Juttu on päivitetty 20.1.2012.
Euroaluetta ajamalla ajetaan kohti kaaosta.
Finanssisota Italiaa ja muita eurovaltioita vastaan on ajastettua taistelua, jolla suvereniteetistaan luopuvia, typertyneitä kansakuntia moukaroidaan yhä uusin iskuin kunnes sekasorto saavuttaa avoimen tyytymättömyyden asteen ja IMF-mellakat ovat meilläkin arkipäivää.
Yhteiskuntaa koossa pitävien rakenteiden hajoittaminen on tarpeellinen välivaihe, että jäsenvaltioiden kansalaiset saataisiin myötämielisiksi uudelle järjestyksenpidolle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_romahdus
Voimme vain kuvitella, miten parhaat saatavilla olevat aivot ja voimat ja tieteen nekin puolet joita kansalaisille ei kerrota, on valjastettu monen sukupolven ajan 21. vuosituhannen finanssisodankäynti- ja alistamisprojektiin.
Voimme vain kuvitella, miten parhaat saatavilla olevat aivot ja voimat ja tieteen nekin puolet joita kansalaisille ei kerrota, on valjastettu monen sukupolven ajan 21. vuosituhannen finanssisodankäynti- ja alistamisprojektiin.
Tarina kertoo pankkiiri J.P. Morganista, joka kaappasi haltuunsa USA:an Euroopasta Serbokroatian alueelta muuttaneen fyysikon Nikola Teslan keksinnöt.
Tesla keksi vaihtovirran ennen Thomas Alva Edisonia. Hän keksi myös teslamuuntajan ja radion ja loi saasteetonta, käytännössä ilmaista, jokaisen käyttöön sopivaa energiaa kuten magneettivoimalla käyvän auton.
Pankkiiri J.P.Morgan ryhtyi Teslan sponsoriksi, mutta vaati keksinnöt omaan haltuunsa.
Niistä monia ei koskaan saatu laajasti ihmiskunnan käyttöön, koska rahanteosta ymmärtävä Morgan ei nähnyt vapaan kvanttienergian käytössä taloudellisen voiton mahdollisuuksia.
J.P. Morgan sanoi Teslalle: "Hyvä muuten, mutta mihin mittari pannaan?
Ihmiskunta on vuosisatoja sitten eliittien toimesta tehdyin päätöksin ohjattu elämään oloissa, joita eivät sanele resurssien käytön tarkoituksenmukaisuus tai elämän ja sen ilmiöiden kunnioitus ja suojelu.
Elämä on pakotettu muotoihin, joita määrittävät rahajärjestelmään sisäänrakennettu velkaantumispakko ja korollisen rahan kulutuksen jatkuvan kasvun välttämättömyys.
Pankit lainaavat korolla rahaa, jota ne eivät itse koskaan ole omistaneet.
Rahanluonti tapahtuu, kun pankkitoimihenkilö kirjaa lainattavan summan tietokoneen näppäimillä luottodokumenttiin luottoa varten avatulle asiakkaan tilille.
Jokaisen velallisen osaksi jää palauttaa pankkiin lainattavan summan lisäksi korot, joita pankki ei lainatapahtuman yhteydessä tai muutoinkaan luo.
Kaikkien laina-asiakkaiden on siis palautettava pankkiin enemmän rahaa kuin he ovat sieltä saaneet.
- Kuinka se voi olla mahdollista?
- Ei se onnistukaan enää kovin pitkään.
Rahajärjestelmäksi on luotu mekanismi joka pakottaa ihmiset taistelemaan ja kilpailemaan keskenään.
Lainanottaja kykenee maksamaan velan korot ainoastaan siinä tapauksessa, että joku ottaa uutta velkaa, josta edelliset velalliset kilpailevat saadakseen oman pääomansa korkoineen pankille maksetuksi.
Tätä tarkoittaa, että rahajärjestelmä on velkapyramidi.
Velkapyramidi hajoaisi, jollei mielettömän suurta Moolokin kitaa olisi nielemässä rahaa koko ajan jossakin päin globaalia rahajärjestelmää, että pankkien menosarakkeeseen saataisiin tavaraa ja uusia velanottajia saataisiin solmimaan pankin kanssa uusi velkasopimus, mielellään, mahdollisimman mittavasta korollisesta luotosta.
Tämä taustaksi, kun merkkinä jostakin, en tiedä mistä, uutisissa vilahtelevat yhä useammin
pankkeihin tehdyt tietomurrot ja rahavarkaudet tileiltä.
SvtWorldiltä tuli viikko sitten tietomurroista kertova dokumentti, joka tosin jätti ajatukset pankkien erikoisista yhtaikaisista rooleista murron kohteena, ilmiantajana, hävikin korvaajana ja rikoksen tutkinnan avustajana harmillisen niukalle käsittelylle.
Pankkitoiminnan taustoja ei ohjelma valota, joten muutoin ansiokas dokumentti jättää vastaamatta useisiin kysymyksiin.
- Asiakas tai kukaan muukaan (viranomainen tai ulkopuolinen) ei koskaan saa tietää varmuudella tietomurron tai luottokorttivarkauden yksityiskohtia, ei edes sitä, onko mitään tietomurtoa tai varkautta ylipäätään tapahtunut.
- Eikä asiakas tai lystin aikanaan verorahoista ehkä maksava valtio keskimäärin ole edes kiinnostunut siitä, mitä on tapahtunut, kunhan rahat palautuvat nopeasti tilille ja asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
- Ohjelmassa tuli esiin, ettei Ruotsin poliisi edes yrittänyt aloittaa tutkintaa rikollisten selvittämiseksi.
Onko kukaan kysynyt pankeilta, panevatko ne tietomurroissa varastetut, tietokoneen näppäilyllä asiakkaan tilille korvauksena siirretyt sekä valtion riskitakaamat bitit omaksi pääomakseen kuten asiakkaan ottaman asuntolainan tai muun luoton, joka myöhemmin luotonlaajennuksen avulla antolainataan moninkertaisesti korolla yhä uudelleen?
Asuntoluoton vakuutena Suomessa on pankin sponsoroima poliittinen valtakoneisto, joka on säätänyt lain, ettei maksukyvytön yksityinen velallinen voi tehdä konkurssia ja samalla pitää luoton vakuutena olevaa asuntoaan.
Kun korot yleensä eräänä päivänä nostetaan, tulee työttömyyttä, ja luoton vakuutena olevan asunnon arvo laskee jäljellä olevaa velkasummaa pienemmäksi, asiakas joutuu maksuvaikeuksiin.
Pankki ei ole tavallisesti halukas uudelleenjärjestelemään ahtaalle joutuneen luottoasiakkaansa lainaa.
Usein asiakas joutuu luovuttamaan asuntonsa pankille alihintaan ja hänelle jää vielä kyseisestä asunnosta velkaa.
Näin pankki toimii, koska se on ostanut maahan halllituksen, joka vastapalvelukseksi ei riskeeraa pankin riskiluottosaatavia, vaan ottaa niistä vastuun viimekädessä vaikka sitten pankkituen ja elvytyksen muodossa.
Pankkisektori tekee työtä monella alueella turvatakseen kannattavuutensa, joka ei ole vaarassa.
Tietomurrot ja niihin liittyvät bittivarkaudet ovat ilmiönä ristiriitaisia ja häkellyttäviä kuten pankkien muukin toiminta ja moni rahajärjestelmään liittyvä moraaliseikka.
Edellä kuvatuista pankkitoimintaa ja rahajärjestelmää koskevista seikoista itsekukin voi päätellä, miksi pankit eivät pyri innokkaammin selvittämään tietomurtojen tekijää?
Jospa anonyymia tekijää ei ole siinä mielessä kuin tietomurtouutisissa annetaan ymmärtää?
Miksi pankit harrastavat aiheesta puhuessaan vain tietyntyyppistä uutisointia?
Lopuksi:
Tietomurroilla tehdyissä tilivarkauksissa pankki voi valintansa mukaan toimia useissa toisensa poissulkevissa rooleissa:
- Pankki voi olla tietomurtovarkauden toimeksiantaja ja päätekijä ilman paljastumisen vaaraa.
- Pankki voi kertoa tietomurroista ja niiden mahdollisista tekijätahoista julkisuuteen mitä se haluaa ja kehtaa.
- Pankki voi toimia rikoksen ilmiantajana sekä sen salaajana ilman, että sen tarvitsee ottaa huomioon ikäviä seurauksia.
- Pankki tai rahoituslaitos voi tutkia tai auttaa virkavaltaa tutkinnassa - tai jättää auttamatta, ilman, että joutuu vastuuseen toimistaan.
- Pankki voi myös kokonaan kiistää mitään tietomurtoa tai varkautta tapahtuneen ja vedota inhimilliseen virheeseen tietokoneen näppäimillä.
- Pankki voi esiintyä asiakkaan tililtä viedyn menetetyn summan korvaajana.
- Pankki voi olla tietomurtovarkauden hyödynsaaja ilman, että asia paljastuu.
Nimimerkki Htalk kommentoi uusisuomi.fi:ssä:
Tesla keksi vaihtovirran ennen Thomas Alva Edisonia. Hän keksi myös teslamuuntajan ja radion ja loi saasteetonta, käytännössä ilmaista, jokaisen käyttöön sopivaa energiaa kuten magneettivoimalla käyvän auton.
Pankkiiri J.P.Morgan ryhtyi Teslan sponsoriksi, mutta vaati keksinnöt omaan haltuunsa.
Niistä monia ei koskaan saatu laajasti ihmiskunnan käyttöön, koska rahanteosta ymmärtävä Morgan ei nähnyt vapaan kvanttienergian käytössä taloudellisen voiton mahdollisuuksia.
J.P. Morgan sanoi Teslalle: "Hyvä muuten, mutta mihin mittari pannaan?
Ihmiskunta on vuosisatoja sitten eliittien toimesta tehdyin päätöksin ohjattu elämään oloissa, joita eivät sanele resurssien käytön tarkoituksenmukaisuus tai elämän ja sen ilmiöiden kunnioitus ja suojelu.
Elämä on pakotettu muotoihin, joita määrittävät rahajärjestelmään sisäänrakennettu velkaantumispakko ja korollisen rahan kulutuksen jatkuvan kasvun välttämättömyys.
Rahajärjestelmämme on velkapyramidi, jota yksityispankit pyörittävät monopolioikeuksin.
Rahajärjestelmään luotu tuhoisa ominaisuus on, että se imee varallisuuksia kaikilta rahankäyttäjiltä yhä pienemmälle joukolle.
Rahaa syntyy käyttöön ainoastaan korollisena velkana, jota yksityiset yritykset, pankit, luovat yksinoikeudella tuomatta luotonantotapahtumaan mitään omaa rahallista panosta.
Rahajärjestelmään luotu tuhoisa ominaisuus on, että se imee varallisuuksia kaikilta rahankäyttäjiltä yhä pienemmälle joukolle.
Rahaa syntyy käyttöön ainoastaan korollisena velkana, jota yksityiset yritykset, pankit, luovat yksinoikeudella tuomatta luotonantotapahtumaan mitään omaa rahallista panosta.
Pankit lainaavat korolla rahaa, jota ne eivät itse koskaan ole omistaneet.
Rahanluonti tapahtuu, kun pankkitoimihenkilö kirjaa lainattavan summan tietokoneen näppäimillä luottodokumenttiin luottoa varten avatulle asiakkaan tilille.
Jokaisen velallisen osaksi jää palauttaa pankkiin lainattavan summan lisäksi korot, joita pankki ei lainatapahtuman yhteydessä tai muutoinkaan luo.
Kaikkien laina-asiakkaiden on siis palautettava pankkiin enemmän rahaa kuin he ovat sieltä saaneet.
- Kuinka se voi olla mahdollista?
- Ei se onnistukaan enää kovin pitkään.
Rahajärjestelmäksi on luotu mekanismi joka pakottaa ihmiset taistelemaan ja kilpailemaan keskenään.
Lainanottaja kykenee maksamaan velan korot ainoastaan siinä tapauksessa, että joku ottaa uutta velkaa, josta edelliset velalliset kilpailevat saadakseen oman pääomansa korkoineen pankille maksetuksi.
Tätä tarkoittaa, että rahajärjestelmä on velkapyramidi.
Velkapyramidi hajoaisi, jollei mielettömän suurta Moolokin kitaa olisi nielemässä rahaa koko ajan jossakin päin globaalia rahajärjestelmää, että pankkien menosarakkeeseen saataisiin tavaraa ja uusia velanottajia saataisiin solmimaan pankin kanssa uusi velkasopimus, mielellään, mahdollisimman mittavasta korollisesta luotosta.
Tämä taustaksi, kun merkkinä jostakin, en tiedä mistä, uutisissa vilahtelevat yhä useammin
pankkeihin tehdyt tietomurrot ja rahavarkaudet tileiltä.
SvtWorldiltä tuli viikko sitten tietomurroista kertova dokumentti, joka tosin jätti ajatukset pankkien erikoisista yhtaikaisista rooleista murron kohteena, ilmiantajana, hävikin korvaajana ja rikoksen tutkinnan avustajana harmillisen niukalle käsittelylle.
Pankkitoiminnan taustoja ei ohjelma valota, joten muutoin ansiokas dokumentti jättää vastaamatta useisiin kysymyksiin.
Tietomurtojen sanotaan olevan niinsanottujen tuntemattomien hakkerien tekosia.
Väitetään, että pankkitileiltä viedään jatkuvasti yhä enemmän rahaa tietomurtojen avulla.
Pankit eivät ole velvollisia tai halukkaita kertomaan miten paljon tietomurtoja ja hävikkiä varkauksissa tapahtuu, ovathan ne yksityisfirmoja, joiden kirjanpito tai päätöksenteko eivät ole kaikilta osin läpinäkyviä.
Taustaksi on hyvä muistaa sekin, että pankki- ja rahoituslaitokset ovat ensisijaisesti yksityisille osakkeenomistajilleen voittoa tuottavia laitoksia, joille suuri yleisö ja yhteiskunnallinen koneisto ovat jotain toissijaista ja liiketoiminnan tärkeintä arvoa tukevaa.
Pankkien toimintalogiikkaan kuuluu aktiivisuus niin, että tuloksen tekeminen onnistuu. Asioita julkistetaan valikoiden, jos se palvelee yksityisten osakkeenomistajien voittojen kasvattamista.
Ruotsalainen tutkiva dokumentti kertoi, että murtoja ja rahan hävikkiä, jotka pankki alle vuorokaudessa palauttaa oma-aloitteisesti asiakkaan tilille, tapahtuu koko ajan enemmän kuin uskoisi.
Eräälle ruotsalaisasiakkaalle pankista oli aamulla soitettu ja ilmoitettu, että hänen tiliään oli joitakin tunteja sitten veloitettu epätavallisen runsaasti.
Asiakas, jolle ei aiemmin ollut tapahtunut mitään vastaavaa, yllättyi ja kiitteli pankin ystävällisyyttä, kun huomattava rahasumma oli kyselemättä jo palautettu tilille.
Ohjelmaa katsoessa tuli mieleen:
- Kuinka pankki oli näin nopeasti aloitteellinen? Kyseisessä pankissa täytyi olla jatkuva automaattinen seuranta 24 h/vrk:ssa murtoja kartoittamassa.
- Kuinka pankista voi ylipäätään hävitä rahaa, joka on jotain, mitä pankissa ei ole muutoin kuin tietokoneen näppäimillä tehdyissä sähköisissä tiedostoissa?
Rahaa ei voi pankista hävitä siksikään, koska pankilla on periaatteessa oikeus luoda rahaa tyhjästä, tietyin edellytyksin.
Väitetään, että pankkitileiltä viedään jatkuvasti yhä enemmän rahaa tietomurtojen avulla.
Pankit eivät ole velvollisia tai halukkaita kertomaan miten paljon tietomurtoja ja hävikkiä varkauksissa tapahtuu, ovathan ne yksityisfirmoja, joiden kirjanpito tai päätöksenteko eivät ole kaikilta osin läpinäkyviä.
Taustaksi on hyvä muistaa sekin, että pankki- ja rahoituslaitokset ovat ensisijaisesti yksityisille osakkeenomistajilleen voittoa tuottavia laitoksia, joille suuri yleisö ja yhteiskunnallinen koneisto ovat jotain toissijaista ja liiketoiminnan tärkeintä arvoa tukevaa.
Pankkien toimintalogiikkaan kuuluu aktiivisuus niin, että tuloksen tekeminen onnistuu. Asioita julkistetaan valikoiden, jos se palvelee yksityisten osakkeenomistajien voittojen kasvattamista.
Ruotsalainen tutkiva dokumentti kertoi, että murtoja ja rahan hävikkiä, jotka pankki alle vuorokaudessa palauttaa oma-aloitteisesti asiakkaan tilille, tapahtuu koko ajan enemmän kuin uskoisi.
Eräälle ruotsalaisasiakkaalle pankista oli aamulla soitettu ja ilmoitettu, että hänen tiliään oli joitakin tunteja sitten veloitettu epätavallisen runsaasti.
Asiakas, jolle ei aiemmin ollut tapahtunut mitään vastaavaa, yllättyi ja kiitteli pankin ystävällisyyttä, kun huomattava rahasumma oli kyselemättä jo palautettu tilille.
Ohjelmaa katsoessa tuli mieleen:
- Kuinka pankki oli näin nopeasti aloitteellinen? Kyseisessä pankissa täytyi olla jatkuva automaattinen seuranta 24 h/vrk:ssa murtoja kartoittamassa.
- Kuinka pankista voi ylipäätään hävitä rahaa, joka on jotain, mitä pankissa ei ole muutoin kuin tietokoneen näppäimillä tehdyissä sähköisissä tiedostoissa?
Rahaa ei voi pankista hävitä siksikään, koska pankilla on periaatteessa oikeus luoda rahaa tyhjästä, tietyin edellytyksin.
- Asiakas tai kukaan muukaan (viranomainen tai ulkopuolinen) ei koskaan saa tietää varmuudella tietomurron tai luottokorttivarkauden yksityiskohtia, ei edes sitä, onko mitään tietomurtoa tai varkautta ylipäätään tapahtunut.
- Eikä asiakas tai lystin aikanaan verorahoista ehkä maksava valtio keskimäärin ole edes kiinnostunut siitä, mitä on tapahtunut, kunhan rahat palautuvat nopeasti tilille ja asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
- Ohjelmassa tuli esiin, ettei Ruotsin poliisi edes yrittänyt aloittaa tutkintaa rikollisten selvittämiseksi.
- Journalisti itse sai tietoonsa, että useita teknisiä, todellisia mahdollisuuksia rikollisen löytämiseen poliisilla ja pankilla olisi, jos etsintään olisi halua.
- Koko murto-operaatiosta on vain pankin virkailijan puhelimessa kertoma tieto että bittejä on hävinnyt jonnekin asiakkaan pankkitililtä, ja ne on pankki hyväntahtoisesti tilille palauttanut.
- Koko murto-operaatiosta on vain pankin virkailijan puhelimessa kertoma tieto että bittejä on hävinnyt jonnekin asiakkaan pankkitililtä, ja ne on pankki hyväntahtoisesti tilille palauttanut.
- Ohjelmaa tehneen journalistin oli huomattavan vaikeaa saada tietoja pankeilta hävikkien tai varkauksien määristä, mutta ruotsalaiset tietoturva-ammattilaiset paljastivat, kuinka systeemi toimii: Tavattoman helposti. Pankkien tietoturva on paljolti myytti.
- Yleisimmät turvajärjestelmät, joita tietokoneisiin asiakkaille myydään, sisältävät liki kaikki tietomurtojen mahdollisuuden. Tietokoneiden myyjätkään eivät ole perillä siitä että järjestelmät eivät ole niin murtovarmoja kuin luullaan. (Vertaa tilanteeseen, etteivät pankkitoimihenkilötkään keskimäärin tiedä, että raha syntyy pankissa velkana.)
Ja miten ihmeessä myös pankkien turvajärjestelmät on tehty helposti hakkeroitaviksi?
Tilitietoihin murtautujien kerrotaan toimivan ammattimaisesti, globaalisti ja järjestelmällisesti netissä, nähtävästi itse täydellisen tietosuojan ja poliisitutkinnan ulottumattomissa.
Ja miten ihmeessä myös pankkien turvajärjestelmät on tehty helposti hakkeroitaviksi?
Tilitietoihin murtautujien kerrotaan toimivan ammattimaisesti, globaalisti ja järjestelmällisesti netissä, nähtävästi itse täydellisen tietosuojan ja poliisitutkinnan ulottumattomissa.
Varastettujen tunnuslukujen ja henkilötietojen mukaan valmistettuja, täysin toimivia luottokortin kaksoiskappaleita voi ostaa avoimesti netissä.
Dokumentti kertoi, että pelkästään ruotsalaisia varastettuja käyttökelpoisia luottokortteja tuli myyntiin netissä yhdessä illassa, yhdellä sivustolla, 160 kpl.
Kun luottotietojen hakkerointi, jonka pankit itse löytävät, ilmoittavat ja korvaavat asiakkaalle ja, jota poliisi ei tutki ja, josta pankkien ei tarvitse pitää avointa kirjanpitoa... on maailmanlaajuista toimintaa kuten yleensä pankkitoiminta, pankkien korvaaman rahamäärän volyymit ovat todennäköisesti merkittäviä.
Ei tässä vielä mitään, mutta mehän tiedämme, että pankit ja rahajärjestelmä tarvitsevat tavaraa menopuolelle kipeästi ja jatkuvasti.
Kaikki menosarakkeeseen kirjattu on pankille tosiasiassa tuloa. Varsin suurta tuloa, kun luotonlaajennus otetaan huomioon.
Dokumentti kertoi, että pelkästään ruotsalaisia varastettuja käyttökelpoisia luottokortteja tuli myyntiin netissä yhdessä illassa, yhdellä sivustolla, 160 kpl.
Kun luottotietojen hakkerointi, jonka pankit itse löytävät, ilmoittavat ja korvaavat asiakkaalle ja, jota poliisi ei tutki ja, josta pankkien ei tarvitse pitää avointa kirjanpitoa... on maailmanlaajuista toimintaa kuten yleensä pankkitoiminta, pankkien korvaaman rahamäärän volyymit ovat todennäköisesti merkittäviä.
Ei tässä vielä mitään, mutta mehän tiedämme, että pankit ja rahajärjestelmä tarvitsevat tavaraa menopuolelle kipeästi ja jatkuvasti.
Kaikki menosarakkeeseen kirjattu on pankille tosiasiassa tuloa. Varsin suurta tuloa, kun luotonlaajennus otetaan huomioon.
Lisäksi, pankki on yritys, joka ei kanna omia riskejään.
Pankki panee tappiot, joita sen toiminnasta ei tosiasiat huomioon ottaen oikeastaan mitenkään voi syntyä, valtion ja veronmaksajien piikkiin, korkoineen.
Pankki panee tappiot, joita sen toiminnasta ei tosiasiat huomioon ottaen oikeastaan mitenkään voi syntyä, valtion ja veronmaksajien piikkiin, korkoineen.
Onko kukaan kysynyt pankeilta, panevatko ne tietomurroissa varastetut, tietokoneen näppäilyllä asiakkaan tilille korvauksena siirretyt sekä valtion riskitakaamat bitit omaksi pääomakseen kuten asiakkaan ottaman asuntolainan tai muun luoton, joka myöhemmin luotonlaajennuksen avulla antolainataan moninkertaisesti korolla yhä uudelleen?
Pankkitoiminnan ydin nykyisessä taloustilanteessa on tyrkyttää velkaa.
Pankki tyrkyttää innokkaasti velkaa niillekin, jotka se tietää toivottoman huonoiksi maksajiksi, koska normaalia liiketoimintaan liittyvää riskiä ei ole.
Pankki tyrkyttää innokkaasti velkaa niillekin, jotka se tietää toivottoman huonoiksi maksajiksi, koska normaalia liiketoimintaan liittyvää riskiä ei ole.
Pankkitoiminnan turvallisuutta harjoittajilleen takaa paitsi erityisasema yrittäjänä liikesalaisuuksineen myös monipuolinen ja tiivis kytkös politiikkaan ja poliitikkoihin.
Asuntoluoton vakuutena Suomessa on pankin sponsoroima poliittinen valtakoneisto, joka on säätänyt lain, ettei maksukyvytön yksityinen velallinen voi tehdä konkurssia ja samalla pitää luoton vakuutena olevaa asuntoaan.
Kun korot yleensä eräänä päivänä nostetaan, tulee työttömyyttä, ja luoton vakuutena olevan asunnon arvo laskee jäljellä olevaa velkasummaa pienemmäksi, asiakas joutuu maksuvaikeuksiin.
Pankki ei ole tavallisesti halukas uudelleenjärjestelemään ahtaalle joutuneen luottoasiakkaansa lainaa.
Usein asiakas joutuu luovuttamaan asuntonsa pankille alihintaan ja hänelle jää vielä kyseisestä asunnosta velkaa.
Näin pankki toimii, koska se on ostanut maahan halllituksen, joka vastapalvelukseksi ei riskeeraa pankin riskiluottosaatavia, vaan ottaa niistä vastuun viimekädessä vaikka sitten pankkituen ja elvytyksen muodossa.
Pankkisektori tekee työtä monella alueella turvatakseen kannattavuutensa, joka ei ole vaarassa.
Tietomurrot ja niihin liittyvät bittivarkaudet ovat ilmiönä ristiriitaisia ja häkellyttäviä kuten pankkien muukin toiminta ja moni rahajärjestelmään liittyvä moraaliseikka.
Edellä kuvatuista pankkitoimintaa ja rahajärjestelmää koskevista seikoista itsekukin voi päätellä, miksi pankit eivät pyri innokkaammin selvittämään tietomurtojen tekijää?
Jospa anonyymia tekijää ei ole siinä mielessä kuin tietomurtouutisissa annetaan ymmärtää?
Miksi pankit harrastavat aiheesta puhuessaan vain tietyntyyppistä uutisointia?
Lopuksi:
Tietomurroilla tehdyissä tilivarkauksissa pankki voi valintansa mukaan toimia useissa toisensa poissulkevissa rooleissa:
- Pankki voi olla tietomurtovarkauden toimeksiantaja ja päätekijä ilman paljastumisen vaaraa.
- Pankki voi kertoa tietomurroista ja niiden mahdollisista tekijätahoista julkisuuteen mitä se haluaa ja kehtaa.
- Pankki voi toimia rikoksen ilmiantajana sekä sen salaajana ilman, että sen tarvitsee ottaa huomioon ikäviä seurauksia.
- Pankki tai rahoituslaitos voi tutkia tai auttaa virkavaltaa tutkinnassa - tai jättää auttamatta, ilman, että joutuu vastuuseen toimistaan.
- Pankki voi myös kokonaan kiistää mitään tietomurtoa tai varkautta tapahtuneen ja vedota inhimilliseen virheeseen tietokoneen näppäimillä.
- Pankki voi esiintyä asiakkaan tililtä viedyn menetetyn summan korvaajana.
- Pankki voi olla tietomurtovarkauden hyödynsaaja ilman, että asia paljastuu.
Huom! Kirjoituksen päätelmät ovat blogistin. Oheisesta dokumentista niitä ei löydy.
http://svt.se/2.143792/1.2188956/tradlosa_natverk_oppnar_din_dator_for_kriminella?lid=puff_2460934&lpos=rubrik
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
PÄIVITYS 20. tammikuuta 2012:
Laaja tietomurtojen sarja on kohdistunut Suomeen ja pankkitileiltä on viety rahaa, uusisuomi.fi kertoo.
Tietoviikon haastatteleman F-Securen Mikko Hyppösen mukaan joulukuussa alkaneen manööverin kohteina olivat ainakin Nordea, OP-Pohjola ja Sampo Pankki.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
PÄIVITYS 20. tammikuuta 2012:
Laaja tietomurtojen sarja on kohdistunut Suomeen ja pankkitileiltä on viety rahaa, uusisuomi.fi kertoo.
Kaikkialle pakotettu kansainvälinen IBAN-pankkitilijärjestelmä on helpottanut tietomurtoja ja varkauksia tileiltä.
Näyttäisi lisäksi siltä, että Suomessa toimivat Nordea ja OKO eroavat edellä kerrotun ruotsalaisdokumentin pankeista salaamalla tietomurrot ellei asiakas ota rikosta itse esiin.
Tietoviikossa haastatellaan Viestintäviraston suomalaisasiantuntijaa Erka Koivusta, joka ei mainitse Ruotsissa uutisoiduista pankkitietomurroista mitään. Hän sijoittaa ongelmat kauas suureen maailmaan, mikä ei vastaa pankkitoiminnan globaalia reaaliaikaista luonnetta.
Tietoviikko: ”Räätälöidyt pankkikohtaiset troijalaishyökkäykset ovat täällä uusi ilmiö”, sanoo Viestintäviraston kansallisen tietoturvaviranomaisen eli Cert-fi-yksikön päällikkö Erka Koivunen.
Hänen mukaansa vastaavia on tehty tähän asti lähinnä vain suuria kansainvälisiä pankkeja, kuten HSBC:tä tai Bank of Americaa vastaan..."
Näyttäisi lisäksi siltä, että Suomessa toimivat Nordea ja OKO eroavat edellä kerrotun ruotsalaisdokumentin pankeista salaamalla tietomurrot ellei asiakas ota rikosta itse esiin.
Tietoviikossa haastatellaan Viestintäviraston suomalaisasiantuntijaa Erka Koivusta, joka ei mainitse Ruotsissa uutisoiduista pankkitietomurroista mitään. Hän sijoittaa ongelmat kauas suureen maailmaan, mikä ei vastaa pankkitoiminnan globaalia reaaliaikaista luonnetta.
Tietoviikko: ”Räätälöidyt pankkikohtaiset troijalaishyökkäykset ovat täällä uusi ilmiö”, sanoo Viestintäviraston kansallisen tietoturvaviranomaisen eli Cert-fi-yksikön päällikkö Erka Koivunen.
Hänen mukaansa vastaavia on tehty tähän asti lähinnä vain suuria kansainvälisiä pankkeja, kuten HSBC:tä tai Bank of Americaa vastaan..."
Uussuomi.fi:
"Suomalaiset verkkopankinkäyttäjät ovat olleet puoli vuotta jatkuvan hyökkäyksen kohteena. Eri lehtitietojen mukaan suomalaisten tileiltä on viety jopa kymmeniä tuhansia euroja rahaa. Tietoturvaviranomainen Cert-fi vahvistaa Uudelle Suomelle laittoman verkkotoiminnan lisääntyneen viime vuoden loppua kohden. Kyseessä on harvinaisen laaja hyökkäysten sarja, jossa apuna on käytetty erilaisia tietojen kalastelumenetelmiä ja haittaohjelmia..."
Nimimerkki Htalk kommentoi uusisuomi.fi:ssä:
