tiistai 5. heinäkuuta 2011

Riski, että työnsä aloittanut Saksan perustuslakituomioistuin katsoo EVM:n ja kriisimaiden tuet laittomiksi, on todellinen.

Saksan perustuslakituomioistuin kokoontuu tiistaina 5.7.2011 Karlsruhessa käsittelemään kannetta Saksan hallituksen tukitoimista euroalueen kriisimaiden auttamiseksi.
Päätöstä odotetaan syksyksi 2011.

Kanne on ilonaihe niille, jotka voimattomina seuraavat kuinka jäsenvaltioiden oikeusistuimet, hallitukset, rahaeliitit ja poliitikot työntävät kärsivää ja köyhtyvää euroaluetta kohti siirtounionia.

Varsinkin EU-tuomioistuinta (European Court of Justice) on syytetty lain käytöstä tavalla, joka peittelee integraatiota ajavien kyseenalaisia pyrkimyksiä.

Karlsruhessa heinäkuun 5. alkava Saksan perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynti Saksan hallituksen toimia vastaan on merkittävä tapahtuma myös siksi, että kanteen allekirjoittajina on joukko Saksan tunnetuimpia talousasiantuntijoita, yritysjohtajia ja vaikuttajia. 

Prosessi käynnistettiin toukokuussa 2010 ekonomisti Joachim Starbatty'n johdolla.
Kantajien keskeinen väite on, että EU:n talousapu Kreikalle sekä Euroopan uusi kriisirahasto, EVM-vakausmekanismi, rikkovat EU:n perussopimusta.
EU:n perustuslain asemassa oleva Lissabonin sopimuksen artikla 125, niinsanottu bailout-kieltopykälä, sulkee pois jäsenvaltioiden keskinäisen vastuun toistensa veloista.
Kielto on yksiselitteinen ja ehdoton. 

Saksan perustuslakituomioistuimen maine eurointegraation rajojen asettajana on erityisen hyvä. 
Useissa tuomioissaan se on kyennyt vetämään federalisteille sopivaisuuden rajaa Saksan perustuslakia kunnioittaen. 
Se on ilmaissut epäluuloisuutta kaikkia toimia EU:n liittovaltion muodostamista kohtaan.

Karlsruheen kokoontuneen tuomioistuimen on otettava kantaa mitoiltaan ja seurauksiltaan valtavaan kysymykseen: 
Onko EU:n hiljattain hyväksymä Euroopan vakausmekanismi EVM Saksan perustuslain mukainen? 

Riski, että tuomarit katsoisivat EVM:n olevan laiton, on aivan todellinen.

Siksi Saksan valtakunnankansleri Angela Merkel sekä Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy ovat viime kuukausina pyrkineet sitomaan EU:n jäsenvaltiot yhä voimakkaammin yhteiseen budjettihallintoon uuden lisäsopimuksen avulla.

Jos perustuslakituomioistuin katsoo, että finanssikriisin hoidossa on rikottu EU:n perussopimuksia, seuraukset ovat mullistavia joka eurovaltiossa.
Hallitusten tekemät tukipäätökset olisivat laittomia.
Olisiko Suomessakin jo silloin keskusteltava perustuslaista? 
Ja nostettava kanteita niitä kohtaan jotka ovat laittomiin tukitoimiin syyllistyneet?

Saksassa valituksen tekijät korostavat, että viime kädessä on kyse kansalaisten oikeudesta omaisuuteensa ja siitä, kunnioitammeko hyvinvointivaltion periaatteita yhä. 

Aiheesta lisää:




--------------------------------------------------------------------------------------------
EDIT:

EU on jo pelätyssä siirtounionivaiheessa (transfer union), sanovat ne, jotka tietävät.

Siirtounionissa heikommin talouttaan hoitavien valtioiden budjettivajeita tasataan paremmin toimeentulevien jäsenvaltioiden kassasta.
Siirtounioni kannustaa valtioita huolimattomaan taloudenpitoon.

Epäsuosittu ajatus siirtounionista ei tule minkäänlaisena yllätyksenä jäsenmaiden poliittiselle eliitille, sillä idea keskinäisestä taloudellisesta vastuusta löytyy varhaisista Euroopan Unionin suunnitelmista.

Kun nyt puhutaan siirtounionin pelosta euroalueen yhteydessä, kyse on enää vain siitä, että ERVV, EVM ja muu kriisimaiden auttaminen vie euroaluetta yhä hankalampaan ja kiinteämpään siirtounioniin.

..."The monetary transfer union of the Eurozone caused the sovereign debt crisis that is now bringing us ever closer to a more explicit transfer union."


Englannin pankin pääjohtajan kerrotaan sanoneen:

"Nykyinen pankkijärjestelmä on kaikkein huonoin verrattuna niihin lukuisiin tapoihin, joilla asia voitaisiin hoitaa."


http://www.europeanfoundation.org/my_weblog/2011/02/european-union-as-transfer-union.html


Ei kommentteja: