Ruotsalaispäättäjiä käännytetään liittämään jo EU:ssa mukana oleva Ruotsi euro-rahaunioniin sivupolkua pitkin, vakaussopimuksen kautta.
Ajatus on herättänyt vastustusta.
Samat tutut väitteet, joita olemme nähneet Suomenlahden tällä puolella, ovat ylipuhujilla käytössä.
Svt.se:n Aktuellt-uutislähetys alkoi 24.1.2012 säväyttävästi:
"Tänään EU:ssa on ollut riitaa (bråk) siitä, kuka saa osallistua EU-kokouksiin. Tänään valtiovarainministerit pitivät kokoustaan euron vakaussopimuksesta (Europakten) saadakseen euroalueen taloudet järjestykseen", uutisankkuri sanoi.
Riitely on tuttu teema EU-uutisoinnista Suomessa.
Meillä uutisoitiin hartaasti häpeällisestä skismasta, joka aiheutui päättävissä ytimissä sijaitsevien EU-pöytien lautasten määrästä.
Riitelyaiheen avulla vakavammat EU-ongelmat, perustuslain muutokset ja työttömyys, pyyhkäistiin vuosiksi sivuun.
Aktuelltin uutisen kannalta yhdentekevä riitelyteema on ilmeisesti lyöty lukkoon jo ennen jutun tekoa.
Toimittajan epäkiitolliseksi tehtäväksi jää hoitaa haastattelu niin, että se näyttäisi vastaavan otsikkoa.
Studioon on pyydetty haastateltavaksi Vänsterpartiet'in (Vasemmistopuolueen) Jonas Sjöstedt vakaussopimukseen liittymisen vastustajana.
Pöydän toisella puolella Ruotsin hallituksen toinen valtiovarainministeri, Jan Björklund (Folkpartiet), puhuu sopimukseen menon puolesta.
Jan Björklund saa ensimmäisenä suunvuoron ja kertoo vahvimmaksi liittymissyykseen Ruotsin työllisyyden ja hyvinvoinnin olevan sidoksissa muun euroalueen tilanteeseen.
"Ruotsi menettää ja häviää, jollemme liity vakaussopimukseen", hän sanoo.
Jonas Sjöstedtin vastaus on:
"Ruotsin kansa on äänestänyt sitovan päätöksen olla liittymättä euron valuuttaunioniin sekä keskusjohtoiseen talouteen, joka tulee samassa paketissa euron vakaussopimuksen mukana."
Seuraa insertti, jossa mikään ei nähtävästi ole sattumaa, vaikka kamera heittelehtii ja kuvausjälki on ankeaa.
Ollaan Kreikassa, aiheena etelän eurovaltioiden holtiton taloudenpito.
Ratkaisuksi kerrotaan euroalueen vakausväline (EVM).
Näytetään sumuista nimilistaa. Kreikka on juuri julkaissut pitkän listan varakkaista kansalaisistaan, jotka ovat pimittäneet 140 miljardia euroja veroja. Palkansaajat ja eläkeläiset joutuvat maksamaan kiltisti kaikki verot, joilta vauras väki välttyy.
Kamera siirtyy kuvaamaan Brysselissä juuri kokoontuvaa valtiovarainministereiden joukkoa, jonka kerrotaan ahkerasti ponnistelevan neuvottelupöytien ääressä pelastavan vakaussopimuksen (ESM) synnyttämiseksi.
"Jos vakausväline toimii, euromaiden taloudet saadaan tasapainoon ja Kreikan tapaiset katastrofit ovat pelkkä muisto", toimittaja kertoo pehmeällä äänellä.
Tanskan valtiovarainministeri Margarethe Vestager pitää haastattelussa hyvänä juuri kuulemma tapahtunutta vakausmekanismi-sopimuksen luonnosesityksen allekirjoittamista. Hän sanoo uskovansa hankkeen velvoittavan allekirjoittajia ja toimivan hyvin, ja kävelee nopeasti kameran ulottumattomiin.
Tulee mieleen, että mahtaako mitään lopullista olla allekirjoitettavana noissa ikuisissa huippukokouksissa vielä pitkään aikaan. Ministerien kokouksia pidetään tiuhaan tahtiin Brysselissä. Mitään lopullisesti sitovaa ei tunnuta saavan aikaan.
Onko tämä sitä pienten askelten toimintaa, jossa todellisuutta väritetään ja jäsenvaltioden äänestäjäkuntaa mukautetaan kiristyvään tilanteeseen?
Meille kuitenkin Suomessa ovat tiedotusvälineet jo kertoneet, että Suomi on saanut EVM-vaatimuksensa läpi ja Jutta Urpilainen on sankari.
Aktuelltin uutisinsertissä euron vakaussopimus esitetään kaikkia euromaita velvoittavana, kaikille samat säännöt asettavana näppäränä mekanismina, jonka kirjainyhdistelmä (ESM) "kannattaa nyt painaa mieleen".
Vakausmekanismin kerrotaan astuvan voimaan, jos ministerit allekirjoittavat viikon päästä seuraavassa huippukokouksessa paperit.
Jos asiasta ei olisi lainkaan perillä, videoksi rakennettu propagandapätkä hauskoine värikkäine ympyröineen ja kansallisine lippuineen vaikuttaisi uskottavalta.
Tekstipalkeissa lukee kannatettavia asioita:
"Yhteiset tiukat budjettisäännöt." "Alijäämät eivät saa ylittää 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta."
"Ongelmiin joutuneet valtiot saavat 500 miljardin euron rahastosta apua." "Hätätapauksissa 85 prosentin enemmistöpäätös riittää rahan myöntämiseen tarvitsevalle valtiolle."
"Jos valtio ei noudata sääntöjä, se vedetään EU-tuomioistuimeen, ja se menettää eurotukensa."
Ja, "Kreikasta tulee vakausvälinerahaston ensimmäinen asiakas."
Onko se julkista tietoa jo meillä?
Insertti jatkuu EU-kokouksen osanottajien parissa Brysselissä. Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg vastailee juonnon mukaan miellään kansainvälisen median kysymyksiin. Borgin kuullaan kertovan englanniksi tuttua tarinaa Kreikan epäonnistuneista rakenteellisista ja veropoliittisista uudistuksista.
Borg pitää Kreikan kyvyttömyyttä noudattaa uudistuksia (eli niukkuustyranniaa, joka vieläkin totaalimmin jättää kansalaiset ilman terveydenhoitoa, lämmintä vettä ja ruokaa) ainutlaatuisen harvinaisena ilmiönä.
"Avoimeksi kysymykseksi jää silti, saako Anders Borg vastaisuudessa osallistua tähän valtioiden väliseen euroyhteistyöhön huippukokouksissa", toimittaja äkkiä sanoo, kun komean valtiovarainministeri Borgin liikkeitä seuraillaan.
Kotikentälle Ruotsissa yritetään valaa huolestuneisuutta osallistumismahdollisuuksista päättäviin ytimiin ja keskeisiin pöytiin.
Jospa Ruotsi ei saakaan olla mukana näissä itsevarmoissa piireissä, joissa tehdään kriisit iäksi poistavaa euroalueen yhteistyötä tehokkaan vakausmekanismin avulla?
Kamera siirtyy näyttämään valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen hymyileviä kasvoja ja hohtavan harmaasävyiseen jakkupukuun verhottua olemusta kokouksen tauolla. Hymy näyttää hätkähdyttävältä, koska Suomen tiedotusvälineissä valtiovarainministerimme on näytetty vain vakavana viime aikoina.
Ruotsi on jo EU:ssa, muttei eurossa, ja uutisessa käytetään räväkästi sekaisin käsitteitä eurosopimus, valuutta- ja taloussopimus, vakaussopimus, talouden sääntelytoimet ja euroalueen yhteistyö. Mahtavatko ruotsalaiskatsojat saada niistä mitään selvää?
Toimittaja kertoo että valtiot saavat osallistua euroalueen yhteistyöhön vain suostumalla sitoutumaan muutamiin (vakausmekanismi-) sopimuksen sääntöihin. "Ruotsin oppositio kuitenkin varoittaa hallitusta sitoutumasta mihinkään, sillä se olisi ensimmäinen askel kohti euroalueen valuuttaunionia, josta ruotsalaiset jo äänestyksellään kertaalleen kieltäytyivät", toimittaja sanoo insertin päätteeksi.
Kamera palaa studioon, jossa euromyönteiseltä Jan Björklundilta (FP) kysytään jälleen ensiksi, vaikka olisi toisen haastateltavan vuoro aloittaa, jos Sveriges television tiedotusvälineenä kunnioittaisi tasapuolisuutta. Kysymys Björklundille:
"Ruotsihan jo noudattaa kaikkia euron valuuttasopimuksen (Europakten) säännöksiä. Mitä Ruotsi voi saada lisää liittymällä EMU:uun ja vakausvälineeseen?"
Jan Björklund vastaa:
"Ruotsi on yksi harvoista valtioista, jotka täyttävät EMU-vaatimukset. Me otimme ne käyttöön jo 90-luvulla. Me saamme lisää vaikutusvaltaa euroalueen talouden ja politiikan sääntöjen laadintaan. Volvolla, Ericssonilla ja muualla ollaan riippuvaisia siitä, että puhelimet soivat ja päivittäin tulee tilauksia. Olemme vientikaupasta riippuvaisia, siitä, että Euroopassa ostetaan meidän tuotteitamme. Meille tulee joukkotyöttömyys, jos tuotteemme eivät mene kaupaksi. Jos Euroopalla menee huonosti, myös Ruotsilla menee huonosti. Olemme riippuvaisia toisistamme ja siksi on oltava mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän elämäämme."
Toimittaja kääntyy euron vastustajan, Vasemmistopuolueen Jonas Sjöstedtin puoleen.
"Miksi et halua olla mukana tässä, etkä halua tarttua edes mahdollisuuteen olla mukana vaikuttamassa, jos Ruotsi kerran jo läpäisee kaikki vaatimuksetkin?"
Jonas Sjöstedt sanoo:
"Tämä euroalueen yhteistyösopimus, (Europakten), tarkoittaisi, että luovutamme vallan talouspolitiikastamme EU-komissiolle ja EU-tuomioistuimelle. Valta luovutetaan kansalaisten valitsemilta henkilöiltä ja elimiltä henkilöille, joita ei ole valittu demokraattisen äänestysmenettelyn avulla."
"Tällaiseen vallankäyttöön ei voi lainkaan vaikuttaa. Kyseessä olisi demokratian keskeisestä periaatteesta luopuminen."
"Lisäksi, tulisimme hyväksyneeksi itsellemme politiikkavalinnat, jotka ovat täydellisesti muualla epäonnistuneet ja pakottaneet miljoonat ihmiset Euroopassa köyhyyteen ja työttömyyteen. Tähän ongelmaan ei ole lainkaan korjaavasti puututtu."
"Eikä vähiten tärkeä seikka ole se, että olemme kansanäänestyksellä kieltäytyneet liittymästä euroon. Kansalaiset eivät halua luopua hyvinvointipolitiikasta, riskeerata työllisyyttä, eivätkä luovuttaa valtaa EU:lle."
"Nyt Jan Björklund haluaa meidän liittyvän euron rahaliittoon osallistumalla ensin vakaussopimukseen (Europakten), ja siihen on vain yksi syy. Jan Björklund haluaa vaivihkaa viedää Ruotsin EMU-rahaliiton jäsenyyteen takaoven kautta."
Toimittaja kysyy Jan Björklundilta, onko kyseessä tosiaan Ruotsin muilutus euroon vaivihkaa sivureittiä pitkin.
"Ei suinkaan. On monia maita, jotka menevät mukaan vakausyhteistyöhön (Europakten) liittymättä euroon. Kuulimme juuri Tanskan valtiovarainministeriä insertissä. Ei Tanskakaan ole eurossa. He kuitenkin menevät yhteistyöhön (vakausvälineeseen?) mukaan, koska se on hyväksi Tanskalle ja Euroopalle", Björklund sanoo.
Painostuskeinona on siis Tanskan esimerkki. Suomen arveluttavassa EMU- ja EU-propagandassa käytettiin aikanaan Ruotsia. Suomessa nostettiin kaapista myös Venäjän pelko.
Toimittaja palaa otsikkonsa teemaan ja muistuttaa, ettei Ruotsi ilmeisesti saa olla toistaiseksi mukana euroalueen yhteistyöpöydissä taysin valtuuksin, koska valtio ei ole eurossa. "Kuinkas silloin siellä mitään vaikutetaan?"
"Juu, me emme ole täysivaltaisia jäseniä", Jan Björklund (FP) myöntelee.
"Muut maat, jotka ovat rahaliitossa, käyttävät suurempaa valtaa. Mutta toki me itse päätämme milloin euroon liitymme. Ehkä joskus tulevaisuudessa...", Björklund sanoo.
Toimittaja jatkaa edelleen huippukokouksiin osallistumisesta kuin se olisi osoittautunut uhatuksi. Mitään näyttöä ei esitetä sen tueksi, että Ruotsi ei pääsisi neuvottelupöytiin. "Miten voimme vaikuttaa euroalueella, jos emme saa edes osallistua heidän kaikkiin huippukokouksiinsa?", toimittaja kysyy.
Jan Björklund esittää erikoisen selvityksen:
"Juuri nyt keskustelemme Brysselissä vaikutusvaltamme asteesta. Joidenkin valtioiden mielestä meillä pitäisi olla vaikutusvaltaa, ja jotkut, kuten Ranska, ovat sitä mieltä, että valtaa meillä tulisi olla vähän."
Sivumennen, totuushan on se, minkä Björklundkin tietää, vaikka jättää sanomatta, että suuret valtiot käyttävät EU:ssa määräenemmistövaltaa. Pienillä valtioilla ei ole kuin valtion väestön lukumäärään perustuva melko mitätön puhevalta.
Valtaa vähentävä tekijä on ennen kaikkea, että kokousten ja jopa Euroopan parlamentin asialistat tuodaan eteen suurten valtioiden yläpuolelta olevalta läpinäkymättömältä elimeltä.
Tosiasiassa suuret valtiot Saksa ja Ranska ovat kulissien takana kiinteästi vaikuttamassa myös näihin yläpuoleltaan tuleviin esityksiin.
Jan Björklund jatkaa: "Mutta vaikutusvaltaa meillä on enemmän, jos olemme mukana euroyhteistyössä (vakautusmekanismissa). Jos, taas, huippukokouksissa Ruotsin lipun vieressä on tyhjä tuoli, silloin meillä ei ole lainkaan vaikutusvaltaa."
Kaikki ymmärtävät tämän. Kuva jää jokaisen katsojan mieleen.
Kysymys osoitetaan Jonakselle (Vas.): "Miten lainkaan uskallamme jäädä ulkopuolelle tästä?
Eikö ole selvää, että me olemme jo ulkopuolella joka tapauksessa, jos Ruotsi ei osallistu euroyhteistyöhön (vakautussopimukseen), eihän meillä nyt ole siis yhtään mitään sananvaltaa mihinkään...?", toimittaja huolestuneena sanoo.
Jonas Sjöstedt saa puhua tällä kertaa pitempään :
"Se, mihin Jan haluaa Ruotsin liittää, on syvä kriisi, täydellinen taloudellinen hajoaminen ja epäonnistuminen. Me voisimme kiittää Ruotsin kansaa, joka oli niin viisas, että äänesti kieltävän kannan. Nyt Ruotsi kuitenkin halutaan sitoa talouspolitiikkaan, joka joka ei toimi."
"Euroalue lepää sen periaatteen varassa, etteivät pankit kanna yritysriskejään, ne lunastetaan vahingoittumattomina ongelmistaan yhteiskunnan varoin. Pankeille turvataan liikevoitot kaikissa tapauksissa, mutta tappioitaan ne eivät joudu kärsimään."
"Euroalueen raha- ja taloussopimus rakentuu kovalle julkisen talouden leikkauspolitiikalle, joka koskee kipeimmin tavallisiin ihmisiin (vanliga människor). Se perustuu suurelle työttömyydelle samalla, kun pankit ja sijoituksilla uhkapelaavat spekulantit päästetään kantamasta tappioitaan."
"Euro on osa ongelmaa. Euro on ollut osallisena luomassa kriisiä, ja nyt Ruotsi halutaan sitoa nimenomaan tähän epäonnistuneeseen talouspolitiikkaan."
Jonas Sjöstedt päättää sanomalla:
"Jan Björklund, sinä olet Ruotsin toinen valtiovarainministeri, sinulta on kerrassaan vastuutonta olla kunnioittamatta kansanäänestystä."
Jan vastaa pyrkimällä esittämään kriisin virheellisesti muutamaan ongelmavaltioon rajoittuvana, ohimenevänä, itseaiheutettuna ilmiönä.
Näinhän tekevät edelleen lähes kaikki omat suomalaiset ministerimme, suurin osa pankkiasiantuntijoita, toimittajia ja talousihmisiä sekä lähes kaikki kansanedustajamme. Näin kuvittelee suuri osa Suomen kansasta.
Kaavaan kuuluu paisutella holtitonta käytäntöä kriisimaissa, jonka parantavaksi lääkkeeksi pysyvä vakausmekanismi esitetään.
Todella vakuuttavalta saattaa vaikuttaa asiaan perehtymättömistä ruotsalaisista toinen valtiovarainministeri Jan Björklund sanoessaan:
"Jonas Sjöstedt. Vaikeuksissa ovat Kreikka, Italia ja muutama muu valtio, jotka ovat itse saattaneet itsensä vaikeuksiin elämällä voimakkaasti yli varojensa. Eurooppalainen yhteistyö hoitaa kriisin kuntoon. Jos kaikki Euroopan maat ajattelevat hoitavansa vain omat asiansa ja vähät välittävät muista, emme pääse kriisistä."
Euron puolestapuhuja ministeri Jan Björklund kertoo jälleen vahvan kielikuvan, jonka kouluttamatonkin ymmärtää.
"Meidän on tehtävä yhteistyötä enemmän Euroopassa, jossa on vain noin puolet Kiinan asukasmäärästä. Meillä on kuitenkin 45 valtiota. Jos kaikki hoitavat vain omat asiansa, eivätkä tee yhteistyötä, eivät tämän maailmankolkan asiat ratkea erityisen hyvin."
Kiinaa ovat myös suomalaisministerit kuten, Matti Vanhanen, pitäneet julkisuudessa esimerkillisenä valtiona.
Ministeri jatkaa nöyryytyksen sävyisellä mielikuvalla.
"Voimme ehkä tarjota hauskannäköistä Ruotsin kotiseutumaisemaa ja maaseutua rikkaille kiinalaismatkailijoille, jotka tulevat tutustumaan historiaan. Mutta, jos haluamme kriisistä eroon, meidän on tehtävä yhteistyötä, ja eurooppalainen taloussopimus (vakausväline) on juuri tällaista yhteistyötä, jonka me ansaitsemme."
Jonas Sjöstedt vastaa asiapohjalta:
"Totuus asiassa on, ettei ole lainkaan kyse mistään yhteistyöstä, vaan puhtaasti keskushallintoon alistumisesta. Luovutamme vallan keskusjohtoiselle hallinnolle, byrokraateille ja virkamiehille, joiden ei tarvitse kantaa vastuuta toimistaan ja, joita ei voi erottaa viroistaan. Sinä haluat meidän menevän mukaan poliittiseen ja taloudelliseen sopimukseen, jonka jälkeen kansalaiset eivät enää voi valita mitään muuta hallintotapaa."
Toimittaja huomauttaa Vasemmistoliiton Jonas Sjöstedtille, että asettuessaan kielteiselle kannalle hän toimii samoin kuin useat konservatiivit.
Miltä vasemmistopoliitikosta tuntuu joutua samaan leiriin oikeiston kanssa?
Jonas S. on varustautunut kysymykseen:
"Sokea kanakin voi löytää joskus jyvän."
Hän varoittelee demokratian menettämisestä, ja kertoo, että vientiä tukevaa talouspolitiikkaa on mahdollista tehdä ilmankin tuhoisaa eurosopimusta.
"Kansalaisten on ymmärrettävä, että meidät voidaan euron vakaussopimuksen jäseninä asettaa suuriin sanktioihin ja sakkorangaistuksiin, jos emme noudata niukkuustyrannian ja julkisen sektorin leikkausten pakkopaitaa ja sopimusehtoja budjettialijäämästä."
Toimittaja alkaa lopetella haastatteluaan.
Euroon menoa kannattava Jan B. toistaa väitteitä pöydistä ja vaikutusvallasta ja lohkaisee lopuksi jotain unohtumatonta:
"Jollemme istu siellä keskeisten pöytien ääressä, me voimme joutua ennen pitkää päivällisateriaksi ruokalistalle."
Onko teillä kummallakaan ehtoja, euron vakaussopimukseen suostumisen suhteen, toimittaja kysyy.
Jan B:
"No, en nyt haua asettaa mitään edellytyksiä. Asiat näyttävät olevan hyvällä mallilla nyt. Mukana eurossa olevat valtiot ovat jo saaneet tiukemmat säännöt... (talouskurin, julkisen sektorin leikkaukset)."
Jonas Sjöstedtillä ei ole aikomustakaan suostua millään ehdoilla viemään joukkojaan euro- tai vakaussopimushankkeeseen: "Vasemmistoliitto kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta eikä harkitsekaan sopimukseen menoa."
Lähde:
Svt.se Aktuellt-uutisvideo on nähtävissä 31.1.2012 saakka.
http://svtplay.se/v/2686560/aktuellt/24_1_21_00_-_textat?cb,a1366518,1,f,-1/pb,a1366516,1,f,-1/pl,v,,2690001/sb,p102536,1,f,-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti