perjantai 21. lokakuuta 2011

The Telegraph: Saksa sanelee EU:lle ehdot, joissa valtioiden itsenäisyyden menetys on velkojen tasausta tärkeämpää.

The Telegraph'in kolumnisti Ambrose Evans-Pritchard on kirjoittanut politiikasta ja taloudesta 30 vuotta asemapaikkanaan Europpa, USA ja Etelä-Amerikka. 
Viikonloppuna (22.-23.10.2011) pidettävässä EU:n valtiovarainministerien kokouksessa hän povaa näytelmää, joka muistuttaa historiallista Sedanin rauhaa. 
Saksa sanelee ehdot, Ambrose Evans-Pritchard kirjoittaa 20.10.2011 blogillaan. 
Tulossa on Ranskan Napoleon III:nnen häviö Preussin sotapäällikölle Bismarckille kuten kävi Sedanin taistelussa vuonna 1870. 
Kun Saksa nyt voittaa, menetyksiä kokevat Ranska, Espanja, Italia ja Kreikka puhumattakaan muista pikkuvaltiosta kuten Suomesta, jota kirjoittaja Evans-Pritchard ei edes mainitse. 

EU-huippukokouksen asialistasta näkyy, että velkojien ja luotottajapankkien ei tarvitse ottaa takkiinsa juuri nimeksikään. Saatavien poispyyhkimistä tai velkojen kohtuullistamista ei mainittavasti tapahdu.
Evans-Pritchard arvelee, ettei Nicolas Sarkozy varmaankaan suostu täysin ilman näyttäviä vastalauseita Saksan sanelupolitiikkaan viikonloppuna Frankfurtissa.
Asialistaan tehdään varmasti muutoksia. Mahtaako Ranskan presidentti jälleen uhata rahaliitosta lähdöllä kuten hän teki toukokuun 2010 huippukokouksessa? 
Ambrose-Pritchard arvelee joitakin tunnepurkauksia nähtävän ellei Saksa suostu tulemaan puolitiehen vastaan sopimustekstin epäilyttävien kohtien suhteen.

1)  Euroopan keskuspankin valtaoikeuksiin tai rooliin ei sopimustekstissä edelleenkään kajota. 
Liputetaan 'hintavakautta', josta huolehtiminen ei edes kuulu keskuspankkien perinteiseen toimenkuvaan.
Keskuspankit luotiin 1700-luvulla viimekäden lainanantajiksi, jota roolia The Fedederal Reserve toimitti USA:ssa ennen ensimmäistä maailmansotaa. 
Ajatus siitä, että keskuspankkien päätehtävänä olisi manipuloida yhtä muuttujaa – hintatasoa  – on sekä uusi että harhainen, Ambrose-Pritchard sanoo.

Ei ollenkaan näytä siltä, että EKP:n täyttä voimaa ja vaikutusvaltaa käytettäisiin talouskriisin ratkaisuun, mitä vaativat Ranskan lisäksi US Treasury-keskuspankki, IMF sekä Isossa Britannissa sijatseva pankkimaailman napa, itsenäinen valtio valtiossa, The City of London. 
Evans-Pritchardin mielestä EKP:n voimakeinojen käyttämättä jättäminen on suunnattoman suuri virhe, joka  tuomitsee huippukokouksen epäonnistumaan.

2) Kuten odottaa saattaa, rahaunionia ei todellisuudessa olla muodostamassa. Ei eurobondeja, ei talouksien yhdistämistä, ei isoja tulonsiirtoja.
Sen sijaan six-pack -ehdotus tiiviimmästä EU:n taloudellisesta hallinnoinnista tähtää kansallisten tulo- ja menoarvioiden (ja eläkkeiden, työn hinnan, työehtojen, verotulojen käytön) entistä kiinteämpään valvontaan EU:n taholta.

Edit.: Kyse on siis edelleen, johdonmukaisesti, poliittisen unionin, Euroopan imperiumin, pystyttämisestä, jota hallitukset edistävät finanssikriisin, vakausvälineiden, perustuslakien rikkomisten ja ilman kansanäänestystä tehdyn velkaannuttamisen varjolla kaikissa EU-valtioissa.
    
Evans-Pritchard sanoo:
Sopimusehdotuksen tavoitteena on painostaa ja pakottaa niukkuustyranniaa EU-valtioihin, ei jakaa jäsenvaltioiden velkarasitusta. 
Näin Saksa ymmärtää sanan rahaunioni. 
Se tarkoittaa kansallisen itsenäisyyden menettämistä yhtä nimenomaista tarkoitusta varten.
Deflaatiota edistävä, puolueettomuutta heikentävä valuvika jää koskemattomana paikalleen EMU-rahajärjestelmään.

3) Pysyvä bail-out -rahasto (EVM) ilmoitetaan alkavaksi kesäkuusta 2013, ilman tarkkaa päivämäärää. Tempun tarkoituksena on sallia nykyisen 440 tuhannen miljoonan euron sekä ERVV:n ja EVM:n  toimia yhtaikaa. Näin pelastuskoneiston kerrotaan saavan enemmän tulivoimaa. Selvä. Mutta, eivätkö luokituslaitokset huomaa mitään, entä sijoittajat, Evans-Pritchard kysyy.

Ellei ihmeitä tapahdu kuulemme pian lisää väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n käytäntöön ottamisesta, Kreikan velkakirjoja ostaneiden tahojen (kuten Suomen valtion) rahallisten menetysten suuruudesta sekä pankkien pääomittamiseen tarvittavista summista. 
Toistaiseksi puhutaan vain 80 tuhannesta miljoonasta eurosta, joka ei mitenkään riitä.

Näyttäisi vallitsevan yksiselitteinen sopimus siitä, että sijoittajien ja lainanantajien tappiot rajoittuvat ainoastaan Kreikkaan. 
Voidaan varmuudella sanoa, että se on täysi mahdottomuus.

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)