen. Sitäkö te haluatte? Meillä ei ole mitään sanottavaa, päätösvalta viedään. 

Mutta jos te näin sinisilmäisiä päätöksiä olette tekemässä, niin uskallan väittää, että muutaman vuoden kuluttua monen silmät ovat punaisina, niin vasemmalla kuin oikeallakin laidalla olevien edustajien.

.................................................

Ben Zyskowicz /kok: 

Arvoisa herra puhemies! ...jos Kreikka tai jokin muu euromaa menisi hallitsemattomasti maksukyvyttömäksi, siitä seuraisi lähinnä pankkijärjestelmän kautta sellainen yleiseurooppalainen taloudellinen kriisi, että siitä kärsisi myös Suomi...

Ville Vähämäki /ps: 

Kunnioitettu puhemies! ... Tätä EVM:ää on käsitelty muun muassa tässä U 6/2011 sopimusluonnoksessa. Tässä ihmettelen sitä seikkaa, kun tästä on olemassa vain englanninkielinen sopimusluonnos. Miten iso asia tämä Suomelle onkaan, ja tästä on todellakin saatu aikaiseksi vain englanninkielinen sopimusluonnos. Onko tämä hyvän hallinnon mukaista käsittelytapaa? En voi tätä asiaa käsittää, miksi näin tehdään. Koettakaa nyt saada tästä suomenkielinen sopimusluonnos aikaiseksi...

... Muun muassa tämä, että jäsen ei vapaudu maksuvelvollisuudestaan, vaikka siitä tulisi EVM:n tuen saaja, on hyvin mielenkiintoinen seikka. En voi tällaista asiaa käsittää, miksi tämä on tänne laitettu.

Etenkin se seikka, että EVM:n hallintoneuvosto voi omalla päätöksellään päättää lähteä muiden jäsenvaltioitten kassalle, nostaa omaa pääomaansa, niin tässähän tullaan ohittamaan aivan täysin kansallinen päätöksentekokyky. Ei tämä näin voi olla mahdollista. 

En tätäkään pysty käsittämään, miten tämän annetaan mennä läpi ilman isompaa julkista keskustelua.

Sitten tämä seikka, kun tässä sopimuksessa ollaan luomassa EVM:stä itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka on täysin koskematon, EVM:ää ei voi haastaa oikeuteen missään jäsenvaltiossa, niin onhan tämä ihmeellinen asia. Käytännössä EVM:n toimitiloihin ei pääse. Sieltä ei voi hakea mitään dokumenttia, jos se ei siihen lupaa myönnä.

Kaiken kaikkiaan tämä on hyvin epämiellyttävä sopimus ja tätä näin täällä ollaan viemässä eteenpäin. Kyllä tämä vähän huonolta tuntuu. Ei tämä kyllä Suomen etu voi missään nimessä olla, että tätä näin vähällä käsittelyllä viedään eteenpäin. Ei minulla muuta.
Vesa-Matti Saarakkala /ps: 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tästä salin tämän hetkisestä koostumuksesta ja siitä, että edustajia ei juuri ole paikalla, huomaa, että tämä on varsin kiusallinen kysymys, mitä me nyt täällä käsittelemme, hyvin monille tahoille. Oikeastaan perussuomalaiset on puolueena ainut, jolla on puhtaat näpit tässä tilanteessa. On tietysti myönteistä, että keskustaltakin nyt kriittisyyttä on tilanteeseen löytynyt.

Mutta se, mikä ei ole myönteistä, on se, että hallitus ei edelleenkään mieti muuta vaihtoehtoa. Meillähän on tilanne, että nämä vakausmekanismit voivat vielä kaatua. 

Kreikka todennäköisesti kaatuu, ja voi aivan hyvin olla, että tämä rahoituspakettikin, jota Kreikalle hallitus on ajanut, saattaa kaatua. 

... ei mitään helppoja vaihtoehtoja ole. Ainakin minulla on luottamus suomalaiseen koulujärjestelmään. Meillehän on kaikille varmasti tunnettua se, että meillä on suhdannevaihtelut yhteiskunnassa, ja jos niitä väen väkisin lähdetään estämään tällaisella politiikalla, mitä Euroopassa on lähinnä EU-olosuhteissa harjoitettu, niin siitä seuraa juuri tällainen kriisi. Ja nyt sitten ollaan tässä äärellä. Ne, jotka ovat tätä EU-politiikan suuntaa ja ylipäätään EU-jäsenyyttä olleet kannattamassa, euro mukaan lukien, kyllä kantavat vastuun.

Myös tällainen päätöksenteon hajauttaminen, mitä tässä ikään kuin liittovaltiokehityksessä on mukana, on kyllä johtanut aina tähän asti pääomien keskittymiseen. 

Eli tähän asti tuloerot ovat kasvaneet tällä harjoitetulla politiikalla. Mitä syvemmälle mennään integraatiokehitykseen - ja voidaan puhua niin sanotusti hajautetusta päätöksenteosta, jota on kansalaisen entistä vaikeampi paikantaa - niin se johtaa pääomien keskittymiseen pitkällä aikavälillä. 

Tämän historia osoittaa. Ja koska me paljolti kansanvallan kautta kontrolloimme pääomia, me pystymme verottamaan - joku kutsuu sitä sosialisoinniksi, minun mielestäni verotus on positiivinen asia, kun sitä oikein harjoitetaan - ja niillä verovaroilla luodaan niitä edellytyksiä ihmisille, niitä mahdollisuuksien tasa-arvoisuuksia, joiden avulla sitten ihmiset pystyvät itse luomaan hyvinvointia.

Kyllä kokoomuksen linja on sellainen, että minä varoittaisin nyt niitä kansalaisia, jotka ikään kuin ajattelevat ja vähän pelkäävätkin, että miten sen minun omaisuuteni nyt käy, sen minun taloni ja näin, jos rysähtää - mutta kun oikea vastaus on, että kun rysähtää. 

Nyt on kysymys siitä, meidän tulevien sukupolvien asiasta, mihinkä liekaan heidät tässä pannaan...

Keskustelu päättyi.

(Lainaus päättyy.)

New Yorkin tuhotapahtumasta on kulunut 10 vuotta. Aika astua ulos 9/11-ajatuslukkiutumista?

Jos luulit kuulleesi jo kaiken New Yorkin rakennusten tuhosta kymmenen vuotta sitten, oheinen keskustelu saattaa tuoda aiheeseen uusia näkökulmia.

"Onko luultavaa, että 9/11-tuhon tekijätaho olisi unohtanut hoitaa jälkien peittelyn ja synnyttää 9/11-totuus-liikkeen?"

  

Kaksi rohkeaa asiantuntijaa ja ihailtavaa sanankäyttäjää keskustelevat 6.9.2011 päivätyssä audiotallenteessa New Yorkin 9/11 -tuhon merkityksestä ja ulottuvuuksista.

Tuhotapahtuman fysikaalis-teknisen puolen selvittänyt insinööritieteiden asiantuntija, dosentti Judy Wood ja kansatieteilijä John Lash astuvat tavanomaisten ajattelukaavojen ulkopuolelle, vaikka keskustelu pitäytyykin tieteellisen päättelyn ja faktapohjaisuuden maastossa.

http://www.blogtalkradio.com/grok-the-talk/2011/09/06/dr-wood-and-john-lash-the-quintessential-talk-on-911-hour-1

http://www.blogtalkradio.com/grok-the-talk/2011/09/06/dr-wood-and-john-lash-the-quintessential-talk-on-911-hour-2

"Neuvokas keino pitää ihmiset passiivisina ja tottelevaisina on rajoittaa ankarasti mielipiteenvapautta, mutta  sallia erittäin vilkas keskustelu sallituista mielipiteistä." 

"The smart way to keep people passive and obedient is to strictly limit the spectrum of acceptable opinion, but allow very lively debate within that spectrum." — Noam Chomsky

Wörglin paikallisraha jätti pankit ja puoluepoliitikot nuolemaan näppejään ja nosti kunnan kukoistukseen keskellä 30-luvun talouslamaa.

Paikallisraha otettiin hiljattain käyttöön italialaisessa pikkukylässä.
Filettinon 550 asukkaan kylä julistautui itsenäiseksi hallintokunnaksi ja alkoi laskea liikkeelle omaa rahaa.

Paikallisraha on toiminut keinona taistella pankki- ja velkakriisejä vastaan ennenkin.

Sveitsiläinen journalisti Alex von Muralt julkaisi kirjoituksen koko maailmaa kohahduttaneesta Wörglin paikallisrahasta vuonna 1933 itävaltalaisessa aikakauslehdessä (Standisches Leben, Blatter fur organische Gesellachafts-u. Wirtschaftalehre).
Alex von Muralt kirjoitti tekstinsä aikana, jolloin Wörglin kokeilu, joka sai jatkua vain 13 kuukautta, oli vielä käynnissä.

Tummia pilviä oli kertynyt taivaalle, sillä puoluepoliitikot ja Itävallan valtionpankki vastustivat paikallisrahaa kaikin voimin.
Ohessa Alex von Muraltin tekstiä englanninkielestä editoiden ja lyhentäen:

Tyrolilaisessa Wörglin 4000 asukkaan kylässä Itävallassa otettiin vuonna 1931 käyttöön oma raha samankaltaisessa ahdingossa, johon velkaannutetut eurovaltiot ja niiden myötä Filettino kuten kaikki Suomen kunnat, on tätä nykyä ajettu.
Keväällä 1932 Wörglin työttömyys oli EU:n lukemissa, kun kylän 4000 asukkaasta oli kortistossa 350.
Vähäinen kauppapaikka Wörgl herätti maailmanlaajuista huomiota ratkaisullaan, joka oli pormestarin, sinnikkään Michael Unterguggenberger'in unelma siitä saakka kun tämä oli lukenut Silvio Gesell'in free money -teoriasta. 

Joulukuussa 1931, wörgliläiset saivat siis pormestarikseen edistyksellisen miehen, joka alkoi heti panna käytäntöön pitkään ja huolellisesti harkittua rahasuunnitelmaa hallintoalueellaan. 


Tuolloin Wörgl kuului niihin harvoihin Itävallan maaseutupaikkoihin, jotka elivät pääosin teollisuudesta, tosin kylän sementti- ja selluloosatehtaat olivat maailmaa ravistelleen talouskriisin vuoksi sulkeneet ovensa.

Kylä oli epätoivoisessa tilanteessa, työttömyys oli kasvanut suureksi koko maassa. 
Verotulot putosivat.  
Innsbruckin säästöpankki, jolle Wörglin kunta oli velkaa valtavat 1.290.000 shillinkiä, nosti koron heinäkuussa 1931 seitsemästä prosentista 10 prosenttiin. 
Kunnan kassa ammotti tyhjyyttään. 
Ja wörgliläinen  Raiffeisen'in pankki oli joutunut miltei lopettamaan toimintansa, koska sen kaikki varat, kunnan tili mukaanlukien, oli jäädytetty.
Katujen ja teiden päällysteet olivat päässeet huonoon kuntoon, eikä korjaustöitä voitu enää lykätä.
   
Niinpä kunnanhallitus, neuvottomuuden keskellä, hyväksyi pormestari Unterguggenbergerin ehdotuksen.
Liikkeelle laskettiin maksuväline, jonka ominaisuuksiin kuului, että se menetti arvoaan vuosittain.
Heinäkuun 1932 alussa kunta painoi seteleitä 32.000 shillingin arvosta. Rahaa kutsuttiin nimellä labour certificates eli rahapaperi työntekoa vastaan. Numeroiduille seteleille tuli käyttöarvoa vasta, kun ne leimattiin kunnantalolla. 
Leimattujen seteleiden arvo väheni sovitusti kuukausittain yhdellä prosentilla nimellisarvosta (Vero.), ja seteleihin kiinnitettiin merkkejä kuukausittain, että papereiden käyttäjä sai ajantasaisen tiedon setelin arvosta. Merkkejä sai kunnantalolta. 
Wörglin oma raha menetti siis vuodessa arvoaan 12 prosenttia (relief tax), mikä on yli kaksi kertaa määrä, jota free money'n isä Silvio Gesell ehdottaa.
Vuoden lopussa kaikki rahasertifikaatit vaihdettiin uusiin. Vaihdosta ei peritty hintaa edellyttäen, että vaaditut leimat ja merkit olivat seteleissä. 
Kunta huolehti myös paikallisrahan vaihtamisesta tavallisiin Itävallan shillinkeihin kahden prosentin marginaalilla.


Yksityiskohdista huolehdittiin uuden rahan käyttöönotossa varsin tarkkaan.

Wörglin kylän luottamushenkilöt, joukossa seurakunnan pappi, tallettivat asioiden sujuvuuden varmistamiseksi Raiffeisen'in paikallispankkiin Itävallan 'oikeaa' rahaa vastaamaan summaa, jonka arvosta Wörgl laski liikkeelle arvoaan menettävää, omaa maksuvälinettään.
Raiffeisenin pankki puolestaan oli oikeutettu lainaamaan kyseistä Wörglin takuutalletusta edelleen kuten pankkitoimintaan kuuluu.
Pankki antolainasi luotettavina pitämilleen tukkukauppiaille rahaa kuuden prosentin korolla (in the form of sight-bills).
Kertynyt korkosumma juoksi siis Wörglin kunnan kirstuun kokonaisuudessaan, sillä paikallisena säästöpankkina Raiffeisen tarjosi pankkipalvelunsa ilmaiseksi. Olihan kyseessä kunnan sisäinen  rahansiirto.

Wörglin setelin kääntöpuolelle oli kirjattu julistus: 
"Kaikille tiedoksi! Hitaanlaisesti kiertävä raha on saanut aikaan ennennäkemättömän markkinoiden matalasuhdanteen ja syössyt miljoonat ihmiset äärimmäiseen kurjuuteen. 
Talouden näkökulmasta maailman tuhoutuminen on alkanut. 
- Siksi on korkea aika, päättäväisin ja tarkoituksenmukaisin toimin, pyrkiä pysäyttämään kaupankäyntikoneen syöksykierre ja siten pelastaa ihmiskunta veljessodilta, kaaokselta ja hajoamiselta.
Ihmiset elävät vaihtamalla palveluja keskenään. 
Hidastunut rahankierto on miltei täysin pysäyttänyt tämän vaihdannan ja suistanut miljoonat halukkaat työläiset työttömyyteen. 
Siksi meidän täytyy herättää eloon tämä palvelujen vaihto ja sen myötä tuoda työttömät takaisin tuottavien joukkojen riveihin. 
Se on Wörglin liikkeellelaskeman rahasertifikaatin tarkoitus: 
Se pehmentää kauhistavia kärsimyksiä; 
Se tarjoaa työtä ja leipää."

Aluksi Wörglin kunta maksoi toimisto- ja muille työntekijöilleen omalla rahalla 50 %  ja myöhemmin 75 % palkoista. Palkolliset olivat antaneet siihen suostumuksensa.
Ensimmäinen 1.800 shillingin arvoinen erä rahaa otettiin käyttöön heinäkuussa 1932.
Koska sertifikaatit palautuivat nopeasti kunnan tileille, rahaa täytyi laskea liikkeelle ainoastaan noin 12.000 shillingin arvosta.
Tukitalletuksiakaan ei tarvittu kuin 12.000 tavallisen shillingin verran Raiffeisenin pankkiin.

Kaikki yritykset Wörglissä ottivat vastaan omaa rahaa aivan kuin se olisi ollut tavanomaista valuttaa.
Raha oli niin suosittua, että sitä hävisi matkailijoille ja muille hämmästelijöille pitkin maailmaa niin, että vain kaksi kolmasosaa määrästä oli kierrossa.
Kunnalle setelien hävikki ei ollut epämieluisaa, koska se sai siitä nettohyötyä.

Wörglin liikkeenharjoittajet eivät aluksi olleet ihastuneita siitä, että setelit menettivät arvoaan prosentin kuukaudessa, tai kaksi prosenttia siinä tapauksessa, että ne haluttiin vaihtaa oikeaksi Itävallan valuutaksi.
Heitä kuitenkin miellytti liiketoiminnan vilkastuminen.
Liikevaihdon kasvu kompensoi hyvin menetystä.
Ja. kunnalla oli jälleen varaa rakentamiseen, asvalttiteiden päällystämiseen ja pääkatujen ja liikekeskusten ehostamiseen, mikä osaltaan myös paransi kaupungin yrittäjien asemaa.

Eräs wörgliläinen päivittäistavaraa välittävä tukkukaupias kertoi kannattavansa paikallista sertifikaattirahaa. Vaikka hänen firmansa ei siitä suoranaisesti hyötynyt, mukana oli muita etuja.
Raha pelasti kaupungin ja sen asukkaat haaksirikolta.

Ja mikä kiinnostavinta, kauppias uskoo, että mikäli Wörgl-rahajärjestelmä laajennettaisiin koskemaan vaikkapa koko suurta Tyrolin aluetta, useita kymmeniä kuntia ja kaupunkeja, se osoittautuisi varmuudella taloudellisesti käyttökelpoiseksi vilkastuttamalla suuresti rahan kiertoa.
Harjatehtailija, Tyrolin teollisuus- ja kauppajärjestön jäsen, ilmaisee samansuuntaisia ajatuksia.
Hän on myös vakuuttunut siitä, että järjestelyn laajennus koko Tirolin alueelle vilkastuttaisi kauppaa.

Huomionarvoinen etu on, että näin ohitettaisiin kokonaan säädökset, puolueet ja poliitikot, jotka ottavat kiistakapuloikseen mielellään rahaan ja kauppaan liittyvät asiat.

Kaikki päätökset kuntatasolla rahan suhteen tehtiin yksimielisesti, kaikkien puolueiden kesken.
Hinnankorotuksia ei ilmennyt, maito oli tosin halvempaa maaseudulla, kauempana keskustasta.
Inflaatiota ei esiintynyt.
Kunnan talous hyötyi kokeilusta eniten. (Yksityiskohdista enemmän linkissä.)

Kiinnostava seikka on, etteivät Tyrolin hallituksen virkamiehet kertoneet artikkelin kirjoittajalle Alex von Muraltille tai muillekaan lehdistön edustajille pyynnöistä huolimatta kaikkia kokeilun rahallisia yksityiskohtia. (Edit. Mitä valonarkaa mahtoi sisältyä pankkien toimintaa kuvaaviin numeroihin? Voittoa, tässäkin tilanteessa?)

Selvää kuitenkin oli, että Wörglin verotulot kasvoivat huomattavasti vuosina 1931-1932.

Huvivero, ilmoittelu, ja koiravero tuottivat hiukan entistä enemmän. Tulovero, kiinteistövero ja sen tapaiset tuottivat selvästi enemmän kuin ennen kokeilua.
Pormestari Unterguggenberger kertoi, että veroja maksettiin jopa etuajassa.
Muutenkin oli havaittavissa ilmapiirin muutos myönteisemmäksi.

Entä jäivätkö tukkukauppiaat velkaa Wörglin alueen ulkopuolelle?
Raiffeisenin pankin tiedot kertovat, ettei muutoksia tapahtunut, mikä on hyvä saavutus matalasuhdanteen aikana.
On huomattava, että Reiffeisenin pankki hyväksyi paikallista rahaa täydestä nimellisarvosta talletettaessa, jos tallettaja suostui ottamaan vastaan samaa paikallisrahaa nostaessaan.

Kunta kykeni laajaan työllistämiseen ja korjausrakentamiseen kokeilun tuoman rahan turvin.
(Edit. Miten pienillä summilla saatiin aikaan suuria tuloksia! Jos pankkien pelastamiseen nykyisin syydetyt varat annettaisiin suoraan kuntatalouksille koettaisiin samaa. Ja tietenkin, luotaisiin myös velaton paikallisraha.)
Viemäröintiä parannettiin pääkatujen varsilla. Katutöitä tehtiin, teitä päällystettiin ja asfaltoitiin. Rautatiekatu valaistiin uusimmalla tekniikalla.
Wörglin kuuluisa hyppyrimäki kaupungin eteläpuolella rakennettiin valmiiksi. Jo tammikuussa 1933 siellä järjestettiin isot kisat, joissa hypättiin 60 metrin leiskautuksia.
Kunnallinen mylly varusteltiin uusin pesutiloin ja puuvajoin ja kaupunkiin rakennettiin kunnan omistama kansanravintola.

Kaikkiaan rakentamiseen kului varsin suuri summa, noin 100.000 shillinkiä.
Rakennustöistä palkka maksettiin yksinomaan omalla paikallisrahalla.

On varmaa, että työllistämisen edut olivat paitsi välittömiä myös välillisiä ja antoivat kunnalle pysyvää arvonlisää vuosikymmeniksi.
Myös matkailu lisääntyi, ja pääkadun varrella olikin mieluisaa kuhinaa uusitulla asvalttipäällysteellä. Kaupunkilaiset olivat yksimielisiä siitä, että rahakokeilu auttoi kunnan kassan ohella monenlaisia hankkeita vireille ja puhalsi eloa paikalliseen talouselämään.
Oma raha sulatti jäästä velkojen vankina olleita projekteja ja toi työtä ja leipää kaikkialle.

Kuinka Wörgl kykeni lyhentämään miljoonavelkaansa (1.290.000 shillingin) Innsbruck'in säästöpankkiin? Velasta juoksi lisäksi yhdeksän prosentin korko.
Ei kovinkaan hyvin.
Vuoden 1931 alussa Innsbruckin säästöpankki tuli kunnanjohtoa vastaan vähentämällä maksamatta jääneitä korkoja 50.000 shillinkiä.
Wörgl ei ollut kyennyt lyhentämään itse velan osuutta käteisellä lainkaan.

Keinot eivät olleet silti lopussa, sillä:
teräväpäinen pormestari keksi omaperäisen lyhennyskeinon. 


Hän tarjosi Innsbruckin säästöpankille Wörglin kunnan lääninhallinnolle lähettämiä maksuvaatimuksia kuten (taannehtivasti) 1927 päivätyn laskun 50.000 shillingin arvoisesta tienrakennuksesta, jonka Wörgl oli suunnitellut ja toteuttanut. 
Kun maksuvaatimukseen lisättiin käypä korko, jo tämän yhden paperin arvo nousi 70.000 shillinkiin.

Lisäksi Innsbruckin säästöpankki sai haltuunsa Wörglin kunnan talletukset, 37.000 shillinkiä.
(Edit. Jokainen tietää, kuten tiesi varmasti myös pormestari, että pankki sai todellisuudessa tuon summan moninkertaisena, kun sillä on oikeus luontonlaajennuksen avulla lainata summa yhä uudelleen, korolla, tottakai.)

Miten pankki suhtautui kunnanjohtajan ehdotuksiin, ei ole tietoa.
Mutta pormestari Unterguggenberger ilmaisi kantanaan, että Itävallan valtionpankin vaatima yhdeksän tai 10 prosentin  lainakorko oli kiskontaa, jota ei voida ylläpitää loputtomiin. Pankin saamisia piti joka tapauksessa vähentää.

Sosiaalidemokraattinen puolue ja Itävallan vationpankki vastustivat Wörglin rahakokeilua sen kaikissa vaiheissa.
Pormestari Unterguggenberger ei suostunut kuitenkaan ottamaan vastaan käskyjä.
Itävallan valtionpankki piti kokeilua omien etujensa vastaisena ja usutti viranomaiset Wörglin kimppuun.
Tyrolin maakuntatason hallinto kuitenkin myöntyi wörgliläisten pyyntöihin, useaan otteeseen, joten kokeilu saatiin toteutetuksi.

Juridisesti valtionpankki oli oikeassa vaatimuksineen, jos Wörglin sertifikaatteja pidetään rahana, vaikkei seteleitä ole sidottu luotonantajaan, joka olisi ollut velvollinen hyväksymään ne maksuna.

Wörglin raha oli eräänlainen kunnallinen velkakirja, jolle ei maksettu korkoa ja johon oli kiinnitetty verhottu 12 prosentin liikevaihtovero.
Systeemin paikalliset poliittiset vastustajatkin puolsivat sitä, koska se kohotti yhteishenkeä ja toi suotuisia vaikutuksia yhteisölle.

Syy, jonka vuoksi Itävallan valtionpankki vastusti Wörglin rahaa oli pelko, että hanke laajenee ja leviää. 
Niin ehti käydäkin.

Tammikuussa viereinen Kirchbichel, teollisuuspaikkakunta, 3.000 asukkaineen, alkoi myös laskea liikkeelle omaa rahaa, 3.000 shillingin arvosta.
Kahden kunnan sertifikaattiraha kelpasi kummassakin kunnassa.
Pian neljä muuta tyrolilaiskuntaa Hopfengarten-Markt u. Land, Brixen, ja Westendorf, joissa oli yhteensä 16.000 asukasta, päättivät nekin laskea liikkeelle omaa paikallisrahaa, mutta jäivät odottamaan tulosta Wörglin ja valtionpankin välisessä taistelussa ennen kuin ryhtyvät toimeen.

Wörglistä tuli free money -teoriaan perehtyneiden pyhiinvaelluspaikka.
Kiinnostuneita tuli kaikkialta omasta maasta ja etenkin Sveitsistä katsomaan omin silmin ensimmäistä, osaksi toteutunutta hanketta, joka vei käytäntöön heidän teoriaansa.
Valtava kirjeenvaihto maailmalta kasautui Wörglin pormestarin pöydälle. Mies joutui palkkaamaan kielenkääntäjän avukseen.

Paikallisrahan tärkeät psykologiset vaikutukset huomattiin myös.

Asukkaat totesivat, että pelottavan markkinalaman torjumiseksi oli mahdollista toimia oman asuinpaikan alueella.
Ei ollut pakko jättäytyä virran vietäväksi tai pyytää valtiota apuun.
(Ja, von Muralt kirjoittaa: Valtion pankki, oikeastaan, näyttäytyy tarinan roiston roolissa.)

Asukkaat näkivät ja ymmärsivät, että koko maailma katsoi heitä ja heidän kuntaansa ja, että vakavasti otettavat ajattelijat asettuivat heidän puolelleen.

Kaikki se lisäsi kansalaisten henkistä voimaa....

--------------------------------------------------------------------------
Entä, jos Suomen kunnat itsenäistyisivät ja perustaisivat oman rahan?


Erona entisajan Wörgliin on ainakin, että EU-Suomessa kunnilta on lähes kokonaan viety elinehtojen ja tuotannon omavaraisuus.
Enää ei juuri ole paikallistiloja, ruoantuotantoa, metsästystä tai pienteollisuutta.
Tässä näkyy, miten EU:n hävityslistalla ollut maatalous ja paikalliset perustarpeiden tuotantoyritykset ovat keskeisiä asioita, joista luopumiseen ei juuri löydä järkisyitä.

Vaikeudet eivät ole silti ylivoimaisia.
Sitä paitsi, mikä on vaihtoehtona? Elämme kovia aikoja.
Kansalaisten ja pienten sekä suurien kuntien on totuteltava siihen, että heidän on joka tapauksessa itse autettava itseään.
Kun vaihtoehtoja hengissäsäilymiselle ei ole, ihminen selviytyy haasteellisissakin oloissa.

Wörglin ilmiö on yhä mullistava asia. 
Hankkeen merkitys ymmärrettiin kautta maailman. 
Yhdysvalloista kävi journalistien lisäksi myös talousasiantuntijoita, jotka veivät aatteen mukanaan.
USA:ssa tälläkin hetkellä Pohjois-Dakotan osavaltio laskee liikkeelle omaa velatonta rahaa jo 20:tta vuotta. 
Pohjois-Dakota on ainoa USA:n osavaltioista, joka ei kärsi talouskriisisistä. 

Lue Alex von Muraltin artikkeli kokonaan: 

http://www.reinventingmoney.com/worglExperiment.php

--------------------------------------------------------------------------------
Miten Wörglin oman rahan tarina päättyi?

Itävallan valtionpankki meni paniikkiin ja vetosi korkeimmassa oikeudessa monopolioikeuksiinsa rahan luomisessa.
Sillä oli keskuspankkina oikeus kieltää täydentävät valuutat.
Itävallan korkein oikeus tuki keskuspankin kantaa ja hätävaluuttojen luonnista tuli rikollista.
Tuolloin Itävallassa oli paikallisvaluuttaa jo kuudessa kunnassa.
Wörgl palasi nopeasti 30 prosentin työttömyyteen.
Yhteiskunnallinen levottomuus levisi nopeasti Itävallan joka sopukkaan.
Vuonna 1938 Hitler liitti Itävallan Saksaan ja monet toivottivat hänet tervetulleeksi taloudellisena ja poliittisena pelastajanaan.
Saksaa ajettiin kohti toista maailmansotaa.
Monet sotaa edeltäneet historialliset tapahtumat Saksassa painettiin pois julkisuudesta, unohduksiin.
Saksa rakennettiin uuteen uskoon länsiliittoutuneiden mallin mukaan.
Wörglin oma raha unohdettiin menneisyyden hämäriin.