keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Aatteellisista syistä tapahtuvaa julkisen sektorin alasajoa ei pidä naamioida vastuulliseksi talouspolitiikaksi.

Julkisuudessa on nostettu vastuullisen talousajattelun itsestäänselväksi ihanteeksi uuden, tiukemman vakaussopimuksen kannattaminen ja julkisen sektorin armoton leikkaaminen.
Pienet budjettialijäämät ja pieni julkinen velka eivät kuitenkaan ole vastuullista talouspolitiikkaa.
Vakaussopimuksen kannatus kumpuaa rahatalousjärjestelmän rakenteiden väärinymmärryksestä.

Yle Ykkösen aamu-tv:n keskusteluohjelmassa Jälkipörssissä puhutaan ohjelmasivun mukaan eurokriisistä ja presidentin vienninedistämispyrkimyksistä.
Finanssialan keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi, Nordean yksikönjohtaja Leena Mörttinen ja Kauppalehden uutispäätoimittaja Arno Ahosniemi pudottelevat puheessaan toimittaja Heikki Ali-Hokan johdolla suurinumeroisia eurolukuja, joissa on niin monta nollaa, ettei toimittaja pysy laskuissa mukana.
Se herättää vain hilpeyttä.
Edellisenä päivänä (23.1.2012) Suomen pääministeri kävi toimittaja Ali-Hokan mukaan Brysselissä valtiovarainministerien kokouksessa, jossa "päätettiin Suomen eduksi EVM:stä", pysyvästä vakausvälineestä.
Sijoittajaeliittiä edustavat jälkipörssiläiset ovat tyytyväisiä.
Arno Ahosniemi sanoo: "Kun rahaa pitää (Suomen valtion kassasta) tulevaisuudessa nopeasti saada EVM:n avulla käyttöön (kriisiin vetoaminen mahdollistaa poikkeusmenettelyn), sitä ei mikään änkyrävaltio (ei edes Suomen eduskunta) pysty estämään. Tämä meni just niinkuin pitikin".

Pia-Noora Kauppi kiittelee valtiovarainministeri Jutta Urpilaista hyvästä asioiden hoidosta:
"Tämä ratkaisu oli parempi kuin alkuperäinen. Nyt EVM:n toimintakyky on parempi ja saadaan rahat liikkeelle helpommin".

Saksa ja Ranska ovat esittäneet uuden vakaussopimuksen hyväksymistä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa.
Uusi vakaussopimus kiristäisi jo ennestään tiukkoja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja.
Erityisesti julkisen sektorin alijäämä on pakotettava tiukoin supistuksin ja leikkauksin 0,5 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.
Jos niukkuustyranniassa epäonnistutaan, jäsenvaltio joutuu toteuttamaan Euroopan unionin komission määrittämää talouspolitiikkaa.
Painajaismaisen sopimusluonnoksen mukaan valtio voi vapautua komission ohjauksesta vain, jos eurovaltiot päättävät vapauttaa syytteenalaisen maan määräenemmistöpäätöksellä.

Jälkipörssiläiset ovat ilmiselvästi perehtyneet uusiin sopimusehtoihin ja ilmaisevat huolestuneisuutta "kasvun unohtamisesta".
Niinpä. Miten kurjuuteen pudotetusta keskiluokasta ja sammutetusta kulutuskysynnästä voidaan piiskata esiin talouskasvua?

Tästä huolimatta keskustelija Pia-Noora Kauppi palaa säästöjen välttämättömyyteen.
Säästöjä (julkisen talouden entistä suurempaa supistamista) on pakko tehdä, sillä "ei kasvua julkisen talouden kasvupanostuksilla tehdä", Kauppi sanoo.

Lauri Holappa, blogillaan Raha ja talous, esittää maanantaina 23.1.2012 jotain edellämainitulle, suositulle ajattelutavalle täysin vastakkaista.
Valtavirran poliittisessa keskustelussa ainoaksi vaihtoehdoksi asetetut budjettialijäämät ja pieni julkinen velka eivät ole välttämättä lainkaan vastuullista talouspolitiikkaa.

Holapan mukaan talouspolitiikkaa on vaikea pitää vastuullisena, jos se heikentää yritysten ja kotitalouksien toimintaedellytyksiä ja voimistaa talouden epävakaisuutta. 
"Näin todennäköisesti kävisi, jos uusi EU:n vakaussopimus (EVM) hyväksytään", hän kirjoittaa.

"On myös syytä havaita, että viime aikoina Suomenkin vaihtotase on kääntynyt tappiolliseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä Suomessakin olisi tehtävä alijäämäisiä budjetteja, jotta yksityisen sektorin varallisuusasema ei heikentyisi".

Talousasiantuntija Lauri Holapan mukaan uusi vakaussopimus olisi haitallinen sekä:
- kysynnänsäätelyn,
- talouden vakauden että
- yksityisen sektorin toimintaedellytysten näkökulmasta.

Lauri Holappa sanoo:
"Vakaussopimuksen kannatus kumpuaakin sekä rahatalousjärjestelmän rakenteiden väärinymmärryksestä että ideologisista pyrkimyksistä heikentää julkista sektoria."
"Julkisen sektorin alasajo on toki täysin legitiimi poliittinen päämäärä, mutta sitä ei pitäisi naamioida 'vastuulliseksi' talouspolitiikaksi".

"Se pitäisi perustella rehellisillä poliittisilla argumenteilla, joiden kannatuksen voi mitata parlamentaarisessa prosessissa."


Lähteet:
Jälkipörssi
http://www.blogger.com/post-create.g?blogID=5720298956361810315
Lauri Holappa, Raha ja talous
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/01/23/epavakaussopimus/
Uusi vakaussopimusluonnos 10.01.12
http://www.openeurope.org.uk/research/100112fiscalpactdraft.pdf
EU:n kasvu- ja vakaussopimus
http://en.wikipedia.org/wiki/Stability_and_Growth_Pact
Taloussanomat vaihtotaseen alijäämästä
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/12/15/vaihtotase-painui-alijaamaiseksi-lokakuussa/201119104/12

Ei kommentteja: