Kansanedustaja: "Perustuslain pikamuutokset ovat tuttuja diktatuureista. Harvoin niihin törmää vakiintuneissa demokratioissa".

Historiaan jäävä draama näyteltiin eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 14. syyskuuta 2011.

Lähetekeskustelussa käsiteltiin ennenkuulumattoman suurta asiakokonaisuutta, jota voi verrata vallankaappaukseen:

- Sanooko Suomi lopulliset hyvästit itsenäisyydelle ja kansalliselle päätöksenteko-oikeudelle.

- Luovuttaako Suomen hallitseva poliittinen eliitti kansalaisten verotulot ja vielä syntymättömien lastenkin työstä kertyvän kansantulon ulkopuoliseen keskusjohtoiseen määräysvaltaan.

- Sitoutuuko Suomi alistavalla suurvaltapolitiikalla synnytetyn EVM-mekanismin maksajaksi, mikä tarkoittaa, ettei Suomella ole mitään oikeuksia, ainoastaan velvollisuus maksaa. 

- Ja, jollei Suomi kykene maksuvelvoitteistaan selviytymään, niitä korotetaan entisestään. 

Paikalla eduskunnan täysistunnossa ei ollut tungosta. 

Puhueenvuoroja käytettiin 52, joista vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä erotetut Markus Mustajärvi, Jyrki Yrttiaho sekä  vasemmistoliiton Anna Kontula ja perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala, Pertti Virtanen sekä muutama muu, osoittivat tietävänsä, mistä on kyse.

Vanhojen valtapuolueiden, kokoomuksen, keskustan, demareiden ja vihreiden edustajat varmaankin myös olivat perillä asioista, mutta sanailivat etupäässä toisilleen.

Lähetekeskustelu käytiin hallituksen esityksestä  HE 12/2011 vp eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä

Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan on annettava lausunto.

Periaatteessa suomalaisten kohtalo on vielä viimeistä sinettiä vailla.

Asialle voi vielä tehdä jotakin.

Täysistunnon pöytäkirja (PTK 33/2011 vp) on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_33_2011_ke_p_1.shtml#pvuoro6

Pöytäkirjan tekstistä on alla poimintoja. 

Lihavoinnit ja välilyönnit ovat blogistin:

KESKIVIIKKONA 14. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01.

Markus Mustajärvi /vr: 

Arvoisa puhemies! Eilen täysistunnossa väännettiin kättä perustuslaista, ja nytkin on vuorossa jättiläisluokan asia, joka valitettavasti on hautautunut Kreikka-vakuuskeskustelun alle. 

Yksittäisten euroalueen kriisimaiden tukeminen, Euroopan rahoitusvakausväline ja pysyvä vakausmekanismi ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joka johtaa entistä syvempään liittovaltiokehitykseen. 

Keskustelun aika on viimeistään nyt, sillä tämä päätös avaa tien pysyvän eurooppalaisen tukijärjestelmän käyttöönottoon.

Euroopan vakausmekanismi ei puutu rajoittamattoman kapitalismin tuottamien ongelmien syihin, vaan kyse on niiden jälkihoidosta. Nyt jos koska on syytä kysyä, tyytyykö suomalainen vasemmisto vain jälkiseuraamusten hoitoon. Olisiko jo aika kyseenalaistaa järjestelmän valuviat ja tunnustaa ne mekanismit, minkä vuoksi olemme kerta toisensa jälkeen vastaamassa muiden aiheuttamista ongelmista?...

Euroalueen talouskriisissä on kyse systeemikriisistä. Me olemme matkalla pahempaan ja moniulotteisempaan maailmanlamaan kuin 1930-luvulla, mutta vasemmisto pyörii neuvottomuuden tilassa. On omaa heikkoutta, jos EU-kritiikin ja jopa kapitalismikritiikin johtava rooli ja vaihtoehtojen esittäminen luovutetaan muille. Aikoinaanhan perusteltua EU- ja talouskritiikkiä esittäneet Esko Seppänen ja Paavo Väyrynen joutuivat puolueissaan sivuraiteelle, vaikka he monessa asiassa olivat aivan oikeassa ja sen on aika näyttänyt.

Nyt onneksi esimerkiksi vasemmistonuoret, muun muassa Antti Ronkainen, ovat ansiokkaalla tavalla kyseenalaistaneet Euroopan vakausmekanismin. 

Hallitusohjelman myötä molemmat vasemmistopuolueet ovat hyväksymässä hallituksen esityksen, joka sotii ainakin omaa arvomaailmaani vastaan. 

Vielä kuukausi eduskuntavaalien jälkeen vasemmistoliitto vastusti suuressa valiokunnassa yksittäisten euromaiden tukemista sekä väliaikaisia tukijärjestelyjä ja pysyvää vakausmekanismia. 

Muutama viikko siitä, niin hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että pysyvä vakausmekanismi on välttämätön.

Arvoisa puhemies! Jos minulle olisi joku sanonut, että keksi mahdollisimman mieletön organisaatio- tai yhtiömalli, niin minun mielikuvitukseni ei olisi riittänyt tällaisen vakausmekanismin luomiseen. Vaikka sen lopullista muotoa ei vielä voi sanoa kukaan, luonnos on käsittämätön. 

Jo nimi on harhaanjohtava: kyse on Luxemburgin suurherttuakunnassa perustetusta yhtiöstä, joka hallinnoi valtavaa pääomaa, joko suoraan maksettua tai takuupääomaa. 

Kokonaissumma on vähintään 700 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 12,6 miljardia euroa.

Ja millainen tämä yhtiö sitten on? 

Euroopan vakausmekanismilla on kaikkien jäsenvaltioitten alueella erioikeudet ja -vapaudet. Sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta. 

Virallisen toimintansa osalta yhtiö on vapautettu kaikista välittömistä veroista. Henkilöstö on vapautettu kansallisesta tuloverosta. Hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet, toimitusjohtaja ja henkilökunta on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, eli heillä on syytesuoja. 

Kaikilla toimessaan olevilla ja entisillä hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenillä sekä EVM:n palveluksessa olevilla tai olleilla on velvollisuus pitää salassa EVM:n toimintaa koskevat salassa pidettävät tiedot. 

Ja vielä: ulkoisen tilintarkastuksen suorittaa hallintoneuvoston hyväksymä itsenäinen ulkoinen tilintarkastaja, eli tämäkin toiminta on irrallaan Euroopan unionin pysyvistä rakenteista...

... Tällaisenko putiikin alle olemme valmiit luovuttamaan valtavan omaisuuden hallinnoinnin ja antamaan yhä suuremman osa kansallisesta päätösvallasta osakeyhtiölle? Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa talouskoordinaatiota, ja se taas tarkoittaa EU:n tunkeutumista jäsenvaltioissa työmarkkinakysymyksiin, sosiaalipolitiikkaan ja veroratkaisuihin. Se on syytä tiedostaa.

Anna Kontula /vas: 

Arvoisa puhemies! On sääli, että keskustelu ryki kesän yli Kreikan vakuuksien ympärillä. Samaan aikaan nimittäin eteni EU:n vakausmekanismi, jonka rinnalla nämä yksittäiset kriisimaiden tuet ovat taskurahoja. 

Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa, että euromaat sitoutuvat hoitamaan tulevaisuuden velkaongelmia sellaisella työkalupakilla, joka ei ole toiminut tähänkään asti. Samalla suljetaan pois koko joukko taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä vaihtoehtoja. (Ben Zyskowicz: Kuten?)...
Nyt kaavaillun Euroopan vakausmekanismin pahin ongelma ei valitettavasti kuitenkaan ole sen tehottomuus velkakriisin ratkaisussa vaan sen tehokkuus Euroopan eriarvoistamisessa. Sen sopeuttamisohjelmat leikkaavat armottomasti velkamaiden perusturvaa ja julkisia palveluja. Ja koska pankkien pelastaminen on kallista puuhaa, leikkauslistoja tarvitaan myös maksajamaissa. Euroopan vakausmekanismi ei ole rohkea ja kansalaisistaan huolta kantavan Euroopan sopimus. Päinvastoin se on sellaisen maanosan asiakirja, jolta puuttuu uskallusta arvioida virheitään ja etsiä uusia ratkaisuja toimimattomien tilalle...

...Uusien avausten sijaan Euroopan vakausmekanismilla nyt vain segmentoidaan se historiallinen käytäntö, jossa eliitti sössii ja kansalainen maksaa - niin Suomen kuin Kreikankin kansalainen. Ei ole mitään järkeä sitoa Suomen käsiä vakaussopimukseen, joka turvaa yksipuolisesti sijoittajien etuja ja jonka sivutuotteena vahvistetaan yleistä eurooppalaista kurjistumiskehitystä.
.............

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! ... Muutoksella käytännössä luodaan lainsäädäntöpohja Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan rahoitusvakausmekanismille eli toisin sanoen jälkikäteen siunataan ERVV:n perustaminen ja olemassaolo ja mahdollistetaan EVM:n synnyttäminen.

Nykyisen EU-lainsäädännön mukaanhan unionin jäsenmaata voidaan tukea taloudellisesti vain, jos jäsenmaata uhkaa jokin sellainen, mihin se ei ole voinut itse vaikuttaa, kuten luonnonkatastrofi. Tätä alleviivaa vielä Maastrichtin sopimuksen artikla 125 eli niin sanottu no bail out -klausuuli, joka kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
Pitää siis olla varsin kieroutunut käsitys rehellisyydestä, jos väittää, että Euroopan rahoitusvakausvälinettä luotaessa ei yritetty kiertää EU:n omia sopimuksia, kun kyseinen ERVV luotiin EU:n päätöksentekorakenteiden ulkopuolelle. Sitä, että sopimuksia on rikottu, alleviivaa vielä sekin, että nyt esitettävällä lisäyksellä 136 artiklaan ei lisättäisi EU:n toimivaltaa sinänsä. Toisin sanoen muutosesityksen ainut motiivi on siis se, että yritetään tehdä laittomista päätöksistä laillisia jälkikäteen ja luoda myös uutta lainsäädäntöpohjaa...

... EU-tuomioistuin pääsee mahdollisissa ristiriitatilanteissa entistä vahvemmin pohjaamaan ratkaisunsa EU:n tavoitteisiin, sillä jo nyt on olemassa oikeuskäytäntö, joka pohjaa niin sanottuun vilpittömän yhteistyön velvoitteeseen. Sillä velvoitteella voidaan perustella melkein millaista oikeusratkaisua vain, kun kyse on euron tai EU:n kannalta niin sanotusti elämästä ja kuolemasta.

Kokonaan huomiotta jäänyt on myös se, että EVM-valtiosopimuksessa on kohta, jonka mukaan EVM:n toimitusjohtaja voi esittää jäsenvaltioilleen niitä velvoittavan kutsun maksaa lisää pääomaa, mikäli jokin jäsenmaa jättää oman takuupääomansa maksamatta. Näin ollen aivan keskeisessä asiassa EVM:ään ei ilmeisestikään sisälly paljon peräänkuulutettua yksimielisyysvaatimusta. Tämä on erittäin kyseenalaista, sillä EVM:ään kaavailtujen joustavoittamistavoitteiden seurauksena EVM:n pääomien käyttämistä on helpotettu merkittävästi ja suurella todennäköisyydellä syntyy isoja tappioita, jotka tulevat laukaisemaan jäsenmaiden takuut maksettaviksi.

Arvoisa herra puhemies! Näistä edellä esitellyistä syistä johtuen näen hallituksen esityksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisen hyväksymisestä mahdottomana. Vakausvälineet ja -mekanismit eivät toimi, ja ne vievät Eurooppaa ja Suomea kohti liittovaltiota. Kaiken tämän viekkauden ja vääryyden jälkeen voi vain kuvitella, mitä kaikkea EU-jäsenyyden kirjaamisella valtiosääntöömme tullaan myöhemmin perustelemaan, jos sekin esitys hyväksytään.
....................................................

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tervettä ja vastuullista markkinataloutta, ja siihen kuuluu se, että voiton mahdollisuus ja tappion riski kulkevat käsi kädessä. On näin ollen selvää, että sen, että esimerkiksi Kreikassa on eletty yli varojen j...

...........................................

Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Pentti Saarikoski kysyi eräässä kirjallisessa tuotteessaan, että "mitä tapahtuu todella?" Se kysymys on meidänkin syytä pitää mielessä, sitä jo edustaja Saarakkala täällä valaisi. Laittomasta tehdään jälkikäteen laillista. Suomea viedään kohti liittovaltiota. Se keskustelu, mitä eilen täällä kävimme, jatkuu toisessa muodossa tänään. Miksi haluttaisiin kirjata Suomen valtiosääntöön EU-jäsenyys? Kuljemme kohti liittovaltiota. Samalla meidän on koko ajan muistettava, että ei eurovaluutta ole ollut missään vaiheessa talouden projekti, vaan pelkästään poliittinen projekti ja sellaisena mahdoton.
Ystävät, me teemme nyt kauaskantoisia päätöksiä. Nyt on peräänkuulutettava vastuullisuutta. Mitä tapahtuu todella, mihin olemme menossa? Olen pettynyt...
...että tässä salissa ei ole ministereitä, vaikka ei kyselytunti olekaan. Olisi silti vastausten paikka.

Puhemies: On syytä todeta, että eduskunta on päättänyt tämän käsittelyjärjestyksen ja eduskunnan tiedossa on ollut, että budjettiriihi on käynnissä.

.........................................................

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Pekkarinen totesi ja myöskin edustaja Kaikkonen, niin tällaisia vakausjärjestelmiä varmasti tarvitaan...

Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti ed. Pekkarisen analyysiä siitä, että tämä hallituksen esitys, siis EU:n perussopimuksen 136 artiklan muuttamisesta, on perusteltu ja tarpeen, ja olen hänen kanssaan tästä asiasta aivan samaa mieltä... 

Mutta ed. Saarakkala, väliaikainen (Puhemies: Tässäkin tulee aika vastaan!) rahasto ei ole laiton.

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Olisin vielä jatkanut keskustelua tästä velkakriisistä, mistä nyt on tosiasiassa kyse. Vaalien alla, kun Portugalista ...

Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa ei kovin hyviä ratkaisuja ole jäljellä. Meillähän Suomessa pienoiskoossa koettiin pankkikriisi, ja minun mielestäni tämä on nimenomaan pankkikriisi. Tämä on pankkien kriisi, jossa valtiot ovat eräitä asiakkaita ja ovat myös sitten lähteneet ylivelkaantumaan ihan niin kuin nämä pankitkin...

Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Valtava pyramidihuijaus on menossa Euroopassa. Maamme puolueet, paitsi perussuomalaiset, ovat valmiita upottamaan veronmaksajien rahoja, ei vain tuhansia miljoonia vaan pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia miljoonia euroina, takauksina, omat asiansa törttöilleille velkamaille ja niitä rahoittaneille pankeille. Tämä on paitsi moraalitonta myös EU:n perussopimuksen vastaista, koska mikään maa ei sopimuksen mukaan saa ottaa vastatakseen toisten valtioiden velkoja, eli no bail out -määräys... Pahimmillaan siis Suomen takauksia velkamaille tarvitaan lähes valtion budjetin verran. Lisäksi Suomen osuus on miljardeja euroja Euroopan keskuspankin, kansainvälisen valuuttarahaston ja komission myöntämistä rahoituspoteista velkamaille, sekä lisäksi olemme antaneet jopa kahdenvälisiä lainoja Kreikalle. Suomi kulkee tuhon tietä.

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Brax, oli erinomainen lupaus, että hallituspuoluetta edustava kansanedustaja lupaa käydä tulevan EVM:n erityisen kriittisesti läpi näiltä kohdin, mitä äsken tässä kerroitte...

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ymmärrän tämän Mauri Pekkarisen harmiintuneisuuden siitä, että Suomen linja kerta kaikkiaan muuttui sosialidemokraattien johdolla. Koko Suomen linjasta tuli "ei piikki auki enää" -linja. Kysymys on viime kädessä, edustaja Pekkarinen, siitä, että me turvaamme veronmaksajien edut siinä tilanteessa, jos huonosti käy, ja kukaan ei tiedä, miten tässä käy...

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Niin, mitenkähän ne asiat oikein menivät? Oli vaalit, tuli uusi aika. Ensimmäisenä tuli Portugalin avustaminen. Sisältyikö Portugalin sopimukseen jotain vakuuksia ja muita vastaavia? Ei sisälly, edustaja Viitanen. Te olitte heti valmiita hyväksymään ratkaisun, jolla kymmeniä miljardeja sidottiin suomalaisten rahaa...

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Pekkarinen, todellakin vaalien jälkeen koitti uusi aika, ja todellakin siihen tuli Portugali ensimmäisenä. Valitettavasti se meni edellisen hallituksen nuoteilla...

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! En ymmärrä, mitä se auttaa. Hyvä sinänsä, jos niitä vakuuksia saadaan, mutta jos ne ovat prosenttiluokan tasoa siitä kokonaisvastuusta, mikä Suomella on, niin silloin me kyllä hämäämme Suomen kansaa, jos me puhumme tästä isoon ääneen ja jätämme kertomatta sen, mihin muuhun on sitouduttu.

Tämänpäiväisestä asiasta. Euroopan vakausmekanismi olisi siis menetelmänä ihan hyvä, mutta se käyttötapa on todellakin väärä... Älkää viekö meitä liittovaltioon. Pieni maa ei pysty vastaamaan isojen toilailuista. Me emme halua eurobondeja, emme jälkimarkkinoille menoa, emme tämän mekanismin väärinkäyttöä. Estäkää edes ruualla spekulointi. 

(Puhemies: Ja nyt tulee aika!) Ruuan hintapiikit vievät puuronkin kehitysmaan lasten lautaselta. Ja varautukaa euron jälkeiseen aikaan.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala puhui hyvin. Hän kuvasteli perussuomalaisten näkemyksiä laajemminkin. Myös edustaja Kontula puhui oivaltavasti Euroopan vakausmekanismista ja sen ongelmista. Onko odotettavissa, että pienin eduskuntaryhmämme, vasenryhmä, saa pian kolmannenkin jäsenen, sen näyttää aika. Joka tapauksessa vaalilupauksensa pettäneiden puolueiden alamäki on alkanut. Hallituksen pohja murenee. Ei pelkästään SDP:tä voi osoitella. Räikein esimerkki vaalilupauksensa pettämisestä onkin juuri vasemmistoliitto, joka hallitukseen päästäkseen ja siellä pysyäkseen on joutunut kääntämään takkinsa jo niin monessa asiassa: EU-tukipaketissa, perustuslakimuutoksessa ja nyt myös sitten tässä Euroopan vakausmekanismiasiassa. Mikä mahtaa olla vasemmistoliittoa äänestäneen kansalaisen kuluttajansuoja, kysyn vaan.
Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Meillä on eduskunnan yhteisesti tekemä päätös niistä ehdoista, joilla vakausmekanismiin mennään, jossa lukee aika selvästi, että EVM:n lainoilla tulee olla ensisijaisuus, pankkien ja sijoittajien vastuu kasvaa ja emme missään tapauksessa lähde mukaan, jos valtioiden yhteisvastuu kasvaa. Näillä ehdoilla, niin kuin tähänkin kirjattu on, että asetetaan tiukat ehdot, meillä on mahdollisuus harkita, kun ajankohta on EVM:n osalta täällä salissa, menemmekö mukaan vai emme...

Ville Vähämäki /ps (vastauspuheenvuoro): 

Kunnioitettu puhemies! Tässä edustaja Viitanen viittasi tähän, että hallituksen linja ei todellakaan ole piikki auki -linja, mutta se näyttäisi olevan piikki lihassa -linja, ja se piikki on kansan lihassa. Näyttäisi siltä, että edustajat Kaikkonen ja Uotila nostivat sellaisen asian esiin, mistä pitäisi puhua enemmänkin. 

Tämä Ekp:n tilanne näyttäisi olevan huolestuttava. 

Jatkuvasti ostetaan Italian ja Espanjan bondeja. Mitä tässä oikein tapahtuu? 

Tässähän mennään jatkuvasti Suomen pankkivaltuustonkin ohi oikealta ja vasemmalta. Ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa enää asioihin, kun Ekp toimii näin omavaltaisesti. 

Ja tässä asiassa, mitä tässä ollaan mahdollistamassa, tässähän mahdollistetaan tämän pysyvän mekanismin luominen, ja edelleen tämä pysyvä mekanismi voi sitten näitä bondeja ostaa, ja tämä käy hyvin kalliiksi.

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tässä on oleellista kiinnittää huomio siihen, että tässä ei ole kyse mistään yksittäisestä päätöksestä, vaan tässä on kyse hyvin keskeisestä linjaratkaisusta. Nyt siirrytään yksittäisistä tukipaketeista pysyvän eurooppalaisen pankkituen suuntaan.

Kyllä tämä EU-linja on ollut ihan jatkuvaa vedätystä. Aikoinaan sanottiin, että EU-jäsenyydestä ei seuraa yhteistä valuuttaa. Yhteisen valuutan jälkeen sanottiin, että siitä ei seuraa yhteistä talouskoordinaatiota, ja nyt Euroopan vakausmekanismia perustettaessa sanotaan, että kyse on nimenomaan talouskoordinaatiosta...

Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä nyt ensimmäisen kauden kansanedustaja aivan ihmeissään. Siis mehän jatkamme edellisen hallituksen viitoittamalla tiellä. Nyt on paljon tiukemmat säännöt pelissä, meillä on paljon tiukempia vakuuksia. Tämä myönnetään jopa Euroopan laajuisesti.

Minä olen aivan ihmeissäni. Jos, edustaja Pekkarinen, menetelmänä sinänsä vakausväline on teidän mielestänne kannatettava, mutta sen keinot ja miten me käytämme niitä ovat väärät, niin mikä on se vaihtoehto, mitä te tarjoatte? Onko tämä pankkikriisi suomalaisten veronmaksajien vika? Ei todellakaan, mutta vaikuttaako se heidän arkeensa ja meidän talouteemme? Kyllä valitettavasti. Näitten faktojen valossa meidän pitää tehdä kaikki, mitä me voimme, minimoidaksemme se negatiivinen vaikutus, joka tällä on suomalaisiin ja suomalaiselle taloudelle.
Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! ... Mitä euroalueeseen, Ekp:hen tulee, puhemies, ihan lyhyesti vielä: se on myöskin väärä tie. 150 miljardia on tähän mennessä käytetty Ekp- ja eurojärjestelmän rahaa näitten ongelmamaitten velkapapereitten ostamiseen. Tämä on erittäin radikaalisti vastoin Ekp:n alkuperäistä ajatusta. Sillä tiellä tulee susi vastaan. (Puhemies: Ja nyt tuli aika vastaan!) Jürgen Stark häipyi ja monet muut kumppanit lähtivät pois.

Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa herra puhemies! Edelleenkään myöskään ERVV:llä ei ole olemassa EU:ssa lainsäädäntöpohjaa. 

Myös asiantuntijakuulemisissa on esiintynyt tällainen näkemys, eli nyt kun edustaja Brax paljon näihin asiantuntijoihin viittaa, niin tällä kertaa kyllä asiantuntijoita löytyy, jotka ovat tätä mieltä. Tässä nyt jälkikäteen haetaan tätä lainsäädäntöpohjaa ja sillä sitten perustellaan myös jatkopäätöksiä. Siinä mielessä kyllä nyt on se paikka ottaa jo tämän 136 artiklan yhteydessä kanta.

Mehän tiedämme, mikä se EVM on. Se on käynyt täällä valiokunnissa, se on lähtenyt kierrokselle. Siihen ei mitään isoja muutoksia enää tule. Siinä mielessä keskusta on tässä saanut aivan liikaakin nyt näkyvyyttä edustaja Pekkarisen taholta, koska Pekkarinenhan on hyväksymässä tätä artiklan 136 muutosta, samoin ilmeisesti koko keskustaryhmä. Siitä näkökulmasta se on kyllä ymmärrettävää, että te olette viime kaudella näitä mekanismeja ajaneet ja haette ehkä nyt sitten jälkikäteen ikään kuin lainsäädäntöpohjaa ja oikeutusta niille päätöksillenne.

Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että aika tuohon, että EVM tulisi kesällä 2013, tuntuu kovin pitkältä, koska valitettavasti siihen asti me joudumme käyttämään tätä väliaikaista mekanismia, ja tässä väliaikaisessa mekanismissa ei valitettavasti ollut tehty esimerkiksi maan velkakestävyysarviota. Sen takia demarit ovat tässä reilun vuoden verran olleet hieman eri mieltä kuin mitä oli silloinen hallitus, mutta voimme olla nykyhallituksen kanssa samaa mieltä,...

Pertti Virtanen /ps (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen on selkeästi entisestäänkin viisastunut, tai voisi sanoa, että jälkiviisastunut, mutta ei tarpeeksi. Eli mikä tämä höpötys on tässä sitten, kun esimerkiksi edustaja Saarakkala sanoo aivan totuuden tässä asiassa monin tavoin, mutta edustaja Pekkarinen ei voi sitä myöntää. Mikä mekanismi tässä on, että tässä iso raha ajaa meidät velkojen tai sitten takauksien kautta, niin että me annamme itse niitä, liittovaltioon...

...Vielä muistuttaisin siitä, jota kukaan ei muista, että edellisen hallituksen aikana puhuttiin paljon puskurirahastoista Suomessa. Kun tuli lama, mihin ne rahat katosivat? Niistä ei puhuttu mitään, minä en tiedä, missä... (Puhemies: Aika!) Niitä otettiin pienyrittäjiltä, keskisuurilta, työntekijöiltä. Sinne ne katosivat. Minä uskon, että EU tekee saman oharin. (Puhemies: Arvoisa edustaja Virtanen, aika!)
Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minulle kävi joskus niin, kun selitin vaikeata asiaa, että vain kaksi ymmärsi ja heistäkin toinen väärin. Tässä kävi edustaja Virtasen kohdalla kyllä näin....

.........................................
Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): 

Herra puhemies!...Nyt pitäisi kiinnittää huomiota vakuuksiin...

Liittovaltiokehityksestä: sehän on ihan luonnollista, että jos on yhteisiä ongelmia, yhteinen iso kriisi, se tiivistää toimintaa, tiivistää ajattelua, vahvistaa yhteishenkeä, niin se saattaa näyttää liittovaltiokehitykseltä....

..............................................................
Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, te olitte toukokuussa 2010 viemässä täällä 11,6 miljardin euron vastikkeettoman lainan läpi. SDP:n hylkyesitys kaatui. Kesäkuussa, juhannuksena, te runttasitte viime vuonna läpi täällä ERVV:n. Ette mahdollistaneet hallituspuolueiden kanssa edes perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Nyt puhutaan Saksan valtiosääntöoikeuden ratkaisuista. Meidän oman eduskuntamme perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei mahdollistettu näin olennaiseen budjettivaltaan liittyvässä asiassa...

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen poistui juuri salista, mutta olisin mielelläni häneltä kysynyt, koska arvostan häntä ja hän on valtiomiestason kokenut poliitikko, onko hän todella sitä mieltä, että nyt, kun näillä joustavuusmuutoksilla on muutettu sekä väliaikaista vakausvälinettä että myöskin pysyvää, sitten kun se astuu voimaan, onko edustaja Pekkarisen ja myöskin keskustan linja, että nämä joustavuutta lisäävät muutokset ovat niin pahoja, että Suomen pitäisi olla se maa, joka kaataa koko tämän pelastusyrityksen, jolla yritetään euroalue vielä pelastaa. Nyt ei auta jälkiviisastelu yhtään...

...................................................

Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies, värderade talman! Minun täytyy sanoa, että ymmärrän hyvin, minkä takia ensimmäisen kauden kansanedustaja Silvia Modig, jonka nimi muuten suomeksi tarkoittaa rohkeaa, välillä ihmettelee tätä keskustelua. Minunkin täytyy tunnustaa, että välillä ihmettelen, että rakentaako tämä tällainen keskustelu Suomen asioita ja ratkaistaanko Euroopan kriisejä näillä puheilla. Välillä tuntuu siltä, että oppositio nauttii, jos Suomi ei saa näitä vakuuksia, ja välillä nautitaan siitä, että jos kenties nämä vakuudet saadaan ja Suomi joutuu olemaan tässä paketissa...

Arvoisa puhemies! Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat. Siis Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin perustamisen seuraavilla ehdoilla, ihan hallitusohjelman mukaisesti: 1) EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet ja 2) EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin.
Värderade talman! Kristdemokraterna vill påminna om att strukturen för stabilitetsmekanismen inte får vara en sådan att euroländerna övergår till gemensamt ansvar för statsskulderna. Varje stat ska och bör själv bära ansvaret för den egna offentliga ekonomin och för sina egna skulder.
Kristillisdemokraatit haluaa muistuttaa, että EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee itse vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

Jyrki Yrttiaho /vr: 

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyyn tuotu esitys EU:n perustuslain 136 artiklan muuttamisesta Euroopan vakausmekanismin perustamiseksi on uskomattomin kiemura, jollaista ei ole ennen nähty Euroopan unionin liittovaltiokehityksen tiellä. Tietenkään tämä ei yllätä, sillä demokratian puute ja suurten jäsenmaiden sanelu ovat ohjanneet tätä prosessia tähänkin saakka.

Nyt ollaan muuttamassa EU:n perustuslakia, Lissabonin sopimusta. 

Muutoksella vahvistetaan, että jäsenvaltiot voivat hallitusten välisenä järjestelynä perustaa vakausmekanismin niin sanottua yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä noudattaen valtionpäämiesten päätöksellä Eurooppa-neuvostossa.
Perustuslain pikamuutokset ovat tuttuja diktatuureista. Harvemmin niihin törmää vakiintuneissa demokratioissa. Näin ohut on Euroopan unionin oikeusperusta, kun suurten pankkien omistajien edut vaativat jäsenmaiden yhteisvastuun kasvattamista ahneiden ja vastuuttomien liikepankkien pystyssä pitämiseksi.

Edustaja Mustajärvi ruoti puheenvuorossaan erinomaisesti tämän artiklamuutoksen pohjalta EU:n rakenteiden ulkopuolelle perustettavan osakeyhtiön mittavia erioikeuksia ja ylikansallista valtaa jäsenmaiden päätöksenteon yli. Yhtiön, tuon pankkitukilingon, tehtävänä on jakaa rahaa ylivelkaantuneille maille pankkien pelastamiseksi. Se on sen yksinomainen tehtävä. 

Suomen osuus yhtiön 700 miljardin osakepääomasta on 12,8 miljardia - tämä kaikkien tähän saakka tehtyjen sitoumusten lisäksi. Nämäkään panokset eivät riitä torjumaan Espanjan ja Italian maksukyvyttömyyden eurolle ja Euroopan rahaliitolle luomia paineita. 

Niinpä Ekp onkin vaatinut euromailta osuuksien tuntuvaa kasvattamista.
Hallituksen esitys on sitomassa Suomea yhä syvemmälle vastaamaan muiden jäsenmaiden ja suursijoittajien veloista ja riskeistä. Suomelle on luvassa lisää maksettavaa, lisää yhteisvastuuta. Se on sitä yhteisöllisyyttä, jota hallituspuolueet ohjelmassaan haluavat lisätä.

Meille vasemmistoliiton kansanedustajille ei tuota vaikeuksia hylätä tätä esitystä. Olemme jo ilmaisseet aiemmin vastustavan kantamme vakausmekanismiin. Ryhmämme selvä enemmistö äänesti myös Lissabonin sopimuksen hyväksymistä vastaan. Vasemmistoliiton periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma määrittelevät puoleen EU-kriittisen linjan. Se on sopusoinnussa eurooppalaisen vasemmiston ja Euroopan ammattiyhdistysliikkeen linjausten kanssa. Haastamme kapitalismin, vastustamme pankkien vallan kasvattamista, sisäisen devalvaation leikkauspolitiikkaa, palkkojen jäädyttämistä ja julkisten palvelujen rapauttamista. Vastustamme liittovaltiokehitystä oman periaateohjelmamme mukaisesti.

Pankit ovat saaneet kasvattaa valtaansa uusliberalismiin vihkiytyneiden poliitikkojen hallitusten avustuksella. Niistä on tullut mahtitekijä, jonka armoilla poliitikot toimittavat rahansiirtojen rutiineja ja saarnaavat veronmaksajille vastuunkannon ja uhrausten välttämättömyyttä. Tässä menossa emme ole mukana. Vasemmistoliiton periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma asettavat lisäksi tiukan vaatimuksen: Euroopan unionin perussopimuksia muutettaessa tai uudistettaessa Suomessa on käytettävä aina neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Tässä on riittävästi eväitä vaatia hallituksen esityksen hylkäämistä ja äänestää "ei" perustuslain pikamuutoksille.

Tämä esitys sivuaa siinä määrin myös Suomen perustuslakia, että esitän, että perustuslakivaliokunta tutkii esityksen perustuslainmukaisuuden, toisin sanoen esitys lähetetään myös perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten.

.................................

Miapetra Kumpula-Natri /sd: 

Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu debatin aikana paljon ehkä perustavanlaatuisista EU-kysymyksistä, ja niistä on hyväkin aina puhua. Yksi tärkein niistä on demokratia...

Pentti Kettunen /ps: 

Herra puhemies!.. Perussuomalaisten valiokuntaryhmät tulevat olemaan valiokuntakäsittelyssä kriittisiä ja vastustamaan Suomen osallistumista näihin unionin vakausvälineisiin. Olen mielenkiinnolla seurannut tässä eduskunnassa ja tässä istunnossa keskustan ja sosialidemokraattien kiemurtelua näissä EU-asioissa...

...Sosialidemokraatit pelastivat suuren vaalitappionsa hämäämällä äänestäjiä lupaamalla annettaville rahoille ja lainoille vakuuksia. Minun arvioni mukaan sosialidemokraatit ilman tätä vakuuskeskustelua olisivat menettäneet kansanedustajan paikkoja ainakin viisi lisää niiden menetettyjen lisäksi, mitä meni.

Nyt sosialidemokraateille on tullut lupauksien lunastamisen aika. On mielenkiintoista seurata, millaisia vakuuksia sieltä tulee...

......................

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! ...Kokoomus on tämän syksyn aikana saanut julkisuutta pyrkiessään kieltämään pikavipit niiden kansalaisille aiheuttaman velkakierteen vuoksi... Euroopan vakausvälineessä EVM:ssä on lähes kaikki samat piirteet kuin pikavippitoiminnassa. Yli varojensa elävät maat ottavat ja heille jopa tuputetaan pikavippejä entisten vippien maksamiseen ilman että ne suostuisivat itse laittamaan talouttaan kuntoon. Tästä esimerkkinä vaikkapa Kreikka. 

Yksi olennainen ero pikavippitoiminnan ja EVM:n välillä kuitenkin on: maksumiehen rooli on EVM:ssä yhteisvastuullinen kaikkien euromaiden kesken Suomi mukaan lukien. Suomi onkin hyvin valmistautunut tähän maksumiehen rooliinsa korottamalla jo väliaikaiseen rahoitusvakausvälineeseen ERVV:hen antamiaan takauksia 8 miljardista 14 miljardiin.
EVM-sopimuksen allekirjoittaminen siinä muodossa kuin se tuossa sopimusluonnoksessa on, on kansalaisten kannalta paljon vaarallisempi asia kuin pikavipit. 

Loppujen lopuksi kansalainen voi itse päättää siitä, ottaako pikavipin. 

Allekirjoittamalla EVM-valtiosopimuksen Suomineito voi vain sivusta katsoa, kun sen kukkarolla käydään. Siihen eivät kansalaiset voi vaikuttaa. Ja ylipäätään, mihin me tarvitsemme EVM:ää? Jos kaikki euromaat noudattaisivat niitä sopimuksia, jotka ne ovat itse hyväksyneet ja allekirjoittaneet, EVM:ää ei tarvittaisi ollenkaan. 

Toivoisin tässä EVM-asiassa kokoomukselta yhtä räväkkää ja saman sisältöistä esiintuloa kuin halutessaan kieltää pikavipit. (Ben Zyskowicz: Onko edustajalla keino, jolla ne saataisiin taannehtivasti noudattamaan näitä sopimuksia?)
Mika Niikko /ps: 

Arvoisa puhemies! ... EU:n tasolla pelataan kuitenkin täysin eri säännöillä kuin reaalimaailmassa. Taloutensa sotkeneille kriisimaille annetaan lainoja, joista ne eivät tule selviämään, tämän me kaikki tiedämme. Tällainen lainottaminen on mahdollista ainoastaan siten, että hallitus marssii kansalaisten lompakolle ja ottaa heidän rahansa kysymättä, mitä mieltä he siitä ovat.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen ajama linja EVM:n kohdalla on Suomen edun vastaista. Olemme yhä enenevässä määrin sitoutumassa osaksi kokonaisuutta, jossa määräysvalta taloudenpidostamme siirtyy tahoille, jotka eivät ole kyenneet kantamaan vastuuta tähänkään saakka eivätkä ole toimineet eivätkä tule toimimaan yhteisten, sovittujen ehtojen mukaisesti. 

Näillä ja täällä kuullun perusteella onkin helppo yhtyä täällä esitettyihin toiveisiin siitä, että tämä lakialoite kuopataan viimeistään valiokunnan käsittelyvaiheessa.
Eero Lehti /kok : 

Arvoisa herra puhemies! ... Minun on vaikea uskoa, että Kreikan hallitus, joka velkaantui, olisi tehnyt sitä vahingossa. Kirjanpitoa on väärennetty. Mutta yhtä vaikeaa minun on uskoa sitä, että lainoittajat, jotka ovat lainoittaneet Kreikkaa tavalla tai toisella, eivät olisi olleet ainakin suunnilleen tietoisia siitä, minkälainen Kreikan kokonaistaakka velallisena oli ja mitä itse asiassa seuraisi, jos Kreikka ei pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan. Taustalla oli varmaan se, että yhteinen valuutta on se väline, jolla vastuu saadaan hajautettua ja pääoman sijoittaja saa rahansa takaisin...

Lea Mäkipää /ps: 

Arvoisa puhemies! ... sanon tässäkin, että meitä viedään kuin pässiä narusta. Kun täällä hallituksen esityksessä mainitaan, että perussopimukseen ehdotettu lisäys ei itsestään merkitse mekanismin perustamista, vaan siitä on tehtävä erillinen sopimus, näin se on, mutta jos me tämän sopimuksemme hyväksymme, niin täällä jo kädet syyhyävät, että tästä eteenpäin toimitaan. Tämä johtaa vääjäämättömästi, uskokaa tai älkää, liittovaltion syntymiseen. Sitäkö te haluatte? Meillä ei ole mitään sanottavaa, päätösvalta viedään. 

Mutta jos te näin sinisilmäisiä päätöksiä olette tekemässä, niin uskallan väittää, että muutaman vuoden kuluttua monen silmät ovat punaisina, niin vasemmalla kuin oikeallakin laidalla olevien edustajien.

.................................................

Ben Zyskowicz /kok: 

Arvoisa herra puhemies! ...jos Kreikka tai jokin muu euromaa menisi hallitsemattomasti maksukyvyttömäksi, siitä seuraisi lähinnä pankkijärjestelmän kautta sellainen yleiseurooppalainen taloudellinen kriisi, että siitä kärsisi myös Suomi...

Ville Vähämäki /ps: 

Kunnioitettu puhemies! ... Tätä EVM:ää on käsitelty muun muassa tässä U 6/2011 sopimusluonnoksessa. Tässä ihmettelen sitä seikkaa, kun tästä on olemassa vain englanninkielinen sopimusluonnos. Miten iso asia tämä Suomelle onkaan, ja tästä on todellakin saatu aikaiseksi vain englanninkielinen sopimusluonnos. Onko tämä hyvän hallinnon mukaista käsittelytapaa? En voi tätä asiaa käsittää, miksi näin tehdään. Koettakaa nyt saada tästä suomenkielinen sopimusluonnos aikaiseksi...

... Muun muassa tämä, että jäsen ei vapaudu maksuvelvollisuudestaan, vaikka siitä tulisi EVM:n tuen saaja, on hyvin mielenkiintoinen seikka. En voi tällaista asiaa käsittää, miksi tämä on tänne laitettu.

Etenkin se seikka, että EVM:n hallintoneuvosto voi omalla päätöksellään päättää lähteä muiden jäsenvaltioitten kassalle, nostaa omaa pääomaansa, niin tässähän tullaan ohittamaan aivan täysin kansallinen päätöksentekokyky. Ei tämä näin voi olla mahdollista. 

En tätäkään pysty käsittämään, miten tämän annetaan mennä läpi ilman isompaa julkista keskustelua.

Sitten tämä seikka, kun tässä sopimuksessa ollaan luomassa EVM:stä itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka on täysin koskematon, EVM:ää ei voi haastaa oikeuteen missään jäsenvaltiossa, niin onhan tämä ihmeellinen asia. Käytännössä EVM:n toimitiloihin ei pääse. Sieltä ei voi hakea mitään dokumenttia, jos se ei siihen lupaa myönnä.

Kaiken kaikkiaan tämä on hyvin epämiellyttävä sopimus ja tätä näin täällä ollaan viemässä eteenpäin. Kyllä tämä vähän huonolta tuntuu. Ei tämä kyllä Suomen etu voi missään nimessä olla, että tätä näin vähällä käsittelyllä viedään eteenpäin. Ei minulla muuta.
Vesa-Matti Saarakkala /ps: 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tästä salin tämän hetkisestä koostumuksesta ja siitä, että edustajia ei juuri ole paikalla, huomaa, että tämä on varsin kiusallinen kysymys, mitä me nyt täällä käsittelemme, hyvin monille tahoille. Oikeastaan perussuomalaiset on puolueena ainut, jolla on puhtaat näpit tässä tilanteessa. On tietysti myönteistä, että keskustaltakin nyt kriittisyyttä on tilanteeseen löytynyt.

Mutta se, mikä ei ole myönteistä, on se, että hallitus ei edelleenkään mieti muuta vaihtoehtoa. Meillähän on tilanne, että nämä vakausmekanismit voivat vielä kaatua. 

Kreikka todennäköisesti kaatuu, ja voi aivan hyvin olla, että tämä rahoituspakettikin, jota Kreikalle hallitus on ajanut, saattaa kaatua. 

... ei mitään helppoja vaihtoehtoja ole. Ainakin minulla on luottamus suomalaiseen koulujärjestelmään. Meillehän on kaikille varmasti tunnettua se, että meillä on suhdannevaihtelut yhteiskunnassa, ja jos niitä väen väkisin lähdetään estämään tällaisella politiikalla, mitä Euroopassa on lähinnä EU-olosuhteissa harjoitettu, niin siitä seuraa juuri tällainen kriisi. Ja nyt sitten ollaan tässä äärellä. Ne, jotka ovat tätä EU-politiikan suuntaa ja ylipäätään EU-jäsenyyttä olleet kannattamassa, euro mukaan lukien, kyllä kantavat vastuun.

Myös tällainen päätöksenteon hajauttaminen, mitä tässä ikään kuin liittovaltiokehityksessä on mukana, on kyllä johtanut aina tähän asti pääomien keskittymiseen. 

Eli tähän asti tuloerot ovat kasvaneet tällä harjoitetulla politiikalla. Mitä syvemmälle mennään integraatiokehitykseen - ja voidaan puhua niin sanotusti hajautetusta päätöksenteosta, jota on kansalaisen entistä vaikeampi paikantaa - niin se johtaa pääomien keskittymiseen pitkällä aikavälillä. 

Tämän historia osoittaa. Ja koska me paljolti kansanvallan kautta kontrolloimme pääomia, me pystymme verottamaan - joku kutsuu sitä sosialisoinniksi, minun mielestäni verotus on positiivinen asia, kun sitä oikein harjoitetaan - ja niillä verovaroilla luodaan niitä edellytyksiä ihmisille, niitä mahdollisuuksien tasa-arvoisuuksia, joiden avulla sitten ihmiset pystyvät itse luomaan hyvinvointia.

Kyllä kokoomuksen linja on sellainen, että minä varoittaisin nyt niitä kansalaisia, jotka ikään kuin ajattelevat ja vähän pelkäävätkin, että miten sen minun omaisuuteni nyt käy, sen minun taloni ja näin, jos rysähtää - mutta kun oikea vastaus on, että kun rysähtää. 

Nyt on kysymys siitä, meidän tulevien sukupolvien asiasta, mihinkä liekaan heidät tässä pannaan...

Keskustelu päättyi.

(Lainaus päättyy.)