Voidaan pitää selvänä, että kansalaisilla on lupa auttaa itse itseään, mikäli valtiovalta pettää heidät yhdessä pääomapiirien kanssa vetämällä markkinoilta sinne yksinoikeudella luomansa vaihdannan välineet.
Koeteltu keino selviytyä talousromahduksesta ovat rinnakkais- ja paikallisrahajärjestelmät, joita toimii kaikessa hiljaisuudessa eri puolilla maailmaa.
On ihme, etteivät valtamediat ole kaivaneet näitä suurenmoisia hankkeita esille, vaikka finanssikriisi on ollut niiden pääaiheena viimeiset viisi vuotta.
FT Aki Järvisen vasta ilmestynyt, havainnollinen video selvittää mitä on paikallisraha.
Sveitsissä on tälläkin hetkellä toiminnassa 77 vuotta sitten pystytetty WIR-pankki, valtion oma, itsenäinen rinnakkaisvaluuttajärjestelmä, joka rakennettiin palvelemaan erityisesti pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä.
Teknisesti WIR-valuutta on olemassa vain kirjanpidollisena järjestelmänä, numeroina näyttöpäätteillä. WIR-seteleitä tai kolikoita ei ole.
WIR'in perustivat vuonna 1934 kaksi liikemiestä Werner Zimmermann ja Paul Enz vuoden 1929 suuren pörssiromahduksen ja laman keskellä.
Kansantalouksien romahdus syöksi köyhyyteen satojatuhansia ihmisiä ja hävitti vaihdon välineen päivittäisestä kaupankäynnistä.
Yksi suuren laman piirre oli, että kauppojen hyllyt notkuivat tavaraa, mutta ihmisillä ei ollut varaa niitä ostaa.
Sama ilmiö on paraikaa tapahtumassa ympärillämme.
Raha, joka nykyjärjestelmässä syntyy vain korollisena velkana, virtaa kovaa vauhtia takaisin pankkeihin, missä se syntyi velanottohetkellä.
WIR'in perustivat vuonna 1934 kaksi liikemiestä Werner Zimmermann ja Paul Enz vuoden 1929 suuren pörssiromahduksen ja laman keskellä.
Kansantalouksien romahdus syöksi köyhyyteen satojatuhansia ihmisiä ja hävitti vaihdon välineen päivittäisestä kaupankäynnistä.
Yksi suuren laman piirre oli, että kauppojen hyllyt notkuivat tavaraa, mutta ihmisillä ei ollut varaa niitä ostaa.
Sama ilmiö on paraikaa tapahtumassa ympärillämme.
Raha, joka nykyjärjestelmässä syntyy vain korollisena velkana, virtaa kovaa vauhtia takaisin pankkeihin, missä se syntyi velanottohetkellä.
Sveitsin WIR-valuuttajärjestelmän isät, Werner Zimmermann ja Paul Enz, olivat tutustuneet saksalaisen taloustieteilijän Silvio Gesell'in ajatuksiin, joista sai alkunsa myös Itävallan Wörglin paikallisrahakokeilu samaan aikaan.
WIR ja Wörgl näyttivät voimansa jo muutamissa kuukausissa ja käänsivät rahan kulkureitit palvelemaan paikallista talousyhteisöä, sen jokaista kotitaloutta.
WIR ja Wörgl näyttivät voimansa jo muutamissa kuukausissa ja käänsivät rahan kulkureitit palvelemaan paikallista talousyhteisöä, sen jokaista kotitaloutta.
Silvio Gesell'in "free money"edellyttää toimiakseen seuraavaa:
- Rahan liikkeellelaskusta vastaava auktoriteetti (kunta, parlamentaarisesti hallittu valtio) kantaa vastuun siitä, että olot pysyvät vakaina.
- Free money'n piirissä ei sallita inflaatiota eikä deflaatiota, joten vakauden säilyttämiseksi liikkeellelaskija joko painaa lisää rahaa tai vetää sitä (esimerkiksi verotuksellisin keinoin) kierrosta tarpeen mukaan.
- Turvataan rahan kierto estämällä sen holvaaminen (säästäminen). Laaditaan säännökset, jotka estävät ihmisiä ja instituutioita istumasta rahojen päällä.
- Yksi tapa on seteleiden leimauttaminen (tai muu keino järjestelmässä) aika ajoin, että ne pysyisivät voimassa.
- Yksi tapa on seteleiden leimauttaminen (tai muu keino järjestelmässä) aika ajoin, että ne pysyisivät voimassa.
- Rahaan rakennetaan myös vero kiertonopeuden kannustimeksi. Raha automaattisesti menettää arvoaan sovitun määrän tietyssä ajassa (vuosi).
- Free money'n ominaisuuksiin kuuluu lisäksi, että korkotaso putoaa lähelle nollaa.
- Raha on vaihdettavissa toisiin valuuttoihin.
- Raha on voimassa tietyllä alueella. Se on sananmukaisesti paikallisrahaa.
Lisäksi on huomattava, että:
- paikallisrahalla voi maksaa veroja ja palkkoja. Myös yksityiset kansalaiset voivat työllistää henkilöitä tai firmoja käyttäen paikallisrahaa.
- Paikallisraha on rinnakkainen järjestelmä, joka ei tietenkään estä harrastamasta sijoittamista muilla valuutoilla.
Vaikka WIR:issä oli alkujaan mukana vain 16 jäsentä, se on kasvanut tätä nykyä 62,000 jäsenen rahayhteisöksi, jonka piirissä käydään kauppaa vuosittain noin 1.65 miljardilla Sveitsin frangilla (vuodesta 2004).
WIR-pankki ei toimi tuottaakseen voittoa pankille. Wir-järjestelmä palvelee jäsentensä etua. WIR on vakaa järjestelmä, jota eivät heilauta nykyisen kaltaiset pankkikriisit.
WIR säilyyy täysin toimintakykyisenä, vaikka ympärillä riehuisi koko taloutta koskeva kriisi.
WIR'in ansiosta Sveitsin talous on säilynyt järkkymättömän vakaana. Oma paikallisraha on puskuroinut ja vaimentanut aina markkinoiden laskevia syklejä.
Paikallisraha pelasti myös Itävallassa Wörglin kaupungin lisäksi useita paikkakuntia nopeaan elinolojen kohenemiseen keskellä historiallista 30-luvun lamaa.
Sveitsiläinen journalisti Alex von Muralt julkaisi kirjoituksen maailmaa kohahduttaneesta Itävallan Wörglin kaupungin paikallisrahasta vuonna 1933 itävaltalaisessa aikakauslehdessä.
Lue von Muraltin artikkeli täältä:
http://hildakoo.blogspot.com/2011/09/worglin-paikallisraha-jatti-pankit-ja.html
- Free money'n ominaisuuksiin kuuluu lisäksi, että korkotaso putoaa lähelle nollaa.
- Raha on vaihdettavissa toisiin valuuttoihin.
- Raha on voimassa tietyllä alueella. Se on sananmukaisesti paikallisrahaa.
Lisäksi on huomattava, että:
- paikallisrahalla voi maksaa veroja ja palkkoja. Myös yksityiset kansalaiset voivat työllistää henkilöitä tai firmoja käyttäen paikallisrahaa.
- Paikallisraha on rinnakkainen järjestelmä, joka ei tietenkään estä harrastamasta sijoittamista muilla valuutoilla.
Lyhenne WIR sulauttaa yhteen saksan sanat wirtschaftsring (talouspiiri, -yhteisö) ja wir (me), ja näin valuutan nimessä todentuu, että paikallinen yhteisö on aina osa kaikkea sen alueella tapahtuvaa taloudellista toimeliaisuutta.
Osuustoiminta-ajatuksen mukaan:
"Tarkoituksena on kannustaa yhteisen piirin jäseniä tuomaan ostovoimansa toinen toistensa käyttöön ja pitämään se omassa piirissään, mistä koituu kaikille ylimääräistä arvonlisää myyntiä varten."
Osuustoiminta-ajatuksen mukaan:
"Tarkoituksena on kannustaa yhteisen piirin jäseniä tuomaan ostovoimansa toinen toistensa käyttöön ja pitämään se omassa piirissään, mistä koituu kaikille ylimääräistä arvonlisää myyntiä varten."
Vaikka WIR:issä oli alkujaan mukana vain 16 jäsentä, se on kasvanut tätä nykyä 62,000 jäsenen rahayhteisöksi, jonka piirissä käydään kauppaa vuosittain noin 1.65 miljardilla Sveitsin frangilla (vuodesta 2004).
WIR-pankki ei toimi tuottaakseen voittoa pankille. Wir-järjestelmä palvelee jäsentensä etua. WIR on vakaa järjestelmä, jota eivät heilauta nykyisen kaltaiset pankkikriisit.
WIR säilyyy täysin toimintakykyisenä, vaikka ympärillä riehuisi koko taloutta koskeva kriisi.
WIR'in ansiosta Sveitsin talous on säilynyt järkkymättömän vakaana. Oma paikallisraha on puskuroinut ja vaimentanut aina markkinoiden laskevia syklejä.
Paikallisraha pelasti myös Itävallassa Wörglin kaupungin lisäksi useita paikkakuntia nopeaan elinolojen kohenemiseen keskellä historiallista 30-luvun lamaa.
Sveitsiläinen journalisti Alex von Muralt julkaisi kirjoituksen maailmaa kohahduttaneesta Itävallan Wörglin kaupungin paikallisrahasta vuonna 1933 itävaltalaisessa aikakauslehdessä.
Lue von Muraltin artikkeli täältä:
http://hildakoo.blogspot.com/2011/09/worglin-paikallisraha-jatti-pankit-ja.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti