keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

EVM-muistio U 6/2011 vp

295529
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta
Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi
valtiosopimukseksi (
Euroopan vakausmekanismi)
Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti
lähetetään Eduskunnalle komission virkamiesten
laatima 6 päivänä huhtikuuta 2011
päivätty luonnos Euroopan vakausmekanismin
perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi
sekä luonnoksesta laadittu muistio.
Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011
Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki
U 6/2011 vp
2
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio
12.5.2011
LUONNOS EUROOPAN VAKAUSMEKANISMIN (EVM) PERUSTAMISTA KOSKEVAKSI
VALTIOSOPIMUKSEKSI
1 Yleistä
Euroopan vakausmekanismin (EVM, englanniksi
European Stability Mechanism,
ESM
maaliskuuta 2011 pidetyssä Eurooppaneuvoston
kokouksessa. EVM:n perustamista
koskeva valtiosopimusluonnos (EVMsopimus)
perustuu mainittuihin pääpiirteisiin.
Sopimusluonnos, joka on päivätty 6 päivänä
maaliskuuta 2011, on laadittu Euroopan komissiossa
(talous- ja raha-asioiden pääosastolla)
yhteistyössä Euroopan rahoitusvakausvälineen
henkilöstön kanssa. Teknisen tason
virkamiestason neuvottelut luonnoksesta alkoivat
12 päivänä huhtikuuta 2011. Sopimisluonnoksesta
on olemassa vain englanninkielinen
versio. Eduskunnalle annettiin sopimusluonnoksesta
valtioneuvoston selvitys (E
190/2010 vp) 11 päivänä huhtikuuta 2011.
Sopimuksesta on toimitettu uusi 3 päivänä
toukokuuta päivätty luonnos.
Yhtä aikaa EVM-sopimuksen kanssa on
neuvoteltavana myös väliaikaista Euroopan
rahoitusvakausvälinettä (ERVV) koskevan
puitesopimuksen muutos. Puitesopimuksen
muutosta koskeva erillinen valtioneuvoston
kirjelmä annetaan samanaikaisesti tämän kirjelmän
kanssa. Eurooppa-neuvoston päätelmissä
todetaan, että molemmat sopimukset
on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuun 2011
loppuun mennessä.
EVM-sopimus on oikeudelliselta muodoltaan
tavanomainen kansainvälinen sopimus.
Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaisesti
(PeVL 49/2001 vp, PeVL 56/2006 vp) sopimus
on katsottava perustuslaissa tarkoitetuksi
”Euroopan unionissa tehtäväksi päätökseksi”.
EVM-sopimus liittyy Eurooppa-neuvoston
25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksymään
päätökseen, jolla Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen (SEUT) 136 artiklaa
täydennetään yksinkertaistettua muutosmenettelyä
noudattaen lisäämällä siihen uusi
3 kohta. Kohdan mukaan euroalueen jäsenvaltiot
voivat perustaa vakausmekanismin
turvaamaan koko euroalueen rahoitusvakautta.
Määräyksessä todetaan lisäksi, että mahdollisen
pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle
mekanismin puitteissa asetetaan tiukat ehdot.
Sopimusmuutos tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2013, jos jokainen jäsenvaltio on
siihen mennessä ilmoittanut neuvoston pääsihteerille
hyväksyneensä päätöksen. Muussa
tapauksessa muutos tulee voimaan viimeisen
ilmoituksen vastaanottamista seuraavan kuukauden
ensimmäisenä päivänä. Perussopimuksen
muutoksen hyväksymisestä annetaan
eduskunnalle hallituksen esitys lähiaikoina.
) pääpiirteet määriteltiin 24—25 päivänä
2 Pääasiallinen sisältö
EVM on sopimuksen 1 artiklan mukaan
kansainvälinen rahoituslaitos, jonka jäseninä
ovat euroalueeseen kuuluvat maat. Jäsenyys
EVM:ssä on avoin niille Euroopan unionin
jäsenvaltioille, joista myöhemmin tulee Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
mukaisesti euroalueeseen kuuluvia maita.
EVM:n tehtävänä on hankkia varoja ja
myöntää tiukoin ehdoin tukea EVM:n jäsenelle,
jolla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai
jota tällaiset vaikeudet uhkaavat. Tuen myöntämisen
edellytyksenä on, että se on tarpeen
koko euroalueen vakauden turvaamiseksi
(2 artikla, uuden luonnoksen 3 artikla).
Uudessa luonnoksessa sopimuksen johdantokappaleisiin
on lisätty uudet kohdat yhteistoimintalausekkeista
ja EVM:n lainojen etuoikeusasemasta.
Lisäksi Kansainvälisen valuuttarahaston
(IMF) kanssa tehtävää yhteistyötä
käsittelevään johdantokappaleeseen on
lisätty maininta, että maan pyytäessä tukea
EVM:ltä sen odotetaan tekevän vastaavan
pyynnön myös IMF:lle. Sopimuksen 1 lukuun
on lisätty uusi artikla uusien euromaiden
ottamisesta EVM:n jäseniksi samoin ehdoin
kuin alkuperäiset jäsenet.
U 6/2011 vp
3
Sopimuksen 2 luvussa (3—6 artiklat, uuden
luonnoksen 4—7 artiklat) määrätään
EVM:n hallinnosta. EVM:llä on hallintoneuvosto,
johtokunta, toimitusjohtaja ja henkilöstöä.
Päätökset tehdään keskinäisellä sopimuksella,
määräenemmistöllä tai yksinkertaisella
enemmistöllä siten kuin sopimuksessa
määrätään. Päätösvaltaisuus edellyttää sitä,
että vähintään kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston
jäsenistä on läsnä tai kaksi kolmasosaa
johtokunnan jäsenistä on läsnä ja heidän
äänimääränsä edustaa vähintään kahta kolmasosaa
kokonaisäänimäärästä.
Päätöksenteko keskinäisellä sopimuksella
edellyttää äänestykseen osallistuvien jäsenten
yksimielisyyttä. Äänestyksestä pidättäytyminen
ei estä päätöksentekoa. Määräenemmistö
edellyttää 80 prosenttia annetuista äänistä ja
yksinkertainen enemmistö annettujen äänten
enemmistöä. Kunkin jäsenen äänimäärä on
tämän osuus EVM:n kokonaispääomasta. Jos
jäsen ei ole maksanut sopimuksen mukaisesti
määräytynyttä maksetun pääoman osuuttaan
tai takuupääomaosuuttaan, sen äänioikeus
pidätetään, kunnes maksut on suoritettu.
Hallintoneuvosto, jonka jäseninä ovat jäsenvaltioiden
hallitusten talousasioista vastaavat
ministerit, on EVM:n korkein päättävä
elin. Uuden sopimusluonnoksen mukaan hallintoneuvoston
jäsenellä olisi myös varajäsen.
Komission talousasioista vastaavalla
komissaarilla ja Euroopan keskuspankin pääjohtajalla
on läsnäolo-oikeus tarkkailijoina.
Jos euroryhmän puheenjohtaja ei ole hallintoneuvoston
jäsen, myös hänellä on tarkkailija-
asema.
Hallintoneuvosto päättää keskinäisellä sopimuksella
tuen myöntämisestä, sen ehdoista
ja edellytyksistä ja käytettävistä välineistä,
EVM:n lainanatokyvyn ja pääoman tarkistuksista,
EVM:n käytettävissä olevien tukivälineiden
tarkistuksista, pääoman kutsumisesta,
sopimukseen tehtävistä tarkistuksista uuden
euromaan tullessa EVM:n jäseneksi sekä
johtokunnalle delegoitavista tehtävistä. Muut
päätökset hallintoneuvosto tekee määräenemmistöllä.
Näitä päätöksiä ovat mm. komission
valtuuttaminen neuvottelemaan tuensaajaa
koskevasta sopeutusohjelmasta, tuen
hinnoittelurakenne, jäsenten väliset riidat
ja toimitusjohtajan valinta. Uudessa sopimusluonnoksessa
hallintoneuvoston keskinäisellä
sopimuksella (yksimielisyydellä) tehtävien
päätösten luetteloa on tarkennettu. Lainojen
hinnoittelua koskevat päätökset on siirretty
yksimielisyyttä vaativaksi.
Kukin hallintoneuvoston jäsen nimittää
johtokuntaan yhden jäsenen ja tälle varajäsenen
viiden vuoden toimikaudeksi. Komission
talousasioista vastaavalla komissaarilla ja
EKP:n pääjohtajalla on kummallakin oikeus
nimittää yksi tarkkailija johtokuntaan. Johtokunnan
puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Johtokunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä,
jollei sopimuksessa toisin
määrätä. Johtokunta vastaa EVM:n toiminnan
yleisestä johtamisesta sopimuksen ja hallintoneuvoston
vahvistamien ohjeiden mukaisesti.
Uuden sopimusluonnoksen mukaan
johtokunnan jäsenelle ja varajäsenelle ei
määriteltäisi toimikautta vaan he olisivat
vaihdettavissa milloin tahansa.
EVM:n hallintoa johtaa toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan nimittää hallintoneuvosto
henkilöistä, joilla on asianmukaista kansainvälistä
kokemusta ja korkea ammattitaito talous-
ja rahoitusasioissa. Toimitusjohtaja ei
voi olla hallintoneuvoston jäsen tai johtokunnan
jäsen taikka varajäsen. Toimitusjohtajan
toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan
uusia yhden kerran.
EVM:n pääomasta määrätään 3 luvussa
(7—10 artiklat, uuden luonnoksen 8—11 artiklat).
EVM:n kokonaispääoma on 700 miljardia
euroa, joka jakautuu seitsemään miljoonaan
100 000 euron suuruiseen osuuteen,
jotka jäsenet merkitsevät sopimuksessa sovitun
osallistumisavaimen (sopimuksen liite1)
perusteella. Alkupääoma jaetaan maksettuun
pääomaan ja takuupääomaan. Alkupääoman
maksettu pääomaosuus on 80 miljardia euroa.
Osuuksia ei voi luovuttaa kuin siinä tapauksessa,
että EVM:ään tulee uusi jäsen.
EVM:n jäsenet sitoutuvat ehdoitta ja peruuttamattomasti
maksamaan osuutensa pääomasta
osallistumisosuutensa mukaisesti. Jäsenet
maksavat kaikki pääomamaksunsa sopimuksen
mukaisesti ajallaan. Jäsenet eivät
vastaa EVM:n veloista tai velvoitteista. Jäsenillä
on vastuu vain maksamatta olevasta
pääomaosuudestaan. Jäsen ei vapaudu maksuvelvollisuudestaan,
vaikka siitä tulisi
EVM:n tuensaaja. Suomen osuus kokonaispääomasta
olisi 12,5818 miljardia euroa.
U 6/2011 vp
4
Tästä 1,43792 miljardia euroa olisi maksettua
pääomaa ja 11,14388 miljardia euroa takuupääomaa.
Hallintoneuvosto voi päättää kokonaispääoman
puitteissa, että jäsenten tulee maksaa
asetetussa määräajassa vielä maksamatta oleva
osuus pääomasta. Päätös tehdään keskinäisellä
sopimuksella. Jos maksetun pääoman
määrä on laskenut alle 80 miljardin euron
siitä syystä, että pääomalla on täytynyt
kattaa tappioita tai jos päätetyn lainanantokyvyn
ylläpitäminen sitä edellyttää, johtokunta
voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää
vielä maksamatta olevan pääoman maksamisesta.
Sillä jäsenellä, jonka toimista tappio
on aiheutunut, ei ole äänivaltaa päätettäessä
asiasta.
Toimitusjohtajan on pyydettävä jäseniä
maksamaan vielä maksamatta olevaa pääomaa,
jos se on tarpeen sellaisen tilanteenvälttämiseksi,
jossa EVM tulee kyvyttömäksi
maksamaan maksujaan tai muita velvoitteitaan
velkojilleen. Pyynnöstä on ilmoitettava
johtokunnalle ja hallintoneuvostolle. Toimitusjohtajan
on tehtävä pyyntö heti, kun hän
havaitsee, että EVM:n varat eivät riitä velvoitteiden
maksamiseen täysimääräisesti niiden
eräpäivinä. Jäsenet sitoutuvat sopimuksella
maksamaan määräykseen perustuvat
pääomat, kun toimitusjohtaja sitä pyytää.
Hallintoneuvoston tulee tarkastella pääoman
riittävyyttä säännöllisesti ja vähintään
viiden vuoden välein. Hallintoneuvosto voi
päättää pääoman korottamisesta, jolloin uudet
osuudet jaetaan jäsenten kesken osallistumisosuuden
mukaisesti. Uuden luonnoksen
mukaan hallintoneuvoston tulisi vähintään
viiden vuoden välein tarkastella paitsi
EVM:n pääoman riittävyyttä myös lainanantokyvyn
riittävyyttä.
Osallistumisosuus on EKP:n maksetun pääoman
avain, jota kuitenkin korjataan väliaikaisesti.
Korjauksen kesto on 12 vuotta. Korjatut
osallistumisosuudet ovat sopimuksen
liitteessä I. Suomen osuus on 1,7974 prosenttia.
Osallistumisosuutta tarkistetaan, kun
EKP:n pääoma-avainta tarkistetaan, uuden
jäsenen liittyessä EVM:ään ja korjatun osallistumisosuuden
käytölle sovitun 12 vuoden
määräajan päättyessä.
EVM:n toiminnasta määrätään 4 luvussa
(11—15 artiklat, uuden luonnoksen 12—17
artiklat). EVM:n toiminnan ensimmäinen perusperiaate
on, että koko euroalueen vakauden
turvaamiseksi EVM voi antaa jäsenvaltion
talouden tasapainottomuuksiin suhteutettua
taloudellista tukea tiukoin ehdoin sopeutusohjelman
puitteissa. Toisena perusperiaatteena
on, että tuen myöntämisen edellytyksenä
tapauskohtaisesti päätettävä riittävä ja oikeasuhteinen
yksityissektorin osallistuminen.
Yksityissektorin osallistumisen tapa ja laajuus
määräytyy velkakestävyysarvion ja euroalueen
vakauteen aiheutuvien seurausten
perusteella.
Uudessa luonnoksessa EVM:n toiminnan
perusperiaatteiden yksityissektorin osallistumista
koskevaa kohtaa (12 artiklan 2 kohta)
on täydennetty merkittävästi. Yksityissektorin
osallistumisessa noudatetaan IMF:n käytäntöä.
Määräyksessä on korostettu yksityisen
sektorin suoraa osallistumista velkakestävyyden
palauttamiseen, jos suoritettu velkakestävyysarvio
osoittaa, ettei sopeutusohjelmalla
yksin ole mahdollista palauttaa velkakestävyyttä.
Tuensaajalta edellytetään uskottavaa
suunnitelmaa velkakestävyyden palauttamiseksi
ja sen on osoitettava riittävä sitoutuminen
yksityissektorin vastuun toteutumiseen.
Artiklaan on lisätty myös uusi 3
kohta, jonka mukaan heinäkuusta 2013 alkaen
maturiteetiltaan yli vuoden arvopapereihin
on sisällytettävä yhteistoimintalausekkeet.
Tuen myöntäminen perustuu jäsenen esittämään
pyyntöön. Tukipyynnön jälkeen komissio,
yhteistyössä EKP:n kanssa, arvio,
vaikuttaako tilanne koko euroalueen vakauteen,
ja aloittaa yhdessä IMF:n kanssa velkakestävyysarvioinnin
sekä tekee arvion jäsenen
rahoitustarpeista. Tehdyn arvion perusteella
hallintoneuvosto voi antaa komission
tehtäväksi neuvotella yhdessä IMF:n kanssa
yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään
tarkasti talouden tervehdyttämisohjelman
ehdot. Yhteisymmärryspöytäkirjan on
oltava sopusoinnussa EU:n perussopimukseen
perustuvien talouspolitiikan koordinaatiota
koskevien toimien kanssa. Komissio allekirjoittaa
pöytäkirjan saatuaan tähän hallintoneuvoston
hyväksynnän. Johtokunta hyväksyy
tukea koskevan yksityiskohtaisen sopimuksen
ja ensimmäisen tukierän maksamisen.
EVM:n on perustettava asianmukainen
järjestelmä, jolla varmistetaan, että se saa tu
6/2011 vp
U
5
ensaajalta maksut sovitun mukaisesti. Komissio
valvoo yhdessä IMF:n kanssa sopeutusohjelman
noudattamista. Johtokunta päättää
keskinäisellä sopimuksella, saatuaan komissiolta
raportin sopeutusohjelman noudattamisesta,
uusien tukierien maksamisesta.
EVM:llä on käytössään kaksi tukimuotoa:
laina, joka voi olla lyhytaikaista tai keskipitkää,
sekä joukkovelkakirjalainojen ostaminen
liikkeeseenlaskusta. Päätöksen tuen myöntämisestä
tekee hallintoneuvosto, joka myös
määrittelee tuen ehdot. Lainojen hinnoittelu
perustuu EVM:n omaan varainhankintakustannukseen
lisättynä hallintoneuvoston päättämällä
marginaalilla. Hallintoneuvosto voi
tarkistaa hinnoitteluperusteita. Uudessa sopimusluonnoksessa
EVM:n lainojen hinnoittelurakenne
on sisällytetty sopimukseen uutena
liitteenä 3. Sen mukaan hinnoittelurakenne
olisi EVM:n varainhankintakustannus
lisättynä 200 peruspisteen marginaalilla, jota
korotettaisiin 100 peruspisteellä siltä osin
kuin laina on maksamatta takaisin kolmen
vuoden kuluttua sen myöntämisestä. Kiinteäkorkoisille
yli kolmen vuoden lainoille
laskettaisiin yksi koko laina-ajan sovellettava
marginaali, jossa kolmen ensimmäisen vuoden
paino on 200 peruspistettä ja loppuvuosien
paino 200 lisättynä 100 peruspisteellä.
EVM on oikeutettu lainaamaan pääomamarkkinoilta
tai pankeista, rahoituslaitoksilta,
muilta henkilöiltä ja laitoksilta varat, joita
se tarvitsee taloudellisen tuen antamiseen.
Luvussa 5 määrätään EVM:n taloushallinnosta
(16—21 artiklat, uuden luonnoksen
18—25 artiklat). EVM voi sijoittaa varat, joita
ei välittömästi tarvita sen velvoitteiden
täyttämiseen raha- ja pääomamarkkinoille.
Toimitusjohtaja vastaa sijoitustoiminnasta
johtokunnan määrittämien ohjeiden mukaisesti.
EVM voi käyttää sijoitustoiminnan
tuottoja toiminta- ja hallintokustannusten kattamiseen.
Maksetun pääoman tuotto, josta on
vähennetty toimintakulut, maksetaan osinkona
jäsenille niiden osallistumisosuuksien suhteessa
niin kauan, kun EVM:ää ei ole aktivoitu.
Johtokunta voi päättää jakaa osinkoa, jos
maksettu pääoma ja vararahasto ylittää määrän,
joka on tarpeen lainanantokyvyn ylläpitämiseksi
eikä tuottoja tarvita EVM:n suoritusten
maksamiseen sen velkojille.
EVM:llä on vararahasto. Vararahastoon tuloutetaan
se osa tuotoista, joita ei makseta
osinkoina, sekä seuraamusmaksut, jotka tulevat
EVM:n jäsenten maksettavaksi monenkeskisessä
valvontamenettelyssä, liiallisten
alijäämien menettelyssä ja liiallisten tasapainottomuuksien
menettelyssä.
EVM:n mahdolliset tappiot katetaan ensin
vararahastosta, toiseksi maksetusta pääomasta
ja kolmanneksi takuupääomasta, joka määrätään
maksettavaksi. Jos joku jäsenistä ei
maksa osuuttaan takuupääoman maksuvelvollisuudesta,
muut jäsenet maksavat puuttuvan
osan, jotta EVM:n pääoma on riittävä.
Hallintoneuvosto päättää tällöin toimista,
joihin ryhdytään, jotta maksun laiminlyönyt
jäsen täyttää velvollisuutensa. Viivästyneelle
summalle voidaan vaatia maksamaan korkoa.
Maksuvelvollisuutensa laiminlyöneellä jäsenellä
ei ole äänioikeutta päätöksissä.
EVM:llä on sisäinen tarkastuslautakunta,
jossa on hallintoneuvoston kolme jäsentä. Jäsenillä
on oltava tilintarkastuksen ja rahoitustoiminnan
tuntemus. Lautakunnan jäsenet
ovat toimessaan itsenäisiä. Lautakunta suorittaa
EVM:n toiminnan ja tilien sisäisen tarkastuksen
ja toimittaa hallintoneuvostolle
tarkastuksesta vuosittain tarkastuskertomuksen.
Ulkoisen tilintarkastuksen suorittaa hallintoneuvoston
hyväksymä itsenäinen ulkoinen
tilintarkastaja. Sopimusneuvottelujen kuluessa
on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia
tehdä tilintarkastuksesta erityisjärjestely Euroopan
tilintarkastustuomioistuimen kanssa
tilintarkastuksesta. Uuden luonnoksen mukaan
EU:n tilintarkastustuomioistuimella ei
olisi roolia EVM:n tilintarkastuksessa. Lukuun
on lisätty erillinen artikla, jonka mukaan
johtokunta vahvistaa EVM:n vuotuisen
talousarvion.
Yleiset määräykset EVM:stä ovat 6 luvussa
(22—31 artiklat, uuden luonnoksen 26—33
artiklat). EVM:n kotipaikka ja pääkonttori sijaitsee
Luxemburgissa. Se voi perustaa toimiston
Brysseliin. EVM:llä on kaikkien jäsenvaltioiden
alueella tehtäviensä suorittamisen
edellyttämät erioikeudet ja vapaudet.
EVM pyrkii saamaan samat erioikeudet ja
vapaudet myös niissä muissa maissa, joissa
se harjoittaa toimintaansa tai sillä on varoja.
EVM on itsenäinen oikeushenkilö ja sen mukaisesti
sillä on täysi oikeuskelpoisuus.
U 6/2011 vp
6
EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu
kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti
luovu tästä vapaudesta tai siitä
on sovittu EVM:n tekemässä sopimuksessa.
EVM on vapautettu kaikesta takavarikosta ja
pakkolunastuksesta. EVM:n asiakirjat ja toimitilat
ovat loukkaamattomia.
Johtokunta määrää toimitusjohtajan ja
muun henkilökunnan palvelussuhteen ehdoista.
Kaikilla toimessaan olevilla ja entisillä
hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenillä
sekä EVM:n palveluksessa olevilla tai olleilla
on velvollisuus pitää salassa EVM:n toimintaa
koskevat salassa pidettävät tiedot.
Jäsenten ja EVM:n väliset sekä jäsenten
keskinäiset sopimuksen tulkintaa tai soveltamista
koskevat kysymykset ratkaisee johtokunta.
Jäsenen ja EVM:n tai jäsenten keskinäiset
sopimuksen tulkintaa ja soveltamista
koskevat riidat ratkaisee hallintoneuvosto.
Riidan osapuolena olevalla hallintoneuvoston
jäsenellä ei ole äänioikeutta päätöksenteossa.
Jos jäsen ei tyydy hallintoneuvoston ratkaisuun,
riita voidaan saattaa Euroopan unionin
tuomioistuimen ratkaistavaksi SEUT 273 artiklan
mukaisesti. Tuomioistuimen ratkaisu
sitoo kaikkia osapuolia.
Hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet
ja varajäsenet, toimitusjohtaja, henkilökunta
ja komiteoiden jäsenet sekä edellä
mainittujen neuvonantajat on vapautettu kaikista
oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat
heidän toimintaansa mainittua tehtävää
suoritettaessa. Hallintoneuvosto voi kuitenkin
poistaa vapautuksen.
Virallisen toimintansa osalta EVM, sen varat,
tuotot, omaisuus sekä valtiosopimuksen
mukainen toiminta ja toimet on vapautettu
kaikista välittömistä veroista. EVM:n jäsenten
on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin
EVM:n maksamien, sen viralliseen toimintaan
liittyviin hankintoihin sisältyvien välillisten
verojen palauttamiseksi, siltä osin kuin
kyse on huomattavista hankinnoista. Vapautus
ei koske julkisiin palveluihin sisältyviä
veroja. EVM:n henkilöstö on EVM:n maksamien
palkkojen ja korvausten osalta vapautettu
kansallisesta tuloverosta. Henkilöstö
maksaa sisäistä tuloveroa. Kaikki verot, jotka
koskevat EVM:n liikkeeseen laskemia arvopapereita
tai niiden tuottoa, ovat kiellettyjä,
jos ne asettavat nämä arvopaperit eriarvoiseen
asemaan liikkeeseen laskijan perusteella.
EVM julkaisee vuosikertomuksen, joka sisältää
tilintarkastetun tilinpäätöksen. Lisäksi
jäsenille toimitetaan neljännesvuosittain yhteenveto
EVM:n taloudellisesta asemasta ja
toiminnan tuloksesta.
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että
EVM:llä on niiden alueella sopimuksen mukaiset
erioikeudet ja vapaudet. Hallintoneuvosto
voi päättää erioikeuksista ja vapauksista
luopumisesta. Toimitusjohtaja päättää erioikeuksien
ja vapauksien poistamisesta
EVM:n henkilöstön osalta. EVM:llä on oikeus
tehdä yhteistyötä IMF:n, tapauskohtaisesti
taloudellista tukea antavan euroalueeseen
kuulumattoman jäsenvaltion sekä vastaavalla
alalla toimivan kansainvälisen laitoksen
kanssa.
Luvussa 7 määrätään siirtymäjärjestelyistä
(32—35 artiklat, uuden luonnoksen 34—38
artiklat).
Uudessa sopimusluonnoksessa lukuun on
lisätty erillinen 34 artikla siitä, että siirtymäaikana
EVM:n ja ERVV:n yhteenlaskettu
lainananto ei voi ylittää 500 miljardia euroa
lukuun ottamatta tilannetta, jossa hallintoneuvosto
on yksimielisesti tarkistanut lainanantokykyä.
ERVV:n lainat, joita ei ole rahoitettu
eikä maksettu tuensaajalle, siirrettäisiin
tai voitaisiin siirtää 35 artiklan mukaan
EVM:n tueksi.
EVM:ää perustettaessa maksettu pääoma
maksetaan viidessä yhtä suuressa vuotuisessa
erässä. Ensimmäinen erä maksetaan viiden
päivän kuluessa sopimuksen voimaantulosta.
Loput erät maksetaan vuosittain vastaavana
päivänä. Vuosien 2013—2017 välisenä siirtymäaikana
jäsenten tulee toimitusjohtajan
pyynnöstä antaa EVM:lle asianmukaisia välineitä,
jotta maksetun pääoman ja EVM:n
liikkeeseen laskemien sellaisten velkojen,
joita se ei vielä ole maksanut takaisin, välinen
suhde säilyy vähintään 15 prosentissa.
Sopimusluonnosta on muutettu siten, että ensimmäinen
maksetun pääoman erä pitäisi
maksaa EVM:lle aikaisemman viiden päivän
sijasta 15 päivän kuluessa sopimuksen voimaantulosta,
ei kuitenkaan ennen 2 päivää
tammikuuta 2013.
Sellaisen jäsenen osallistumisosuutta, jonka
henkeä kohti laskettu bruttokansantulo on al
6/2011 vp
U
7
le 75 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta,
korjataan 12 vuoden ajan. Määräaika
alkaa siitä, kun kyseinen maa otti euron käyttöön.
Korjauksessa maan EKP:n pääomaavaimesta
vähennetään määrä, joka on kolme
neljäsosaa erotuksesta, joka saadaan vähennettäessä
kyseisen jäsenvaltion EKP:n pääoma-
avainosuudesta sen osuus kaikkien jäsenvaltioiden
yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Jäsenen osallistumisosuuteen tuleva
väliaikainen alennus katetaan jakamalla se
muiden jäsenten kesken.
Kunkin jäsenen on nimitettävä hallintoneuvoston
jäsen kahden viikon kuluessa sopimuksen
voimaantulosta. Hallintoneuvosto
nimittää kahden kuukauden kuluessa sopimuksen
voimaantulosta toimitusjohtajan sekä
johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Hallintoneuvoston
puheenjohtaja valitsee arvalla yhdeksän
johtokunnan jäsentä, joiden toimikausi
on 30 kuukautta lyhyempi kuin mitä sopimuksessa
muutoin määrätään.
Loppumääräykset ovat 8 luvussa (36—38
artiklat, uuden luonnoksen 39—43 artiklat).
Sopimus talletetaan Euroopan unionin neuvostoon
ja se on avoinna sopimuksen liitteessä
II mainituille valtiolle allekirjoituksia varten
sovittavan ajan (vuonna 2011). Liite II sisältää
euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot.
Allekirjoittajien on ratifioitava tai hyväksyttävä
sopimus ja talletettava ratifioimiskirja
tai hyväksymiskirja sovittavan ajan kuluessa
(ajankohta vuonna 2013). Muut Euroopan
unionin jäsenvaltiot voivat liittyä sopimukseen
liittyessään euroalueeseen. Tarkemmat
ehdot liittymiselle määrittelee hallintoneuvosto.
Liittymiskirja on talletettava neuvostoon,
joka ilmoittaa muille jäsenille tallettamisesta.
Sopimus tulee voimaan, kun ratifioimiskirjan
tai hyväksymiskirjan tallettaneiden allekirjoittajien
osuus pääoman kokonaismäärästä
on vähintään 90 prosenttia. Sopimuksen
tultua voimaan se tulee muiden jäsenten osalta
voimaan kymmenentenä päivänä siitä, kun
ratifiointikirja tai hyväksymiskirja on talletettu.
Uusien euromaiden kohdalla noudatetaan
vastaavaa 10 päivän määräaikaa.
Sopimus laaditaan yhtenä kappaleena kaikilla
euromaiden virallisilla kielillä, jonka
jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.
Uuden sopimusluonnoksen mukaan sopimuksen
voimaantulo ei enää olisi automaattinen,
kun riittävä määrä jäseniä on tallettanut
ratifiointikirjan. Sopimus tulisi voimaan
viimeisen tarvittavan ratifiointikirjan vastaanottamista
seuraavan toisen kuukauden
ensimmäisenä päivänä. Sopimuskieliin on lisätty
Suomen toinen virallinen kieli ruotsi.
3 Vaikutukset Suomessa
Vuonna 2008 alkanut globaali finanssimarkkinoiden
kriisi ja sitä vuonna 2010 seurannut
euroalueen valtioiden velkakriisi ovat
osoittaneet, että tekijät, jotka ovat Suomen
omien toimien ja vaikutusmahdollisuuksien
ulkopuolella vaikuttavat keskeisesti Suomen
taloudelliseen asemaan. Finanssikriisi johti
Suomen bruttokansantulon voimakkaaseen
laskuun ja viennin romahtamiseen ennennäkemättömällä
tavalla. Valtion verotulot pienenivät
kymmenillä miljardeilla euroilla ja
valtion velka nousi. Euroalueen vakaus on
Suomelle ja sen taloudelle keskeinen kysymys.
Pysyvä euroalueen kriisinhallintamekanismi
on omiaan lisäämään euroalueen vakautta
ja siten vaikuttaa siten myönteisesti
myös Suomen asemaan. Pysyvä kriisinhallintamekanismi
ei kuitenkaan merkitse euroalueen
valtioiden keskinäistä yhteisvastuuta. Jokainen
valtio vastaa edelleen omista veloistaan.
Tämä on myös Suomen kannalta välttämätön
edellytys EVM:n perustamiselle.
Eduskunta hyväksyy perustuslain 94 §:n 1
momentin mukaan sellaiset valtiosopimukset
ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät
lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä
tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia
taikka vaativat perustuslain mukaan
muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.
Sopimusluonnos sisältää useita eduskunnan
hyväksymistä vaativia määräyksiä. Sopimuksella
Suomi sitoutuu maksamaan osuutensa
EVM:n pääomasta. Tällä on välitön vaikutus
valtion talousarvioon. EVM.llä olisi erivapauksia
ja etuoikeuksia, jotka perustuslakivaliokunnan
vakiintuneen kannan mukaan kuuluvat
lainsäädännön alaan. Sopimus sisältää
myös riitojen ratkaisumääräyksen, joka sitoo
Suomea.
Sopimuksen tekevät euroalueeseen kuuluvat
Euroopan unionin jäsenvaltiot. Suomen
U 6/2011 vp
8
perustuslain kannalta kysymys on siitä, kuuluuko
tällainen sopimus perustuslain 93 §:n
1 momentin mukaisen tasavallan presidentin
ja valtioneuvoston yhteistoiminnan piiriin vai
93 §:n 2 momentin mukaisen valtioneuvoston
toimivallan alaan.
Lausunnossaan PeVL 49/2001 vp perustuslakivaliokunta
totesi, että perustuslain 93 §:n
2 momentin nojalla valtioneuvosto vastaa
Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta
valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä
Suomen toimenpiteistä, jollei päätös
vaadi eduskunnan hyväksymistä. Ilmaisulla
"Euroopan unionissa tehtävä päätös" on korvattu
perustuslaissa aikaisemmin ollut viittaus
valtiopäiväjärjestyksessä säädetyissä kansainvälisissä
toimielimissä tehtäviin päätöksiin.
Säännöksen sanamuoto on aikaisempaa
yleispiirteisempi ja joustavampi (ks. HE
1/1998 vp, s. 146/I) sekä valtioneuvoston
tehtäviä koskevilta osilta oleellisesti laajaalaisempi
(ks. PeVM 6/1999 vp, s. 4—5).
Valiokunta on perustuslakiesityksestä antamassaan
mietinnössä katsonut, että 93 §:n
2 momentin ilmaisu "kattaa myös unionin
toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat,
mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan
rinnastettavat asiat" (ks. PeVM
10/1998 vp, s. 27/I).
Prümin sopimusta koskevassa lausunnossaan
(PeVL 56/2006 vp) perustuslakivaliokunta
totesi, että sopimusta ei ole tehty unionin
rakenteissa, mutta sillä on tuolloisten
Schengenin sopimusten tapaan kiinteä yhteys
unionin puitteissa tehtävään yhteistyöhön.
Sopimuksessa on valiokunnan mielestä kysymys
sellaisesta unionin asioihin sisällöltään
ja vaikutuksiltaan rinnastettavasta asiasta,
joka kuuluu perustuslain 93 §:n 2 momentin
mukaisesti valtioneuvoston toimivaltaan.
EVM:n jäseninä ovat ja siinä voivat olla jäseninä
vain euroalueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltiot.
EVM:n ainoana tehtävä on turvata
koko euroalueen vakautta antamalla tukea
euromaalle varoista, jotka EVM on hankkinut
markkinoilta. Komissiolla ja EKP:llä on
keskeinen rooli laadittaessa tuensaajalle talouden
sopeutusohjelmaa. Ohjelman on oltava
sopusoinnussa EU:n perussopimuksen
puitteissa tehtävien neuvoston päätösten
kanssa. EVM:ää ja EVM-sopimusta koskevat
riidat ratkaisee Euroopan unionin tuomioistuin.
Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto
katsoo, että puitesopimus on perustuslakivaliokunnan
tulkinnan mukaisesti Euroopan
unionissa tehtävä päätös.
Osassa Suomen valtion joukkovelkakirjalainoja
on niin sanottu
joka kieltää Suomen valtiota asettamasta
muita velkoja parempaan asemaan kuin mitä
tällaisen lausekkeen sisältävän velkakirjan
omistaa. Jos näin kuitenkin menetellään, on
pari passu –lauseke,
pari passu
omistajalla oikeus saada maksu välittömästi
paremman oikeuden antavan säännöksen
tai muun menettelyn tulessa voimaan.
–lausekkeen sisältävän velkakirjan
4 Kansallinen käsittely
Asiaa on valmistelu valtiovarainministeriössä
yhteistyössä valtioneuvoston kanslian
kanssa. Valtioneuvoston kannat on muodostettu
hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.
EU:ssa asiaa on käsitelty euroryhmän kokouksissa,
euroalueen valtion ja hallitusten
päämiesten kokouksessa ja Eurooppaneuvoston
kokouksissa sekä virkamiestasolla
euroryhmätyöryhmän ja sen alaisen toimintaryhmän
kokouksissa.
Eduskunnalle on asiasta annettu valtioneuvoston
selvitykset (E 86/2010 vp ja E
143/2010 vp) 22 päivänä lokakuuta 2010 ja
jatkokirjelmät 17 päivänä marraskuuta, 3 ja
13 päivänä joulukuuta 2010 sekä 11 päivänä
helmikuuta 2011 ja jatkokirjelmä 18 päivänä
maaliskuuta 2011. Suuri valiokunta on käsitellyt
asiaa useissa kokouksissaan, muun muassa
27 päivänä lokakuuta, 10 ja 15 päivänä
joulukuuta 2010, 14 päivänä tammikuuta, 11
ja 25 päivänä helmikuuta, sekä 10, 18 ja 23
päivänä maaliskuuta 2011. Eduskunnalle annettiin
sopimusluonnoksesta valtioneuvoston
selvitys (E 190/2010 vp) 11 päivänä huhtikuuta
2011.
5 Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto katsoo, että pysyvä kriisinhallintajärjestelmä
eli Euroopan vakausmekanismi
(EVM) on välttämätön osa uutta,
vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää.
EVM-sopimusluonnos vastaa varsin pitkälti
U 6/2011 vp
9
Eurooppa-neuvoston 24—25 päivänä maaliskuuta
2011 päätelmiin sisältyviä EVM:n
pääpiirteitä. Sopimus onkin valtioneuvoston
mielestä hyväksyttävissä.
Alkuperäinen sopimusluonnos ei kuitenkaan
kaikilta osin ole riittävän selkeä ja täsmällinen.
Tämän takia sitä olisi täsmennettävä
ja täydennettävä jäljempänä esitetyllä tavalla.
Suomi on koko EVM:ää koskeneen valmistelun
aikana korostanut yksityisen sektorin
vastuuta ja osallistumista tulevien kriisien
hoitamiseen. Tuen antamisen pitää aina perustua
kriisiin ajautunutta maata koskevaan
velkakestävyysarvioon. Jos velkakestävyysarvio
on kielteinen, tulee kyseisen valtion
aloittaa yksityisen sektorin velkojien
kanssa keskustelut velkojen uudelleenjärjestelystä.
Valtioneuvosto katsoo, että tämä
keskeinen periaate on välttämätöntä sisällyttää
sopimukseen.
IMF:n etuoikeusasema ei perustu sitä koskevaan
valtiosopimukseen tai muuhun oikeudelliseen
asiakirjaan. IMF sisällyttää tuensaajalle
toimitettavaan tukipäätökseensä
maininnan, että IMF:n saatavilla on etuoikeus
muihin avunsaajan velkojiin nähden.
Suomi voi hyväksyä sen, että myöskään
EVM-sopimuksessa ei ole määräystä siitä, että
EVM:llä on etuoikeutettu asema muihin
velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta,
koska tämä vastaa IMF:n etuoikeusasemaa
koskevaa käytäntöä. Tästä huolimatta on tarpeen
selvittää, voidaanko etuoikeusasemasta
ottaa maininta sopimuksen johdantokappaleisiin
ilman, että siitä aiheutuu oikeudellisia
ongelmia. EVM:n saamisten etuoikeutta koskevien
muotoilujen ei pidä johtaa siihen, että
Suomen tai muiden euromaiden liikkeeseen
laskemat
joukkovelkakirjat tai niitä koskevat johdannaissopimukset
erääntyvät maksettavaksi välittömästi.
EVM:n päätöksentekomenettelyn osalta
päätökset laina-avun myöntämisestä ja ehdoista,
EVM:n lainakapasiteetista sekä
EVM:n tukimuodoista tehdään sopimusluonnoksen
mukaan yksimielisesti. Tämän on
valtioneuvoston näkemyksen mukaan välttämätöntä,
jotta Suomen asemaan mahdollisesti
merkittävästikin vaikuttavia päätöksiä ei
voida tehdä vastoin Suomen kantaa. Yksimielinen
päätöksenteko myös turvaa eduskunnan
aseman, koska päätökset tuen antamisesta
tehdään hallintoneuvostossa, jossa
Suomen edustajana toimii eduskunnalle parlamentaarisessa
vastuussa oleva ministeri.
On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että saavutetaan
varmuus EVM:n päätöksentekokyvystä
etenkin tilanteessa, jossa sen pääomarakenne
on heikentynyt. Yksittäisen jäsenmaan
veto-oikeuden rajoittaminen tilanteissa, joissa
EVM ei pystyisi maksamaan yksimieliseen
päätökseen perustuvaa tukea varten ottamiaan
lainoja takaisin, on perusteltua siksi,
että se vaikuttaa suoraan EVM:n luotettavuuteen
markkinatoimijana ja pienentää siten
EVM:n perustamiseksi tarvittavia pääomia.
Toimitusjohtaja voi esittää jäseniä velvoittavan
kutsun maksaa lisää pääomaa, jos uhkana
on EVM:n maksukyvyttömyys. Valtioneuvosto
katsoo, että menettely on hyväksyttävissä
osana sopimuskokonaisuutta, koska
sopimusluonnoksen perustella menettely tulee
kyseeseen vasta, kun vararahasto ja aikaisemmin
maksettu pääoma on jo käytetty kokonaan
tappioiden kattamiseen. Ehdotettu
seitsemän päivän määräaika pääoman maksamiselle
on kuitenkin lyhyt ja sitä olisi tarpeen
saada pidemmäksi.
Luonnoksessa ei ole määräyksiä siitä, miten
menetellään pääoman suhteen, jos EVM
päätetään purkaa. Valtioneuvosto pitää tällaisen
määräyksen sisällyttämistä sopimukseen
tärkeänä. Suomen tavoitteena on saada sopimukseen
sisällytetyksi määräys, jonka mukaan
pääomat palautetaan jäsenvaltiolle osallistumisosuuksien
suhteessa, jos EVM päätetään
purkaa.
EVM:n perustamista koskeva sopimus ei
valtiosopimuksena kata, eikä voikaan kattaa,
kaikkia EVM:n toimintaan liittyviä yksityiskohtia.
Tästä huolimatta on perusteltua sisällyttää
sopimukseen tai sen liitteisiin mahdollisimman
paljon yksityiskohtia Eurooppaneuvoston
päätelmien liitteenä olevista
EVM:ää koskevista pääpiirteistä. Mahdollisuuksien
mukaan olisi perusteltua täsmentää
ainakin jossain määrin myös muun muassa
sitä, missä määrin EVM voi ostaa ohjelmavaltion
velkakirjoja uusemissioista, ja pitääkö
velkakestävyysarviota laadittaessa kaikkien
kolmen instituution (IMF, komissio, EKP)
päätyä yhtenäiseen arvioon.

U 6/2011 vp

Ei kommentteja: